Suora

  • Dota 2: The International
  • Este- ja kouluratsastuksen EM: Kouluratsastuksen Grand Prix
  • Sikiöseulonta
  • Este- ja kouluratsastuksen EM: Kouluratsastuksen Grand Prix
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Seivästähti Wilma Murron elämä meni uusiksi – isojen muutosten jälkeen tavoitteena on voittaa kultaa ensi kesänä

Valmentajaa ja paikkakuntaa vaihtanut nuorten maailmanennätysnainen käy hedelmällisiä keskusteluja roolimalliensa kanssa.

yleisurheilu
Wilma Murto
Wilma Murto.Felipe Trueba / EPA

Seiväshyppääjä Wilma Murto tunsi itsensä tavallista jännittyneemmäksi kauden avauskilpailussaan viime lauantaina. Normaalisti viilipyttynä ennen isojakin kisoja pysyttelevän Murron hermostuneisuus johtui isoista muutoksista urheilu-uralla.

– Ensimmäistä kertaa urallani syksy ei ollut vanhastaan tuttua, vaan elämässäni muuttui monikin asia. En tiennyt, miten kauden avaus tulee menemään, mutta hypyt tuntuivat onneksi tosi hyviltä, kertoo Murto, jonka tavoitimme kilpailumatkalta Perthistä Australiasta.

Tulos 435 parani roimasti Murron toisessa kilpailussa perjantaina hänen ylitettyään 451. Tulosparannukseen oli mahdollisesti osasyynä hyvän avauskisan tuoma itsevarmuus.

– Odotin tuon tasoista tulosta edellisen kilpailun ja harjoitusten perusteella, Murto kertoi. Tulos ylittää EM-hallien tulosrajan 450.

Vuonna 2016 Murron hyppäämä halliennätys 471 on myös alle 20-vuotiaiden maailmanennätys. Murto kärsi vuonna 2017 vammoista ja palasi kilpakentille kesällä 2018. Paluu onnistui hyvin, sillä Salon Vilpasta edustava Murto hyppäsi Kalevan kisoissa ulkorataennätyksensä 460.

Viime syksy toi tullessaan muutoksia muun muassa seiväshyppääjän harjoitteluun. Turussa vietettyjen lukiovuosien jälkeen viime kevään ylioppilas suuntasi Lahteen. Nyt täysipäiväisesti urheilun ehdoilla elävä Murto harjoittelee päivittäin Pajulahden urheiluopistolla.

Syy maisemanvaihdokseen on uudessa valmentajassa. Murron pitkäaikainen valmentaja Jarno Koivunen vaihtui Pajulahdessa vaikuttavaan Steve Ripponiin. Murron mukaan Ripponin mukaantuloon ei liittynyt dramatiikkaa.

– Stevellä on huikeat kansainväliset kontaktit seiväshyppypiireissä. Mahdollisuus harjoitella ulkomailla kansainvälisten huippujen kanssa aiempaa enemmän houkutteli. Mietin päätöstä kyllä pitkään, Murto kertoo.

Australialainen Rippon ei suinkaan ollut Murrolle valmentajana vieras, sillä hän on toiminut Suomen Urheiluliiton seiväshypyn lajivalmentajana vuodesta 2011 lähtien. Kaksikko tapasi jo vuonna 2012 nuorten seiväshyppääjien leirillä Pajulahdessa.

– Wilman kehitys lahjakkaasta juniorihyppääjästä nuorten maailmanennätyksen haltijaksi on ollut kiinnostavaa seurata, joten otin mielelläni haasteen vastaan, Rippon kertoo.

Instagram: Steve Rippon ja Wilma Murto

Tukiverkosto laajeni lähelle ja kauas

Murron odotukset uuden valmentajan suhteen ovat täyttyneet, sillä salolainen pääsi viettämään syksyllä paljon aikaa ulkomailla. Uudessa Lahden-kodissaan Murto on ehtinyt käydä hädin tuskin kääntymässä.

– Vähän kiertolaisfiilis siinä tulee, kun on koko ajan reissussa, Murto nauraa.

– Toisaalta leirit jaksottavat harjoittelua ja motivoivat, kun on jotain mitä odottaa. Kolmen viikon kova treenijakso kuulostaa paljon puuduttavammalta Pajulahdessa kuin uudessa harjoitusympäristössä.

Uusista muutoksista kansainväliseen suuntaan Murron mieleen jäi erityisesti harjoittelu brittiläisen Holly Bradshawin kanssa Pajulahdessa ja Englannissa syksyn aikana. Viime kesän EM-pronssimitalisti on hypännyt parhaimmillaan 487. Nuori Murto on tarkkaillut 27-vuotiaan Bradshawin harjoittelun lisäksi myös urheilijan elämäntapaa. Portugalin ja Australian matkoilla Murto on tutustunut muidenkin maiden kärkihyppääjiin.

– Olen käynyt monia hedelmällisiä keskusteluja itseäni kokeneempien urheilijoiden kanssa, Murto sanoo.

Rippon ympäröi suojattinsa hyvillä roolimalleilla.

– Elämästä ja huippu-urheilusta jutteleminen olympiaurheilijoiden kanssa valmistaa Wilmaa tulevaan, Rippon sanoo.

Murron taustajoukot ovat täydentyneet kansainvälisten kontaktien lisäksi myös suomalaisilla eksperteillä. Uusi fysioterapeutti Jukka Kangas löytyi Helsingistä ja urheilupsykologi Hannaleena Ronkainen Olympiakomitean kautta.

– Henkinen valmennus on minulle uutta, sillä minulla ei ikinä ole ollut vaikeuksia sillä puolella. Jos ongelmia joskus ilmenee, tukiverkostossa on hyvä olla tuttu urheilupsykologi, jolle voi puhua asioista. Tällä hetkellä yhteistyöni henkisen valmentajan kanssa on vielä tutustumista ja ongelmien ennaltaehkäisyä, Murto kertoo.

Wilma Murto
Getty

Yksi maailman pisimmistä seiväshyppääjistä

Vaikka menestystä on karttunut, Wilma Murron uralle on mahtunut myös pettymyksiä. Vuonna 2017 Murto kärsi sitkeästä jalkavammasta. Nuoren urheilijan vammahistoria olikin Steve Ripponin työpöydällä päällimmäisenä pohdittava asia.

– Ei Wilma ole erityisen vammaherkkä, mutta tehojen ja määrän epätasapaino aiheuttaa vammoja, Rippon tiivistää harjoittelun perusperiaatteen.

Ripponin mukaan seiväshyppy kuormittaa hyppääjän vartaloa samalla tavalla kuin esimerkiksi keihäänheitto. Maksimisuoritusta revitellessä nivelet, lihakset ja jänteet joutuvat koville.

– Selkärankaan tulee hirveästi painetta.

Yhteistyön ensimmäinen tavoite oli päästä kivuista eroon, ja Murron iloksi siinä on onnistuttu. Kun mihinkään ei satu, hyppääminenkin maistuu.

– Olen iloinen siitä, kuinka hyvin Wilma on sopeutunut uuteen tilanteeseen ja ottanut suuria edistysaskelia polvi-, selkä- ja olkapäävaivojen välttämiseksi, Rippon sanoo.

Sekä Murto että Rippon ovat tyytyväisiä viime kuukausien edistymiseen, mutta myöntävät, että muutoksiin tottuminen vie aikaa.

– Tämä on prosessi, jonka aikana opimme jatkuvasti toisistamme ja rakennamme luottamusta, Murto kertoo.

– Voi mennä 1–2 vuotta ennen kuin urheilija ja valmentaja tuntevat toisensa perinpohjaisesti. Kun urheilija on kovalla tasolla jo 20-vuotiaana, terveenä pysyminen ja harjoittelusta nauttiminen on tärkeää, jotta kymmenen vuoden päästäkin ollaan huipulla, Rippon toteaa.

Pitkäaikaista yhteistyötä toivova Rippon kuvailee Wilma Murtoa fyysisiltä ominaisuuksiltaan poikkeuksellisen lahjakkaaksi urheilijaksi. 182 senttimetriä pitkä Murto on Ripponin mukaan yksi maailman pisimmistä naisseiväshyppääjistä. Pituus on lajissa etu, mikäli pitkä varsi pysyy hallinnassa.

– Mitä korkeammalta saa seipäästä otteen, sitä korkeammalle on edellytyksiä hypätä. Wilma on nopea, mikä ei ole itsestäänselvyys pitkälle hyppääjälle. Telinevoimistelutreeneissä Wilma hallitsee hyvin kehoaan, Rippon kehuu.

Murto ei ole vuosiin juossut 100 metrin kilpailua, mutta 15-vuotiaana juostu aika 12,34 kertoo, että nopeusominaisuudet ovat seiväshyppääjällä kunnossa.

– Nopeus ja kehonhallinta yhdessä antavat hyvän lähtökohdan korkeille hypyille, Rippon tuumii.

Wilma Murto.
Wilma Murto.AOP

Australian matkalla on mukana koko Ripponin talli

Steve Rippon valmentaa Wilma Murron lisäksi myös useita muita Suomen kärkihyppääjiä. Ripponin tallissa on muiden muassa Murron ikätoveri, 432 hypännyt Elina Lampela, ja kaksi kertaa Kalevan kisoissa Suomenmestaruuden voittanut Tomas Wecksten. Turussa Minna Nikkasen kanssa vuosia harjoitellut Murto on tyytyväinen uuden valmennusryhmänsä tunnelmaan harjoituksissa.

– Treenaan paljon Tomaksen kanssa. On hyvä olla joku, ketä jahdata. Saamme toisiltamme hyvän tsempin ja sparrin, Wilma sanoo.

Hyväntuulinen Murto kertoo, että vaikka parhaimmillaan 555 hypännyt Wecksten on seiväshypyssä Murron tavoittelemattomissa, pystyy Murto joissain telinevoimisteluharjoitteissa laittamaan Weckstenillekin kampoihin. Leikkimielinen kilpailu vie kaikkia eteenpäin.

Australiassa Ripponin ryhmä majailee Perthin kaupungin lähellä Scarboroughin alueella. Murron mukaan ryhmä harjoittelee kerran tai kahdesti päivässä, mutta kilpailuun valmistautuessa harjoitusten määrä vähenee. Turistikierrokselle Perthin keskustaan eivät suomalaiset ole kuitenkaan vielä ehtineet.

– Palautumisen ehdoilla mennään. Käymme porukalla läheisellä rannalla uimassa ja nautimme lämpimistä keleistä vapaa-aikana, Murto kertoo.

Murron ja kumppaneiden kilpailurupeama Australiassa ja Uudessa-Seelannissa on tiivis. Muutaman viikon aikana ohjelmassa on yhteensä neljä kilpailua ennen paluuta Suomeen.

Helmikuun hallikisoja Murto aikoo kiertää Euroopassa. EM-hallit järjestetään Glasgow'ssa Skotlannissa 1.–3. maaliskuuta.

Vuoden päätavoite on Murrolla kuitenkin kesässä, erityisesti alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa. Murto oli viime vuonna tilastoykkönen Euroopassa alle 23-vuotiaiden sarjassa ulkorataennätyksellään 460.

Heinäkuussa Gävlessä Ruotsissa järjestettävissä nuorten EM-kilpailuissa on odotettavissa seiväshyppyhuumaa, sillä Ruotsin oma seiväshyppysensaatio, 605 viime kesänä hypännyt Armand Duplantis, on ehdoton ennakkosuosikki miesten kilpailussa.

Wilma Murto haluaa nousta korkeimmalle korokkeelle naisten kilpailussa.

– Lähden hakemaan EM-kisoista kultaa. On epäsuomalaista sanoa niin, mutta se on realistinen tavoite. Olin alle 20-vuotiaiden EM-kisoissa toissa kesänä pronssilla, ja tällä kertaa tavoitteena on kirkastaa sitä mitalia, Murto kertoo.

Lue myös:

Komeasti kautensa aloittaneella Wilma Murrolla on hyviä uutisia suomalaisille yleisurheilufaneille – kivut ovat kadonneet kokonaan: "Todella vapautunut olo"

EM-kisaraja ylittyi sentillä – Wilma Murto oivassa vireessä

Wilma Murto avasi pirteästi kautensa – "445 oli haarukassa"

Wilma Murron uusi valmentaja selvillä – aikoo jatkossa viettää enemmän aikaa ulkomailla: "Vähän jännittää, tulee niin paljon muutoksia"

Vakava loukkaantuminen pysäytti pohtimaan arvoja – Wilma Murto oppi nauttimaan urheilusta uudella tavalla, kun se vietiin häneltä pois: "Minulla on viisi vuotta aikaa sössiä vaikka kaikki kisat joihin menen"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat