Suora

  • Elävä arkisto esittää
  • Rytmisen MM, 4-ottelun B-ryhmän finaali
  • Painin MM, vapaapaini
  • Painin MM, naisten paini ja vapaapaini
  • Rytmisen MM, 4-ottelun A-ryhmän finaali
  • Rytmisen MM, 4-ottelun B-ryhmä
  • Painin MM: vapaapaini ja naisten paini
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu
  • Rytmisen MM, 4-ottelun A-ryhmä

Kari-Pekka Kyrö harmittelee, miksi Suomen hiihdon ikuisuusongelmaa ei ole ratkaistu – on eri mieltä Iivo Niskasen valmentajan kanssa ja vaatii radikaaleja muutoksia koko lajikulttuuriin

Kari-Pekka Kyrön mukaan suomalaishiihtäjät voisivat pärjätä vapaalla hiihtotavalla samalla tavalla kuin perinteiselläkin. Se vaatii vain muutoksia harjoitteluun ja kilpailukalenteriin.

hiihto
Kari-Pekka Kyrö
Lehtikuva/Kimmo Mäntylä

Suomen maastohiihtomaajoukkueen entinen päävalmentaja Kari-Pekka Kyrö ihmettelee, miten suomalaisessa maastohiihdossa painitaan edelleen samojen ongelmien kanssa kuin vuosikymmenet aiemmin. Luisteluhiihdossa riittää edelleen tekemistä. Suomalaiset ovat huonoja vapaalla hiihtotavalla verraten perinteiseen hiihtotapaan.

– Tähän vaaditaan kovia liikkeitä valmennuksellisesti ja kilpailullisesti, Kyrö totesi Yle Puheen Urheiluperjantai-ohjelmassa.

Kyrö vapautui Lahden vuoden 2001 MM-dopingskandaalin jälkeen asetetusta toimintakiellosta pari vuotta sitten. Sen jälkeen Kyrö on ollut pikku hiljaa enemmän mukana taas maastohiihdossa: joidenkin valmentajien mentorina ja joidenkin urheilijoiden motivaattorina ja vinkinantajana. Kyrö kokee, että hän on pystynyt päivittämään valmennusosaamistaan nykypäivään ja on mielestään kohtuullisen hyvin kartalla hiihdon tilanteesta tällä hetkellä.

Kari Härkönen voitti vuonna 1985 miesten luisteluhiihdon ensimmäisen maailmanmestaruuden. Meillä oli sillä hetkellä ikään kuin asema. Sitten ei ole lähdetty ehkä olosuhteiden ja valmennusnäkemysten puutteiden takia panostamaan luisteluhiihtoon. En lähde omaa aikaa kehumaan, mutta vuosituhannen vaihteessa parin vuoden ajan oli tilanne korjaantumassa, Kyrö totesi.

Kyrö toteaa, että esimerkiksi vuoden 1999 MM-kisoissa vapaan 30 kilometrin kisan kaksi suurinta voittajasuosikkia olivat suomalaisia: Jari Isometsä ja Mika Myllylä. Lisäksi Sami Repo ja Janne Immonen olivat kärjen tuntumassa.

Jari Isometsä
Jari IsometsäAOP

– Tietysti meidän virheiden takia se tilanne menetettiin. Mutta minusta on harmillista ja jollain tavalla heikkoa, että niistä ajoista on parikymmentä vuotta aikaa kulunut ja tilanne ei ole edelleenkään parantunut. Tämä menee vielä huonompaan suuntaan, Kyrö totesi.

Kyrön mielestä Suomen heikkouden toisella hiihtotavalla erityisen huolestuttavaksi tekee lajin kansainvälinen kehitys.

– Emme oikeasti tiedä, kuinka lähellä on se päivä, jolloin kansainvälinen hiihtoliitto toteaa hiihtokilpailuissa käytettävän nopeinta hiihtotapaa. Menkööt perinteistä ne, jotka haluavat, Kyrö toteaa.

– Tämä uhka ei ole ihan huomenna vielä. Mutta sellainen hetki voi tulla. Perinteisen asema ei tule lisääntymään kilpailukalenterissa.

Mallia Jari Isometsästä

Kyrö penää muutoksia erityisesti valmennuksellisesti ja nostaa esiin nuoren huippulupauksen Johanna Matintalon ja Suomen hiihdon ykköstähden Iivo Niskasen, jotka ovat hakeneet menestystä perinteisellä hiihtotavalla.

– Haluan olla kannustava, enkä lähteä mollaamaan. Mutta minun vaikea ymmärtää, miksi niin monilahjakas kestävyysurheilija Johanna Matintalo välttelee luistelukisoja. Se on sellainen asia, johon päävalmentajan, maajoukkuevalmennuksen ja suomalaisen kilpailujärjestelmän pitäisi pystyä vastaamaan. Vaikka niin, että valmennuksen, kilpailutuksen ja urheilijasopimuksen kautta tietty määrä vapaan harjoittelua ja kisoja kuuluisi vuosiohjelmaan, Kyrö toteaa.

– Iivo on ihan oma tarinansa. Rehellisesti sanottuna kellään muulla maailman johtavalla hiihtäjällä ei ole koskaan ollut noin omintakeista reittiä kultamitalistiksi: niin ohutta kansainvälistä kilpailutaustaa ja vielä ohuempaa luistelukisataustaa, Kyrö toteaa.

Kyrön mukaan näistä urheilijaesimerkeistä huolimatta vapaata hiihtotapaa pitäisi lähestyä ihan toista kautta Suomessa. Iivo Niskanen ja hänen henkilökohtainen valmentajansa Olli Ohtonen ovat todenneet, että he ovat panostaneet vapaan hiihtotavan parantamiseen. Mutta Kyrö on eri mieltä.

Olli Ohtonen valittiin Vuoden valmentajaksi ja Iivo Niskanen Vuoden urheilijaksi 2017.
Tomi Hänninen

– Harjoittelussa on varmasti panostettu, ja matolla on ollut erikoisharjoittelua. Mutta mielestäni vapaan panostaminen on sitä, että arvokisoihin lähestyvällä jaksolla tärkeimmistä teho- ja laatuharjoituksista sekä kilpailuista riittävä osa on vapaalla, Kyrö toteaa.

– Valmennuksen fysiologian yleisen periaate on se, että siksi muutut, mitä teet. Se on se avainkysymys. Suomalaiset hiihtäjät hiihtävät aivan liian vähän vapaan kisoja.

Kyrö ei tarkoita pelkästään tekniikkaa puheenvuorossaan, vaan myös luistelukestävyyttä.

– Mainio edelläkävijä on 90-luvun paras luistelijamme Jari Isometsä. Hän teki mielettömän työn. Hän teki tehoja pelkäämättä ja kilpaili. Jari valmisti kehoaan, että sai kaiken kapasiteetistaan käyttöönsä myös luistelupuolella. Tämä on haaste suomalaisessa hiihdossa, Kyrö totesi.

Enemmän vapaan kisoja kalenteriin

Jotta muutoksia tulisi, niin Kyrö ehdottaa myös radikaalia muutosta suomalaiseen kilpailukalenteriin. Hän ottaa verrokiksi ensi viikon SM-kisat Imatralla. Avausmatkan, perinteisen väliaikalähdön, jälkeen kaikki muut kisat voisi olla Kyrön mielestä vapaalla hiihtotavalla.

– Tämän pitäisi lähteä valmennuksesta, että vähintään seuraavat kahdesta neljään vuotta SM-kisojen ohjelma muokataan kokonaan uusiksi mukaan lukien Suomen cup. Mitaleita ei jaettaisi perinteisen puolella kuin korkeintaan 25 prosenttia, Kyrö toteaa.

Kyrö toivoo, että yksi perinteisen väliaikalähtö säilyisi tulevaisuudessakin arvokisaohjelmassa. Mutta se ei hänen mielestä suomalaista hiihtoa pelasta tulevaisuudessa. Fysiologian koulutukseensa pohjaten Kyrö sanoo, että Suomen tämän hetkisten hiihtäjät ja tulevaisuuden nimet pystyvät oikeanlaisella harjoituksella ja kilpailutuksella kilpailemaan vähintään yhtä hyvin vapaalla hiihtotavalla kuin he ovat hiihtäneet perinteistä.

– Mikään muu hiihtomaa ei vaadi näin radikaaleja toimenpiteitä, mutta Suomessa näin pitäisi tehdä. Se suuntaisi talviajan laatuharjoittelua ja tehoharjoittelua sekä kilpailutusta oikeaan suuntaan. Olen aivan varma, että meidän kärkihiihtäjien moottoreilla ,mukaan lukien Matintalo, luistelu alkaa sujua, Kyrö toteaa.

"Kolme mitalia on realismia"

Tämän kevään Seefeldin MM-kisoihin on aikaa kuukausi. Viimeistään tällä kaudella on tullut selväksi, että Iivo Niskanen ja Krista Pärmäkoski ovat Suomen ainoat tähdet. Leikkien päävalmentajaa Kyrö sanoo, että kaikki on mahdollista MM-kisoissa.

– Viimeisen kuukauden viimeistely ratkaisee paljon sekä avainpäivien välinehuollon onnistuminen ja kelit. Avainpäivät ovat heti sprinttiavauksen jälkeen. Siinä tulee parisprintit, miesten ja naisten perinteisen matkat. Jos siihen sattuu kaikki kohdalleen, niin kaikki on mahdollista, Kyrö toteaa.

– Rohkea sanoo, että kolme kultamitalia. Mutta kolme mitalia on joka tapauksessa ihan realismia. Kun katsoo Suomen menestystä MM-kisoissa kautta aikojen, niin se on loistava tulos. Mutta siellä ei ole särkymävaraa. Rutiinipäiväkään ei riitä.

Matti Heikkinen.
Matti Heikkinen.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Tänä viikonloppuna maailmancup jatkuu Ruotsissa Ulricehamnissa. Suurin mielenkiinto suomalaisittain kohdistuu konkarihiihtäjä Matti Heikkiseen, jolta odotetaan näyttöjä esimerkiksi Seefeldin MM-viestiä ajatellen. Heikkinen on kärsinyt tällä kaudella terveysvaikeuksista ja on kilpaillut harvakseltaan. Hän voitti viime viikolla kisan Hollolassa, mutta se ei vakuuttanut Kyröä.

– Minulla on puutteelliset tiedot ja viisastelun varaa tässä ei ole. Mutta Matin tilanne ei ole hyvä. Hollolan hiihto oli vaisu. Se ei riitä mihinkään. Sillä vauhdilla ei pitäisi mennä maailmancupiin, Kyrö sanoo.

– Mutta kyse on Matti Heikkisestä. Mikä tahansa ei ole mahdollista, mutta oleellinen parantaminen viikonkin aikana on mahdollista.

Kansainvälisesti naisten puolella on yleisesti ajateltu, että Therese Johaug hallitsisi Seefeldissä. Kyröllä on kuitenkin tähän eriävä mielipide.

– Jos Seefeldissä sattuu oikein suurta nopeutta ja irtiottoa vaativaa liukasta keliä, en jakaisi ainakaan kaikkia kultamitaleita Johaugille tässä vaiheessa, Kyrö toteaa.

Kuuntele kokonaan Kyrön haastattelu täältä.

Lue lisää:

Suomen nuoret hiihtäjätoivot häikäisivät Lahdessa – Anita Korvan ja Eveliina Piipon paikka on Seefeldin MM-kisakoneessa: “Kyllä minä ainakin valitsisin heidät”

FIS vapautti Kari-Pekka Kyrön toimintakiellosta

Kommentti: Lahden painajaisesta on vihdoin päästy yli – vain Mika Myllylää jäädään kaipaamaan

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat