Suora

  • Urheilukierros
  • Jääkiekon Nordic cup, Suomi - Ruotsi
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu
  • Rallin MM, Argentiina, 1. päivän kooste
  • Koostejakso - kauden parhaat palat

Ovatko urheilutähdet ympäristörikollisia vai voivatko he pelastaa planeetan? Talviurheilu kuolee Suomestakin, jos nyt ei herätä

Ilmastonmuutos on lopettamassa talviurheilua siinä muodossa kuin me sen tunnemme. Kansainvälinen urheiluliike toimii yhä kuin ympäristörikollinen, mutta kiihtyvää vauhtia heräävät urheilijat voivat olla mukana pelastamassa ammattiaan ja siinä sivussa maailmaa.

ilmastonmuutos
Lumilautailijat ilmastonmuutos
Lumen epävarmuus vaivaa hiihtokeskuksia jo nyt.Getty Images

Talviurheilu siinä muodossa kuin me sen tunnemme, on päättymässä.

Koko Suomen lumipeite ohenee ja luminen vuodenaika lyhenee. Lumiset päivät saattavat kuluvan vuosisadan aikana vähentyä Etelä- ja Länsi-Suomessa alle puoleen nykyisestä (siirryt toiseen palveluun).

Sään vaihtelu ja ääri-ilmiöt lisääntyvät kaikkialla. Kukaan ei tiedä, paljonko ilmasto lämpenee. Se riippuu pitkälti siitä, miten hanakasti ilmaston lämpenemistä pyritään hillitsemään. Sen tutkijat tietävät, että syypää on ihminen. Saastuttaminen, kulutusjuhla, sademetsien hakkuu ja muut ihmisen pyrkimykset tehdä oloaan mukavammaksi ovat kiihdyttäneet maapallon tilaan, joka uhkaa tehdä ainoasta asuinpaikastamme epävakaan pätsin (siirryt toiseen palveluun).

Urheilun vaikeutuminen on pieni murhe maailmaa uhkaavien ekokatastrofien rinnalla, mutta urheilu voi olla osa ratkaisua. Urheilijat ovat globaalisti suosittuja ihmisiä, joiden mielipiteillä on painoarvoa. Sporttistarat tavoittavat hyvin myös sitä väestönosaa, jota tiedeuutisten plärääminen ei kiinnosta.

Lentokone, kuvituskuva
Urheilussa syntyy paljon päästöjä muun muassa lentämisestä. Mint Images/REX/AOP

Tällä hetkellä urheilu on osa ongelmaa. Ammattilaissarjojen tähdillä täytetyt lentokoneet jylisevät ilmassa vuorokaudenajasta ja mantereesta riippumatta. Kansalaiset singahtelevat ympäri palloa nähdäkseen sankarinsa tositoimissa. Megatapahtumia myönnetään joka vuosi maille, jotka rakentavat suorituspaikat miljardeilla tyhjästä pullistellakseen omaa ylemmyydentuntoaan muille maailman kansoille. Urheiluyleisölle jaetaan ja myydään miljoonia kiloja muovikrääsää, josta vain murto-osa päätyy kierrätykseen.

Urheilun globaali viihdekoneisto on ilmaston näkökulmasta täysin järjenvastainen liike, mutta sen ihmisiä yhdistävät vaikutukset voivat auttaa ihmiskuntaa heräämään paremmin nurkan takana odottavaan mullistukseen.

Talviurheilussa herääminen todellisuuteen on kestänyt yllättävän pitkään, vaikka rinteissä ja laduilla ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät huomattavasti nopeammin kuin suurimmassa osassa muita urheilulajeja.

Pelastakaa talvet

Se on jo varmaa, että talviurheilun harrastus- ja kilpailupaikat vähentyvät tulevaisuudessa. Talviurheilun mahdollistava alue maapallolla pienenee, joten myös harrastajia ja urheilijoita on vähemmän. Lumi ei ole täysin loppumassa lähitulevaisuudessa, mutta vaikutukset seuraaville sukupolville ovat ravisuttavia. Talvien arvioidaan lyhenevän noin 5–10 päivällä jokaisella vuosikymmenellä vuosisadan loppuun mennessä.

– Talviurheilu on toki vielä olemassa 50 vuoden päästä, mutta se muuttaa muotoaan. Meillä on kuitenkin paljon asioita tehtävissä. Me voimme vielä vaikuttaa, sanoo Protect our winters -järjestön Suomen osaston puheenjohtaja Niklas Kaskeala.

POW Lumiraja
Protect our winters

Kaskealan edustama järjestö pyrkii nimensä mukaisesti pelastamaan talvet. POW aktivoi talviurheilun parissa toimivia ihmisiä. Sen suomalaislähettiläisiin kuuluu arvokisamitalisteja Enni Rukajärvestä, Matti Suur-Hamarista ja Aino-Kaisa Saarisesta lähtien.

– Talviurheilijoiden pitäisi pitää asiasta vielä enemmän meteliä. Heiltä on lähdössä oma ammatti ja harrastus alta. Samaan aikaan on oltava itse uskottava ja tehtävä ilmastotekoja, Kaskeala sanoo.

Tarkoituksena on siis laittaa ensin oma pesä kuntoon ja vaatia sitten kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa ja ilmastotoimia niin urheilujärjestöiltä kuin lainsäätäjiltäkin. Vielä urheilussa ei ole tähän laajamittaisesti herätty.

– Urheilumaailma ei ole kokenut vielä suurta ilmastoherätystä, mutta luulen että olemme sen kynnyksellä. Ainakin toivon niin, Kaskeala sanoo.

Urheilijat ilmastonmuutosta vastaan

Moni talviurheilija on ymmärtänyt tilanteen vakavuuden ja ryhtynyt toimiin. Suomessa sprintteri Martti Jylhä on ollut aktiivinen ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun puolestapuhuja, joka yrittää vaikuttaa myös Kansainvälisen hiihtoliiton toimiin FISin urheilijakomissiossa. Lajin tunnetuin ilmastoherännyt on yhdysvaltalainen olympiavoittaja ja maailmanmestari Jessica Diggins.

– Marraskuussa napapiirillä on yleensä kylmää ja lunta. Kun olen mennyt sinne viime vuosina, onkin ollut viisi astetta lämmintä ja satanut vettä. Sitä on aika vaikea sivuttaa, Diggins sanoo.

– Haluan jakaa asiasta tietoa ihmisille. Ilmastonmuutos on totta ja oikea huoli, ei mikään valeuutinen.

Jessica Diggins kuvassa
Olympiavoittaja Jessica Digginsiä kauhistuttaa Yhdysvaltojen suhtautuminen ilmastonmuutokseen.Tomi Hänninen

Urheilijoiden on vaikea puhua ilmaston lämpenemisestä, koska he kuuluvat ympäristön ahkeriin kuormittajiin. Myös Digginsin puheet on tuomittu tekopyhinä. Huolestuneelta urheilijalta on kysytty, miksei hän lopeta urheilemista ja maailman kiertämistä, jos hänellä on huoli ilmaston lämpenemisestä.

– Toki voisin tehdä sen, mutta minulle on tärkeä tiedostaa asia ja reagoida siihen. Ammattiurheileminen ja ympäristövaikutuksista puhuminen on ristiriitaista, mutta vältän lentämistä ja valitsen pienen hiilijalanjäljen hotellin aina kun se on mahdollista.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on irrottanut maan Pariisin ilmastosopimuksesta, jonka tavoitteena on hillitä ilmaston lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen. Presidentti myös jakaa jatkuvasti Twitterissä viestejä (siirryt toiseen palveluun), joiden mukaan ilmastonmuutos olisi hölynpölyä. Diggins vetoaa maansa johtajiin, jotta he asian kieltämisen ja kinastelun sijaan ottaisivat vastuuta maailmaa uhkaavasta katastrofista ja etsisivät siihen ratkaisuja.

Valtiot ja niiden väliset ilmastosopimukset ovat ratkaisevassa roolissa ilmastonmuutoksen torjumisessa. Tärkein vaikutin on siis politiikka, mutta siihen voivat omilla puheenvuoroillaan ja toimillaan vaikuttaa niin urheilijat, kisajärjestäjät kuin urheilun kattojärjestötkin.

Lahdesta mallia

Lahden MM-kisat vuonna 2017 olivat menestys suomalaiselle hiihtourheilulle. Iivo Niskasen maailmanmestaruus 15 kilometrin perinteisellä kruunasi Suomen viiden mitalin potin.

Seuraavien sukupolvien niskasten onnistuminen eteläisen Suomen hiihtokilpailussa on riippuvainen ilmastonmuutoksen hillitsemisestä. Tämä tiedostettiin myös Lahdessa. Kestävä kehitys oli osana kaikkea suunnittelua, ja raporttien mukaan MM-kisat olivat menestys myös ympäristön kannalta.

– Se lähti ajatuksesta, miten järjestetään maailman kestävimmät hiihtokisat. Mitä tekisimme, jos kaikki olisi mahdollista? Mukaan kutsuttiin MM-kisojen kaikki yhteistyökumppanit. Tavoitteeksi esimerkiksi asetettiin, että ei haluttu ylimääräisiä oheistuotteita: kyniä, lippalakkeja, mitä tahansa. Lajitteluun oli panostettu, jätepisteitä oli paljon ja niille oli opastajia, kertoo kisojen kestävässä järjestämisessä auttanut Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran johtava kiertotalousasiantuntija Nani Pajunen.

Yleisöä ladun varressa.
Lahden MM-hiihdot olivat kestävän kehityksen kisat.Tomi Hänninen

– Tärkeintä on suunnittelu: tällainen tapahtuma, näin ihmiset liikkuvat, näin he syövät, näissä paikoissa he majoittuvat. Kaikki on ennakoitava ja toteutettava ympäristöystävällisen suunnitelman mukaan uusiutuvasta energiatuotannosta ruoan ilmastovaikutuksiin.

Lahden toteutus kieltämättä säästi ympäristöä, mutta oleellisinta lienee esimerkin vaikutus. Urheilutapahtumien järjestämisessä suurimmat ympäristön kuormittajat ovat matkustaminen ja urheilupaikkojen rakentaminen. Ekologisella järjestämisellä on saatu haastettua Kansainvälistä hiihtoliittoa FISiä lähtemään kaikessa toiminnassaan ympäristöystävälliseltä pohjalta.

Kattojärjestöt ovat urheilun aiheuttamissa ilmastovaikutuksissa olennaisimpia vaikuttajia. Ne päättävät, minne kisat myönnetään ja millaisella kalenterilla maailmaa kierretään. Ne omistavat arvokisojen brändin, jonka kautta tulevat pitkälti tapahtuman yhteistyökumppanit. Mikäli sponsorit eivät ole sitoutuneet ympäristöarvoihin, paikallinen järjestäjä voi tehdä hyvin vähän.

FIS "tehnyt kovasti töitä"

Kansainvälisen hiihtoliiton FISin pääsihteeri Sarah Lewis myöntyy haastateltavaksi pienen suostuttelun jälkeen. Lewisin mukaan FIS on ilmastonmuutoksen torjunnassa kansainvälinen edelläkävijä.

– Ilmastonmuutos on meille tärkeä aihe. Talviurheilu on ilmaston armoilla, joten olemme erittäin sitoutuneita suojelemaan ympäristöä. Kestävällä kehityksellä on huomattava arvo kisaisännyyksiä jaettaessa, FISin pääsihteeri Lewis paaluttaa.

Pääsihteeri sanoo, että Lahti oli luonnollinen jatkumo FISin ympäristöystävällisissä kisajärjestelyissä, joissa ympäristö on otettu pitkään huomioon.

Lahden kisojen kestävässä järjestämisessä mukana olleet tosin sanovat, että FIS ei alkuun juuri lämmennyt haasteelle ottaa Lahden koko kisojen toteuttamiseen käytetystä kiertotalousmallista opikseen. MM-kisojen jälkeen FIS kuitenkin kutsui kisojen pääsihteerin Janne Leskisen esittelemään projektia Lausannessa järjestettyyn International Federation Forumiin. FIS pääsi näyttäytymään edelläkävijänä lajiliittojen joukossa.

Ville Larinto, Lahti 2017
Tomi Hänninen

Pohjoismaisten hiihtolajien MM-kisojen viime vuosikymmenien kisaisäntävalinnat ovat ainakin olleet ympäristönäkökulmasta myönteisiä. 2000-luvulla MM-kisat on järjestetty vain kahdesti paikassa, jolla ei ole aiempaa kokemusta MM-kisojen isännyydestä. Japanin Sapporossa ja Tshekin Liberecissäkin iso osa suorituspaikoista oli jo valmiina. Turhaa rakentamista ei MM-kisojen eteen ole juuri nähty. Asiaan toki vaikuttavat maastohiihdon rajallinen kansainvälinen kiinnostavuus ja vaihtoehtojen vähäisyys.

Maailmancupin kisakalentereiden suunnittelussa FIS on onnistunut kohtalaisesti. Kalenterit on suunniteltu niin, että mantereiden välisiä matkoja tehtäisiin vain kerran kaudessa. Kilpailut painottuvat Eurooppaan, jonka sisällä ristiin rastiin matkaamista esiintyy edelleen kaikissa lajeissa.

Täydellisiä talvilajien kalenterit eivät ole. Alla olevasta kuvasta näkee, että lentokilometrit ylittävät maapallon ympärysmitan, jos kiertää koko mäkihypyn maailmancupin Suomesta. Hiilijalanjälki pelkästä lentämisestä on sama kuin keskivertosuomalaisen puolentoista vuoden kaikissa päästöissä. Se taas on saman verran kuin kymmenen keskivertointialaista aiheuttaa vuodessa. Jos urheilusta aiheutuvien lentokilometrien vertailukohdaksi otetaan Itä-Euroopan jääkiekkoliiga KHL, päästöt moninkertaistuvat.

Mäkihypyn maailmancupin matkat
Juha Rissanen / Yle

FIS kokoustaa marraskuussa ilmastoasiantuntijoiden kanssa. Järjestön ympäristöohjelma on vuodelta 1994, eikä siinä edes mainita ilmastonmuutosta. Lewisin mukaan konferenssissa on tarkoitus arvioida tehtyä asiantuntijoiden kanssa ja asettaa uusia standardeja ja tavoitteita.

Kansainvälisen hiihtoliiton aiheuttamat kuormittavat ympäristövaikutukset ovat pientä verrattuna jalkapallon kattojärjestö Fifan tai Kansainvälisen olympiakomitean "saavutuksiin", vaikka jälkimmäisellä hurmaava ja pitkäikäinen kestävän kehityksen ohjelma onkin.

Kansainvälisen olympiakomitean kauniit sanat

New York Times (siirryt toiseen palveluun) tarkasteli ilmastonmuutoksen vaikutusta 21 talviolympialaisia isännöineeseen kaupunkiin. Peräti yhdeksässä näistä olisi 30 vuoden päästä mahdotonta järjestää talvikisat, mikäli lämpeneminen jatkuu nykyistä tahtia.

Talviolympialaiset maailmankartta
21 talviolympialaisten isäntäkaupungissa peräti yhdeksässä on tulevaisuudessa epävarmaa järjestää talvikisoja. Vain vihreällä merkityissä kaupungeissa pakkaspäivien todennäköisyys helmikuussa säilyy yli 90 prosentissa.Ylen uutisgrafiikka

Ilmastonmuutos ei ole siis olympialiikkeenkään kannalta merkityksetön asia. Liikkeen historia pitää kuitenkin sisällään ympäristön tehokkaan suojelun sijaan lukemattomia kauhakuormaajien jyräämiä kyliä, kodeistaan häädettyjä ihmisiä, kaadettuja suojeltuja metsiä ja tuhottuja vuorenrinteitä.

Suomessa vuoden 1992 talviolympialaiset Albertvillessä muistetaan 16-vuotiaan Toni Niemisen kultaliidoista, mutta Ranskassa kisat muistetaan niiden aiheuttamista tuhoista alueen ympäristölle. Kisojen aiheuttama kritiikki sai seuraavan talvikisojen isännän Lillehammerin profiloitumaan ympäristön suojelussa. Myös Kansainvälinen olympiakomitea KOK heräsi ja nosti ympäristönsuojelun olympismin kolmanneksi pilariksi urheilun ja kulttuurin rinnalle.

Kestävä kehitys ei näy olympialaisissa mielestäni kauheasti. Sustainability-suunnitelmia ja -raportteja heillä on, mutta pelissä ovat isot kaupalliset voimat. KOK pitäisi saada huomaamaan, että asiat kannattaa tehdä toisella tavalla ja ne eivät voi olla muuta kuin kestävällä pohjalla.

Nani Pajunen

KOK:n sustainability-ohjelma on ollut toiminnassa jo kaksi ja puoli vuosikymmentä. Tutkimusten mukaan (siirryt toiseen palveluun) ohjelmalla on ollut merkitystä, sillä kisajärjestelyissä on toimittu ympäristökuormitusten vähentämiseksi. Toisaalta esimerkiksi Jacques Roggen puheenjohtajakaudella 2001–2013 olympialaiset myönnettiin joka kerta kaupungille, jonka tarjouksen järjestelykustannukset olivat suurimmat. Suuri budjetti tarkoittaa yleensä laajamittaista rakentamista, jonka ympäristövaikutukset ovat valtavat. Räikein esimerkki on Sotshin olympialaiset, joiden hinta nousi 40–50 miljardin euron välimaastoon. Mustanmeren rannalle ja vuoristoon rakennettiin hurja määrä suorituspaikkoja ja uutta infrastruktuuria.

– Kansainvälinen olympiakomitea on laatinut näyttävät ohjelmat ja kestävä kehitys on isosti esillä. Mutta jos sitä peilaa olympialaisten aiheuttamiin ympäristövaikutuksiin, joutuu KOK:n ympäristövastuullisuus hieman outoon valoon. Se on enemmän viherpesua kuin pyrkimys muuttaa kansainvälisen urheiluliikkeen rakenteita, Jyväskylän yliopiston liikunnan yhteiskuntatieteiden lehtori Mikko Simula sanoo.

Sitran asiantuntija Nani Pajunen on samoilla linjoilla.

– Kestävä kehitys ei näy olympialaisissa mielestäni kauheasti. Sustainability-suunnitelmia ja -raportteja heillä on, mutta pelissä ovat isot kaupalliset voimat. KOK pitäisi saada huomaamaan, että asiat kannattaa tehdä toisella tavalla ja ne eivät voi olla muuta kuin kestävällä pohjalla.

Olympiarenkaat auringonnousussa
EPA

Kansainvälinen olympiakomitea julkaisi viime vuoden lopussa ensimmäisen kestävän kehityksen raporttinsa (siirryt toiseen palveluun), joka on järjestön mukaan “merkkipaalu heidän intohimossaan olla kestävän kehityksen roolimalli”. Raporttiin kirjattu strategia vaikuttaa jälleen lupaavalta, mutta ympäristönäkökulmien siirtyminen sanoista käytäntöön jää nähtäväksi.

Suunta on hyvä, kun KOK on vihdoin suostunut kisojen hajauttamiseen useampaan maahan. On ympäristöteko järjestää kisat paikoissa, joissa suorituspaikat ovat jo valmiina. Osaltaan tähän suuntaan on menty myös pakon edessä. Olympialaisten kustannukset ovat nousseet sellaisiin sfääreihin, että maailmasta alkavat loppua maat, jotka ovat valmiita upottamaan miljardeja olympialiikkeen pohjattomaan kuiluun.

"Nykymallilla ei voida jatkaa"

Kansainvälisen ympäristöpolitiikan sopimusjärjestelmä on pääroolissa ilmastonmuutosta torjuttaessa, mutta kuluttajat ja urheiluliike voivat vaikuttaa omilla toimillaan ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen. Urheiluväestä löytyy jo sitoutuneita tekijöitä, mutta moni vielä vaikenee tai puhuu lämpimikseen.

Monet talviurheilukeskukset pyrkivät jo nollaamaan päästönsä. Jopa Suomen jääkiekkoliigan joukkueissa on asetettu ympäristötavoitteita. Maailman suosituimmista ammattilaissarjoista odotellaan edelleen laajamittaista heräämistä ilmastoasioihin niin järjestötasolta kuin urheilijoiltakin.

– Urheilun rakenteiden on muututtava ilmastoystävällisiksi aivan kuten muuallakin yhteiskunnassa. Siihen tarvitaan rohkeita urheilijoita ja faneja, jotka haluavat olla äänessä ja ovat valmiita vaikuttamaan. Hiljaisuus on nykyisen tilanteen hyväksymistä ja luovuttamista, POW:n Niklas Kaskeala sanoo.

– Ollakseen uskottava muutosvoima pitää urheilumaailman olla valmis myös omiin ilmastotekoihin. Joskus ne voivat vähän kirpaistakin. Nykymallilla emme voi jatkaa.

Martti Jylhä
Martti Jylhä toimii Kansainvälisen hiihtoliiton FISin urheilijakomissiossa.Pekka Sipola/AOP

Moni kyseenalaistaa vaatimukset urheilijoiden poliittisista kannanotoista. Heidän ammattinsa on puskea kehonsa äärirajoille, leikkiä kentällä ja radoilla tiettyjen sääntöjen mukaan ja viihdyttää kanssaihmisiä. Miksi heidän pitäisi huolehtia maailman tilasta?

– Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä tarvitaan nyt kaikkien panosta, myös huippu-urheilun ja huippu-urheilijoiden. Urheilijat voivat halutessaan toimia suunnannäyttäjinä ja yhtenä muutoksen veturina, Kaskeala sanoo.

Suurimpien palloilusarjojen pelaajat ja yksilölajien tähdet kuuluvat maapallon etuoikeutuimpiin ihmisiin. Heillä on valtaa, jota harva uskaltaa käyttää. Aktiivisuus yhteiskunnallisissa asioissa nähdään riskinä. Tilanne on monessa lajissa hiljalleen murtumassa.

– Aika on ilmastoaktiivisuuden kannalta oikea, nyt kannattaa jatkaa. Suomen olympiakomitean kanssa tehdään työtä, jotta kestävä kehitys näkyy myös suomalaisten seurojen arjessa kimppakuljetuksista lähtien. Jopa mokkapalat voi tehdä kestävästi. Keskustelemme lisäksi, miten voimme vaikuttaa Kansainväliseen olympiakomiteaan, Sitran Nani Pajunen sanoo.

– Hiilineutraali kiertotaloustulevaisuus on meidän kaikkien asia. Siihen tarvitaan tekoja ja tekijöitä – niin poliittisia päättäjiä, yritysjohtoa kuin eri alojen ammattilaisia.

Jyväskylän yliopiston lehtori Mikko Simula perää päättäjiltä valtakunnallista koordinaatiota myös urheilun suhteen. Ilmastonmuutos vaikuttaa sekä kilpa- että harrasteurheiluun, mutta suomalaisissa lajiliitoissa on asiaan on oltu hitaita reagoimaan. Simulan mielestä valtion pitäisi ottaa asiassa vastuuta.

– Kansainvälinen ilmastopolitiikka kiristyy vuosi vuodelta ja ilmastonmuutoksen vaikutukset puolestaan kasvavat. Jos urheilussa ei ole valmistauduttu kunnolla kumpaankaan, vaikutukset voivat olla ongelmallisia.

Ilmastopaneeli IPCC:n mukaan lähivuodet ovat luultavasti tärkein ajanjakso koko ihmiskunnan historiassa. Jos päästöt ilmakehään saadaan taitettua rajuun laskuun jo lähivuosina, ilmaston lämpeneminen on yhä mahdollista rajata 1,5 asteeseen. Se olisi elintärkeää paitsi hiihtourheilun myös koko maailman tulevaisuuden kannalta.

Urheilusta ja ilmastonmuutoksesta lisää Urheilustudiossa TV2:ssa kello 15.20 ja Urheiluruudussa TV1:ssa kello 20.45 sunnuntaina 3.2.

Lue lisää:

Enni Rukajärvi ja Martti Jylhä kiihdyttävät ympäristötekojaan – nyt sijoitetaan soihin

"Hissutellaan ja sanotaan, ettei kannata nostaa meteliä" – Miksi suomalaisurheilijat eivät osallistu yhteiskunnalliseen keskusteluun?

Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

Uusi tutkimus paljastaa: Valtameriin on kertynyt paljon enemmän lämpöä kuin aiemmin on tiedetty – Maapallon lämpeneminen on selvästi luultua pidemmällä

Yllättävä tieto: Suomi voisi puolittaa päästönsä ja säästää silti rahaa – Merituulivoima ja sähköautot halpenevat rajusti, arvioi raportti

Tilaa Tommi Seppälän änärikirje

Yle Urheilun Vancouverissa asuva NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä raportoi viikoittain maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiiristä.

Suosittelemme

Tuoreimmat