Suora

  • Kaatuilua ja kesäteatteria
  • Tanssin Grand Slam, lattarit
  • Korisliiga, naisten 4. loppuottelu Catz - PeKa
  • PUBG Global Summit: Lontoo, finaalit

Jyväskyläläisessä koulussa oivallettiin yksinkertainen asia, joka räjäytti liikunnan suosion: "Siellä on ollut niin paljon lapsia, että on mietitty, pitäisikö sitä rajoittaa"

Kaksi kertaa päivässä järjestettävät liikuntavälitunnit ovat olleet menestys Huhtasuon yhtenäiskoulussa.

urheilu
3001 KSU Liikkuva Koulu LiikkuVaksit liikuttaa luokan oppilaita 2.jpg
Iida Etula vetää taukojumppaa luokkakavereille.Niko Mannonen / Yle

Jyväskyläläisessä Huhtasuon yhtenäiskoulussa lapset on saatu liikkumaan. Alakoulun luokassa on käynnissä taukojumppa, kun Ylen kuvausryhmä saapuu paikalle.

– Tämä on mukavaa. Joskus leikimme, joskus pelaamme jotain. Välituntisin pidämme sellaisia kerhoja ja joskus kesken tunnin pidämme jumppia, taukojumppaa vetävä koululainen Iida Etula sanoo.

Etula on niin sanottu "liikkuvaksi" eli oppilas, joka ohjaa välituntitoimintaa ja kiertää luokissa vetämässä taukojumppaa. Huhtasuon yhtenäiskoulussa on ollut koulutettuja liikkuvakseja neljä vuotta.

Liikkuvaksit on yksi uusista ideoista, joita koulussa on toteutettu liikunnan lisäämiseksi.

Huhtasuon yhtenäiskoulussa on viime vuosina lisätty tietoisesti oppilaiden mahdollisuuksia liikuntaan. Koulussa on kaksi kertaa päivässä liikuntavälitunti, jonka aikana liikuntavälineet ja -tilat ovat vapaasti oppilaiden käytössä. Tämän lisäksi ulkovälitunteja on kaksi kertaa päivässä.

– Aamulla on 25 minuutin liikuntavälitunti ja ruokailun jälkeen 20 minuutin mahdollisuus käyttää liikuntavälineitä ja -tiloja, kertoo liikunnan lehtori Eero Kauppi.

3001 KSU Liikkuva Koulu LiikkuVaksien tarvikekärry.jpg
Liikkuvaksien tarvikekärry.Niko Mannonen / Yle

Suomalaiset lapset liikkuvat yhä liian vähän

Suomalaisten lasten liikkumisesta, tai liikkumattomuudesta, on syytä olla huolissaan. Vain kolmasosa suomalaisista lapsista ja nuorista liikkuu riittävästi, kertoo torstaina julkaistu Liitu-tutkimus.

Vielä huolestuttavampaa on, että suomalaiset lapset pitävät liikuntaa vähemmän merkityksellisenä kuin aiemmin.

Ongelmaan havahduttiin jo yli kymmenen vuotta sitten. Liikkuva koulu -nimellä tunnetun hankkeen pilottivaiheen valmistelu aloitettiin vuonna 2009. Nykyinen hallitus laajensi Liikkuvan koulun valtakunnalliseksi kärkihankkeeksi.

Hanke on antanut suomalaisille kouluille vapauksia kokeilla uusia liikunnallistamisen tapoja.

Vuonna 2015 valmistuneen Huhtasuon yhtenäiskoulun alueella toimii neljä eri koulua ja päiväkoti. Koulussa on hyviä kokemuksia Liikkuva koulu -hankkeesta. Suosituille liikuntavälitunneille osallistuu kymmeniä lapsia joka päivä.

– Liikuntavälitunnit ovat olleet todella suosittuja. Siellä on parhaimmillaan ollut niin paljon lapsia, että olemme miettineet, pitäisikö sitä rajoittaa jotenkin. Emme ole onneksi lähteneet siihen, liikunnan lehtori Kauppi sanoo.

3001 KSU Liikkuva Koulu tyttöt pelaavat salibandya 6.jpg
Salibandy on suosittu laji liikuntavälitunneilla.Niko Mannonen / Yle

Kaiken tämän tarkoituksena on sisällyttää liikunta entistä vahvemmin osaksi koulupäivää. Lapset halutaan liikkeelle muutenkin kuin liikuntatunneilla.

– Tauotamme opiskelua 10–15 minuutin välein. Pidämme taukojumppia, vaihdamme työskentelypisteitä ja asentoja. Välillä teemme töitä seisaaltaan ja välillä voi panna maaten lattialle, luokanopettaja Satu Hietala kertoo.

– Sen huomaa, että tauko on monesti paikallaan kesken oppitunnin. Sen jälkeen oppilaat jaksavat opiskella paremmin.

Lapset toivovat lisää ilmaisia liikuntamahdollisuuksia

Yläkoulun puolella käynnissä ovat salibandypelit. Salibandy on yksi liikuntavälituntien suosituimmista lajeista.

– Jos ei ole muita harrastuksia, täällä voi liikkua. Tarjolla on paljon erilaisia liikuntamuotoja, kuten kuntosali, koripalloa ja salibandya, sanoo yhdeksäsluokkalainen Sinna Kuntsi.

3001 KSU Liikkuva Koulu Sinna Kuntsi.jpg
Sinna Kuntsi sanoo, että liikunta vaikuttaa positiivisesti henkiseen hyvinvointiin.Niko Mannonen / Yle

Jos yläkoulun ajan liikkuu joka päivä 20–30 minuuttia koulupäivän aikana, niin onhan sillä huomattava terveydellinen merkitys.

Eero Kauppi

Torstaina julkaistun Liitu-tutkimuksen mukaan liikkuvien lasten ja nuorten osuus on hieman kasvanut neljän viime vuoden aikana, mutta vain kolmasosa lapsista ja nuorista liikkuu suositusten mukaan, eli vähintään tunnin reippaasti tai rasittavasti jokaisena päivänä.

Liikkumisen määrä vähenee merkittävästi, kun lapset kasvavat.

– Liikemittarimittausten mukaan ykkösluokkalaisista 71 prosenttia saavutti suosituksen, mutta yhdeksäsluokkalaisista vain 10 prosenttia, sanoo mittauksista vastanneen UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari.

Yksi syy liian vähäiseen liikkumiseen on älypuhelimien käyttö. Liitu-tutkimuksen lapsille ja nuorille tehdyn kyselyn mukaan ruutuajan määrä on ollut kasvussa. Kyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista 55 prosenttia viettää ruudun ääressä yli kaksi tuntia päivässä.

– Minulle käy aika usein niin, että olen puhelimella, menen makaamaan ja sitten väsyttää, kun en ole tehnyt mitään. Sitten tulee sellainen väsymys, ettei vaan jaksa tehdä mitään, yhdeksäsluokkalainen Erica Reiman sanoo.

3001 KSU Liikkuva Koulu Erica Reiman.jpg
Erica Reiman tykkää liikkua koulussa.Niko Mannonen / Yle

Toinen este liikkumiselle on harrastamisen kalleus. Kaikilla ei yksinkertaisesti ole varaa ohjattuun liikuntaharrastukseen.

Koulun yhteyteen sisältyvät liikuntamahdollisuudet ovat ilmaisia ja siksi tärkeitä lapsille.

– Harrastukset maksavat ihan liikaa. Pitäisi saada muitakin mahdollisuuksia kuin vain niitä maksullisia, Kuntsi sanoo.

– Koulun salilla tulee käytyä, koska se on ilmaista, Reiman jatkaa.

Opettajien järjestämät kilpailut eivät kiinnostaneet

Huhtasuon yhtenäiskoulussa lapset on saatu liikkeelle yksinkertaisen oivalluksen avulla.

Lapsille tarjotaan tila, välineet ja mahdollisuus liikkumiseen, mutta heitä ei yritetä ohjata liikaa.

– Mietimme viime keväänä perjantaikisailut-nimellä kulkevia tapahtumia viimeiselle ulkovälitunnille. Ne olivat liian opettajavetoisia, minkä vuoksi ne eivät lähteneet vetämään, liikunnan lehtori Kauppi kertoo.

3001 KSU Liikkuva Koulu Eero Kauppi.jpg
Liikunnan lehtori Eero Kauppi.Niko Mannonen / Yle

Kaupin mielestä lasten ja nuorten liikkuminen on liikaa ohjatun ja järjestetyn toiminnan varassa.

– Omaehtoisuus ja itse keksitty liikkuminen saattaa jäädä, eikä siihen opita missään vaiheessa. Murrosiässä kustannukset voivat kasvaa tai harrastaminen käy liian sitovaksi. Harrastuksen loppuessa omaehtoista tapaa liikkua ei ole päässyt syntymään.

Huhtasuon yhtenäiskoulussa lapsia pyritään ohjaamaan nimenomaan omaehtoisen liikkumisen pariin. Lapset ovat tarttuneet täkyyn, kun mahdollisuus siihen on annettu.

Liikunnalle on vain pitänyt raivata päivohjelmasta tilaa. Liikuntavälitunneille on varattu päivässä 45 minuuttia aikaa.

Kaupin mukaan käytännöllä on ollut positiivisia vaikutuksia muuhunkin opetukseen

– Itse uskon vahvasti, että jos oppilas liikkuu päivän aikana sellaisia 15–20 minuutin pätkiä, hän on sen jälkeen paremmalla tuulella ja jaksaa keskittyä.

Pidemmällä aikavälillä vaikutukset ovat vieläkin merkittävämpiä.

– Jos yläkoulun ajan liikkuu joka päivä 20–30 minuuttia koulupäivän aikana, niin onhan sillä huomattava terveydellinen merkitys.

Huhtasuon yhtenäiskoulun opettajia ja oppilaita haastatteli Tenho Tornberg.

Lue myös:

Lasten liikuntatutkimus paljastaa, että liikunta ei kiinnosta lapsia – Professori: "Jotain kummallista on käynnissä"

Ovatko nykylapset vain sohvilla makoilevia zombeja, jotka inhoavat hikoilua ja koululiikuntaa? Testi paljastaa, mitä koululaiset ajattelevat liikunnasta

Henrik Dettmannin kolumni: Miksi emme tee päätöstä, joka vapauttaa vanhemmat kuskausrumbasta, saa lapset liikkeelle ja säästää miljardeja euroja?

Osa suomalaislapsista on niin heikkokuntoisia, että pelkkä kuntotestien yrittäminen on vaikeaa – "Tulokset ovat huolestuttavia"

Tänäkin iltana moni perhe väsyy lasten harrastuksiin, siksi liikuntaa viedään nyt jo koulupäivien yhteyteen – "Hirveän tärkeä lasten hyvinvoinnille"

Lasten liikunta vähenee vuosi vuodelta: "Puhutaan alle 3000 askeleen päivistä, ja se on pelottavan vähän"

Tilaa Tommi Seppälän änärikirje

Yle Urheilun Vancouverissa asuva NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä raportoi viikoittain maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiiristä.

Suosittelemme

Tuoreimmat