Suora

  • Urheilukierros
  • Jääkiekon Nordic cup, Suomi - Ruotsi
  • Urheiluruutu

Virpi Sarasvuo tyrmää viisi myyttiä huippu-urheilusta: "Termit ovat sen verran pielessä, että ärsyttää"

Moninkertainen hiihdon maailmanmestari Virpi Sarasvuo oli vieraana Urheiluhullut-ohjelmassa keskustelemassa siitä, mitä huipulle nouseminen vaatii.

urheilu
Virpi Sarasvuo
Tomi Hänninen

Kuuntele Urheiluhullut Yle Areenasta

Virpi Sarasvuo (ent. Kuitunen) oli vieraana Radio Suomen Urheiluhullut-ohjelmassa. Hiihdon maailmanmestari ampui varmaotteisesti alas ohjelmassa esitettyjä väittämiä ja urheiluun usein liitettyä terminologiaa.

– Minua henkilökohtaisesti vaivaa se, että urheilussa on paljon termejä, jotka ovat – jos ei nyt ihan pielessä – niin ainakin sen verran pielessä, että ärsyttää.

Sarasvuo puuttui erityisesti viiteen yleisesti esitettyyn väittämään.

”Huippu-urheilu on raadollista ja armotonta.”

– Eihän se kuvaa sitä, miten urheilija suhtautuu. Huippu-urheilu on pitkä matka, jossa kasvetaan siihen, että urheilija odottaa itse itseltään aina vain paranevia suoritusta. Ei se ole sivuille tähyämistä, että minä haluan voittaa tuon, tuon ja tuon. Vaan haluan kehittyä paremmaksi versioksi itsestäni. Ei raadollisuus siinä ole pinnalla, vaan kehittyminen.

”On äärimmäisen raskasta elää huippu-urheilijan elämää.”

– Ei. Päinvastoin. Sehän on maailman selkein tilanne, kun on vuosikausiksi eteenpäin suunnitelma, tähtäin. Haluan olla maailman paras. Sitten on valmentaja, joka osaa rakentaa sen polun sieltä tavoitteesta tähän päivään. Sitten heräät joka päivä urheilijana, tiedät mitä teet, tiedät miksi teet. Siitä on raadollisuus ja raskaus kaukana, kun menet kohti omaa unelmaasi, niiden ihmisten kanssa, jotka ovat sillä matkalla tukenasi.

”Urheilijan pitää kieltäytyä monista asioista, joista niin sanotut tavalliset ihmiset voivat nauttia. Huipulle tähtäävä urheilija uhraa paljon saavuttaakseen tavoitteensa.”

– Olen eri mieltä. Urheilija elää siinä omassa arjessaan todella kirkasta elämää. Ei urheilija ensinnäkään uhraa mitään eikä ajattele niitä asioita, joita hänen arjessaan ei ole, esimerkiksi niin, että enpä nyt ota lasillista viiniä. Vaan niin, että minulla on tavoite, ja tänään tavoitteeseen pääsemiseksi ovat edessä nämä asiat. Siihen ei mahdu mitään, mikä ei tue sitä tavoitetta. Ja silloin se ei ole uhraus. Urheilijalla on oikeus, mahdollisuus ja velvollisuus valita ne asiat, joita hän arjessaan tekee. Väitän, että urheilija ei työtään tehdessään – jos hän on siinä sydämellään mukana – ajattele, että kyse on mistään uhrauksesta.

”Huippu-urheilijan on oltava itsekäs, jotta hän voi menestyä.”

– Urheilu ei välttämättä pelasta tai paranna itsekästä ihmistä. Urheiluun mahtuu itsekkäitä ihmisiä niin kuin mihin tahansa työyhteisöön. Mutta itsekkyys ei ole vaadittavien ominaisuuksien listalla. Itsekkyys on minun mielestäni jo määritelty negatiiviseksi ominaisuudeksi. Että huipulle pääseminen olisi yhtä kuin itsekkyyttä, se on vaarallinen yhtälö. Menestyäkseen ei tarvitse olla ihmisenä itsekäs. Se ei kuvaa urheilijan sisäistä paloa tehdä sitä omaa ammattiaan parhaalla mahdollisella tavalla.

”Huippu-urheilijoilla on muita kovempi kilpailuvietti. Myös uran jälkeen.”

– En itsessäni sitä tunnista, ainakaan jälkikäteen.

Virpi Sarasvuo ja Ilta-Sanomien urheilutoimituksen esimies Vesa Rantanen kävivät värikkään ja polveilevan keskustelun Jussi Paasin johdolla Urheiluhullut-ohjelmassa. Kuuntele koko lähetys Yle Areenasta. Ohjelmassa kuulet myös kirjailija Minna Lindgrenin pakinan. Urheiluhullut Radio Suomessa joka maanantai suorana lähetyksenä kello 18.05.

Lue myös:

Minkälaisen perinnön Matti Nykänen jätti suomalaiselle urheilulle?

Hiihto muuttui lähiliikunnasta suorituspaikkaurheiluksi

Tilaa Tommi Seppälän änärikirje

Yle Urheilun Vancouverissa asuva NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä raportoi viikoittain maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiiristä.

Suosittelemme

Tuoreimmat