Suora

  • Elävä arkisto esittää

Seefeldin sprintti näytti osuvasti, mihin laji on Suomessa valahtanut – "Jos halutaan menestyä sprintissä, sitä pitää treenata"

Hiihdossa tapahtuneet tärkeimmät tekniset ja taktiset muutokset ovat tulleet mukaan sprintin kautta, muistuttaa Yle Urheilun asiantuntija Kalle Lassila.

hiihto
Katri Lylynperä.
Katri Lylynperä.Lehtikuva / Vesa Moilanen

SEEFELD. MM-hiihtojen sprinttipäivä osoitti tylysti Suomen sprinttihiihdon tason. Kun Krista Pärmäkoski ei osallistunut, ei yksikään suomalaisnainen läpäissyt karsintaa. Joni Mäki hiihtää tällä hetkellä parasta vauhtiaan, mutta hänen ja Ristomatti Hakolan kapasiteetti ei riittänyt alkueristä pidemmälle.

Yle Urheilun asiantuntija Kalle Lassila on syystäkin huolissaan. Töitä on tehtävänä. Lassilan mukaan Suomesta puuttuu sekä sprintin lajikulttuuri että tarvittavaa sprinttiharjoittelua.

– Oletetaan ja odotetaan, että ensin tulisi hyviä yksilöitä. Sen jälkeen tulisi menestystä ja vasta sen jälkeen alettaisiin keskittyä sprinttiin. Mutta miten voidaan olettaa, että tulee menestystä sellaisilla alueilla, joita ei harjoitella? Lassila ihmettelee.

Sprinttihiihto on tärkeä osa-alue maastohiihtoa, eikä se ole katoamassa mihinkään. Sen takia Lassila ei näekään sellaista vaihtoehtoa, että sprinttiin erikoistumisesta luovuttaisiin.

– Pitää uskoa urheilijoiden mahdollisuuteen kehittyä ja valmennuksen tehoon. Ei siellä ehkä tällä hetkellä ole olympiavoittajia tai maailmanmestareita kasvamassa parin vuoden sisään, mutta sen ei pitäisi olla kriteeri kehittämiselle.

Anne Kyllönen (vas.), Katri Lylynperä ja Laura Mononen sprinttikarsinnan jälkeen.
Anne Kyllönen (vas.), Katri Lylynperä ja Laura Mononen sprinttikarsinnan jälkeen.Lehtikuva / Vesa Moilanen

Sprinttihiihto on ollut mukana MM-kisojen ohjelmassa jo 18 vuoden ajan. Lassila muistuttaa, että kaikki hiihdossa tapahtuneet tärkeimmät tekniset ja taktiset muutokset ovat tulleet mukaan juuri sprintin kautta.

– Esimerkiksi 2000-luvun puolivälissä alettiin tehdä niin sanottua hyppytasuria. Vuonna 2010 se alkoi olla sprintissä jo vakio, ja nyt se alkaa olla normaalimatkoillakin. Parhaimmillaan Iivo Niskanen vetää sitä viidelläkympilläkin, Lassila vertaa.

– Jos Suomi haluaa olla hiihtomaana myös normaalimatkoilla kehityksen kärjessä ja olla ensimmäisenä näkemässä, kokemassa, oppimassa, opettelemassa ja tutkimassa asioita, on ensisijaisen tärkeää, että Suomella olisi toimiva sprinttijoukkue tai ryhmässä harjoittelevia sprinttihiihtäjiä.

Ristomatti Hakola.
Ristomatti Hakola.Lehtikuva / Vesa Moilanen

Suomessa miehissä on löytynyt sprinttiin keskittyneitä hiihtäjiä aina, mutta naisissa tilanne on ollut toinen. Lassilan mielestä myös naisten normaalimatkojen hiihdossa kaikki ikäluokat ja tasot huomioon ottaen olisi todella paljon kehitettävää juuri nopeus-, voima-, tekniikka- ja taktiikka-alueilla eli juuri niillä alueilla, joita erityisesti tarvitaan sprintissä.

Se, mitä suomalaisessa hiihdossa tarvitaan nyt sprintin osalta etenkin naisille, on käytännön toimia. Lassila tietää, että maajoukkueiden toiminta on sidoksissa budjettiin ja menestys pitääkin turvata, mikä tarkoittaa ykkösmenestyslajien ja yksilöiden ehdoilla etenemistä.

Lassila ehdottaa muun muassa sitä, että Vuokatissa ja Rovaniemellä aloitettaisiin sprinttitoimintaa osaavan valmennuksen käsissä.

– Se, että tulisi valmennusryhmä ja -systeemi, se vaikuttaisi heti valmennuskulttuuriin muuallakin. Jos maajoukkue päättää tehdä jotain, se näkyy heti nuorissa asti, hän muistuttaa.

Anita Korva.
Anita Korva.Lehtikuva / Vesa Moilanen

Miesten sprinttiryhmä sulautettiin täksi kaudeksi normaalimatkojen joukkueeseen. Lassila ei pidä tätä täysin huonona asiana, mutta häntä kiinnostaa erityisesti se, miten sprintterit harjoittelevat normaalimatkojen hiihtäjien mukana.

– Fakta on, että se mitä treenataan, kehittyy. Jos halutaan menestyä sprintissä, sitä pitää treenata.

Lassilan mielestä Suomen joukkueen menestyminen sprintissä finaalitasolla on hyvin epätodennäköistä harjoittelun takia.

– Kun ei tehdä sellaisia harjoituksia, joissa mentäisiin kilpailunomaisesti neljä kertaa sprinttierä loppuun asti, niin ei niitä tule kilpailuissakaan, hän toteaa.

– On hyvin epätodennäköistä, että urheilija pystyisi silloin hiihtämään neljä erää ja olemaan maailman paras arvokisoissa. Siihen tarvitaan niin paljon lajikohtaista harjoittelua, että siitä tulee rutiinia.

Lue myös:

Kommentti: Suomen hiihto hukannut hurjan mahdollisuuden – lajin muutoksiin on nyt vihdoin herättävä

Hakolaa sapetti rankasti maalissa: "Uran ensimmäinen epäonnistuminen arvokisoissa"

Ristomatti Hakolan tie päättyi hälyttävästi, mutta pelko pois: parisprintin mitalitoivo on kunnossa!

Joni Mäki oli avauspäivän paras suomalainen – "Pienestä se oli kiinni"

Mitä hiihdon MM-kisojen kohukolarissa oikeasti tapahtui? Asiantuntija selittää, kuka on syyllinen ja tuomitsee jälkipelin jyrkästi: "On suuri ero, että kajoaa toiseen ja käyttäytyy väkivaltaisesti"

Skandaalinkäryinen välikohtaus hiihdon MM-kisoissa – venäläistähti kävi käsiksi Norjan hiihdon kultapoikaan

Kyseenalaiseen temppuun syyllistynyt Ustjugov hylättiin MM-sprintissä

Venäläistähti Ustjugov selitti uhkaavaa ja aggressiivista käytöstään maalialueella omituisesti: "Taputin vain häntä poskelle ja toivotin onnea finaaliin"

Suosittelemme

Tuoreimmat