Suora

  • PUBG Global Summit: Lontoo, pudotuspelit
  • Futsal-liiga, Miesten 2. loppuottelu Leijona Futsal - KaDy
  • Jääkiekon Nordic cup, Suomi - Norja
  • SM-liigan pronssiottelu Tappara - HIFK
  • Sandra Eriksson ja kadonneet tunteet
  • Jääkiekon U18 MM: BLR - FIN
  • Jääkiekon U18 MM, Valko-Venäjä - Suomi
  • Urheiluruutu

Norjan ylivoima kyllästyttää jopa norjalaisia itsejään – hiihdon suosio miljoonamarkkinoilla on romahtanut ja lajin tulevaisuuteen liittyy synkkiä uhkakuvia: "Pitää olla huolissaan"

Keski-Euroopan maat ovat kadonneet kokonaan hiihtokisojen mitalitaulukoista. Se on huolestuttava ilmiö maastohiihdon tulevaisuuden kannalta.

hiihto
Norjalaisten ylivoima kyllästyttää jopa norjalaisia itseään – hiihdon suosio miljoonamarkkinoilla on romahtanut ja kisajärjestäjät ovat talousvaikeuksissa
Norjalaisten ylivoima kyllästyttää jopa norjalaisia itseään – hiihdon suosio miljoonamarkkinoilla on romahtanut ja kisajärjestäjät ovat talousvaikeuksissa

Sunnuntaina päättyneen kansainvälisen maastohiihtokauden tilastot ovat tylyä luettavaa. Hiihdon maailmancupissa oli jaossa 185 henkilökohtaista palkintokorokesijaa, joista Norja (72) vei yli kolmasosan.

Maailmancupin kokonaiskilpailussa Norja valloitti kärkisijat sekä miehissä että naisissa.

Seefeldin MM-kisojen tilastot ovat vielä tylymmät. Norja saavutti hämmästyttävät 18 maastohiihtomitalia eli toisin sanoen puolet jaossa olevista mitaleista.

Norjan ylivoima hiihdossa on saavuttanut sellaiset mittasuhteet, että jopa norjalaiset itse ovat siihen kyllästyneitä.

– Ei ole Kansainvälisen hiihtoliiton tavoitetila, että yksi maa dominoi lajia. Toki urheilussa tulee erilaisia aikakausia, mutta hiihto on kansainvälinen laji. Se tarkoittaa sitä, että muidenkin maiden pitää pystyä pärjäämään, sanoo Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n hallituksen suomalaisjäsen Martti Uusitalo.

Parhaiten Norjaa pystyvät haastamaan Venäjä ja Ruotsi. Maailmancupin naisten kilpailuissa Ruotsilla oli itse asiassa enemmän sijoituksia kolmen parhaan joukkoon kuin Norjalla.

Norja, Venäjä ja Ruotsi veivät 78 prosenttia palkintokorokesijoista tämän kauden maailmancupissa. Suomikin on näihin maihin verrattuna pikkutekijä.

Erityisen huolestuttavaa hiihdon tulevaisuuden kannalta on, että suurten Keski-Euroopan maiden asema ja taso on romahtanut. Saksa, Itävalta ja Sveitsi jäivät kokonaan mitalisijojen ulkopuolelle Seefeldin MM-kisoissa.

– Se ei ole hyvä asia. Toivon, että muut maat, kuten Saksa menestyisivät, norjalaistähti Martin Johnsrud Sundby sanoi SVT:lle MM-kisojen aikana.

Martin Johnsrud Sundby.
Martin Johnsrud Sundby on huolissaan maastohiihdon tulevaisuudesta.AOP

Ampumahiihto jyrää Keski-Euroopassa

Miksi Norja sitten dominoi ja muutama muu maa pyristelee mukana?

Yle Urheilukin on selvittänyt Norjan menestyksen syitä kokonaisen tv-sarjan verran, mutta mitään yksittäistä viisasten kiveä ei ole vuonomaasta löytynyt.

On selvää, että norjalaiset hyötyvät poikkeuksellisesta hiihtokulttuuristaan ja ylivertaisista resursseistaan.

Valta-asema on tuonut Norjalle mukanaan resurssit, joita muut maat kadehtivat. Norjan hiihtomaajoukkueen budjetti on noin 8 miljoonaa euroa vuodessa. Suurimmalla osalla muista maista budjetti on siitä noin kymmenesosa.

– Siitä pitää olla huolissaan, että muut maat eivät meinaa pysyä Norjan mukana, sanoo Yle Urheilun asiantuntija Sami Jauhojärvi.

– Norjan valmennussysteemi ja järjestelmä pystyy tukemaan nuoria urheilijoita niin hyvin, että he pääsevät parhaissa mahdollisissa oloissa tekemään kontrolloitua harjoittelua, joka tuottaa myös tulosta.

Johannes Hösflot Kläbo
Norjan Johannes Hösflot Kläbo voitti maailmancupin kokonaiskilpailun. Naisissa ykkönen oli Ingvild Flugstad Östberg.EPA

Norjan ylivoima on johtanut tilanteeseen, jossa maastohiihto on entistä enemmän pienten piirien laji. MM-kisoissa mitaleille ylsi vain seitsemän eri maata. Maailmancupissa palkintosijoille pääsi kymmenen eri maan urheilijoita.

Hiihdon suosio esimerkiksi Saksassa ja Puolassa on romahtanut, kun kummastakaan maasta ei ole löytynyt hiihdon supertähtiä sen jälkeen, kun Puolan Justyna Kowalczyk lopetti.

Martti Uusitalon mukaan erityisesti Saksan ja Puolan miljoonamarkkinat ovat Kansainväliselle hiihtoliitolle FIS:lle tärkeitä.

– Ampumahiihto on onnistunut todella hyvin uudistamaan omaa tuotettaan ja siellä on paljon Keski-Euroopan maita. Saksalaiset pärjäävät hyvin ampumahiihdossa, mikä syö maastohiihdon asemaa siellä, Uusitalo sanoo.

Tilanne on maastohiihdon tulevaisuuden kannalta vakava. Ampumahiihto vie Keski-Euroopassa maastohiihdolta tv-katsojia ja myös lupaavia urheilijoita.

Keski-Euroopan merkitys näkyy television katsojaluvuissa, jotka ovat SVT:n mukaan laskeneet maailmanlaajuisesti viidelläkymmenellä prosentilla vuodesta 2012.

SVT:n mukaan myös hiihdon sponsoritulot ovat olleet laskussa, mikä on johtanut siihen, että osa maailmancupin kisajärjestäjistä on talousvaikeuksissa.

– Meidän pitää yhdessä nostaa kansainvälisen hiihdon tasoa, jotta tämä olisi myös tulevaisuudessa kiinnostava laji, Sundby vaati.

Nuorissa mitalit jakautuvat tasaisemmin

Tammikuun nuorten MM-kilpailut Lahdessa osoittivat, että hiihdossa on kasvupotentiaalia. Norja ja Venäjä taistelivat mitalitilaston voitosta selvällä erolla muihin, mutta hiihtomitaleita jaettiin 11 eri maalle.

Muun muassa alle 20-vuotiaiden 30 kilometrillä kymmenen parhaan joukossa oli yhdeksän eri kansallisuutta.

Hiihdon suuri haaste on saada siirrettyä tämä kilpailutilanne alle 20-vuotiaista aikuisten tasolle.

– Nuorten sarjoissa pystyy pelaamaan pitkälti pelkällä lahjakkuudella. Kaikilla maajoukkueilla panostus nuorten ryhmään ei ole esimerkiksi huollossa niin suurta kuin aikuisissa, Sami Jauhojärvisanoo.

Kun nuorista aletaan siirtyä aikuisiin, Norja ja muutama muu isompi hiihtomaa repii eroa muihin valmennuksen ja huollon suurilla resursseilla.

– Henkilöstöresurssilla ja urheilijan saamalla tuella tehdään ero aikuisten sarjoissa.

Sami Jauhojärvi.
Yle Urheilun asiantuntija Sami Jauhojärvi.Tomi Hänninen

Jauhojärven mielestä FIS:n rahanjakoa pitäisi uudistaa. Tällä hetkellä suurimmat hiihtomaat saavat myös suurimman tuen.

Eniten rahaa saavat siis ne maat, joissa on eniten FIS-lisenssin urheilijoita ja eniten järjestettyjä FIS-kilpailuja. Esimerkiksi Suomi on paremmassa asemassa kuin Ruotsi, koska Suomessa järjestetään myös mäkihypyn ja yhdistetyn maailmancupia toisin kuin Ruotsissa.

– Niille maajoukkueille, joilla talous on muutenkin kohdillaan, ei pitäisi syytää vielä enemmän rahaa. Se tekee selvän epätasa-arvon maiden välille. Niitä pieniä maita, joissa on potentiaalisia urheilijoita, pitäisi tukea selkeästi enemmän.

Uusitalo on asiasta hieman eri mieltä.

– En usko, että rahanjako on välttämättä se asia, jolla saamme uusia maita lajin pariin. FIS jakaa erittäin isoja summia tukea kehittyville hiihtomaille. Niitä summia ei ole laskettu tähän suoranaiseen rahanjakoon.

– Meidän pitää tehdä lajia paremmin tykö näissä maissa. En usko, että raha lisää harrastuneisuutta.

Radikaaleja muutoksia tuskin nähdään

Miten hiihtoa sitten saataisiin paremmin esille eri maissa? Uusitalolla on vaikeuksia antaa konkreettisia esimerkkejä, mitä esimerkiksi FIS voi asialle tehdä.

– Voimme varmasti parantaa hiihdon konseptia. Nämä ovat aika pitkiä prosesseja, joissa kestää, että ne alkavat näkyä. Harrastajapuolella maastohiihdon pitää pystyä innostamaan nuoria, Uusitalo sanoo.

Maastohiihtoa on pitkään uudistettu tv:n ehdoilla. Pitkät matkat ovat hävinneet maailmancupin kilpailuohjelmasta lähes kokonaan.

Urheilulehdessä (27.2.) kerrottiin, että vielä kaudella 1990–91 noin 60 prosenttia maailmancupin osakilpailuista oli pitkän matkan väliaikalähtöjä. Kymmenen vuotta myöhemmin niitä oli vain 14 prosenttia.

Nykyään noin kolmasosa maailmancupin osakilpailuista on sprinttejä, jotka ovat lyhytkestoisia ja tapahtumarikkaita.

– Tv-kanavat ovat ilmoittaneet, että 40 minuuttia on urheilutapahtumalle optimaalinen kesto. Nämä ovat sellaisia reunaehtoja, joita me joudumme aika paljon miettimään, Uusitalo muistuttaa.

Pelkästään tv:n ehdoilla hiihtoa ei uudisteta. Merkitystä on muun muassa sillä, mitkä matkat Kansainvälinen olympiakomitea kelpuuttaa talviolympialaisiin.

Martti Uusitalo
Kansainvälisen hiihtoliiton FIS:n hallituksen jäsen Martti Uusitalo.Yle

Uusitalo uskaltaa luvata, että miesten 50 kilometriä ja naisten 30 kilometriä pysyvät hiihdon arvokisojen kilpailuohjelmassa. Hän uskoo myös, että Holmenkollenin pitkät klassikkokisat ovat jatkossakin osa maailmancupin kalenteria.

Yksi radikaali ehdotus hiihdon uudistamiseksi on ollut perinteisestä hiihtotavasta luopuminen.

– Sellaista keskustelua ei ole Kansainvälisessä hiihtoliitossa käyty. Spekulaatiota on saattanut olla, mutta sellaista ehdotusta ei ole ikinä ollut Kansainvälisen hiihtoliiton hallituksen pöydällä. Jotkut Keski-Euroopan maat kenties haluaisivat siitä pois, mutta perinteisen hiihtotavan asema on äärimmäisen vahva.

Mitään sirkustemppuja maastohiihtoon tuskin on luvassa. Uusitalo muistuttaa, että vaikka lajin suosio on Keski-Euroopassa on laskussa, hiihdolla on vakiintunut asema talviurheilukalenterissa.

– Asioita pitää kehittää, mutta maastohiihdolla on niin vahva asema Kansainvälisessä olympiakomiteassa ja talviurheilumaailmassa, etten näe, että maastohiihdon tulevaisuudesta pitäisi olla huolissaan.

Suurin huoli on ilmastonmuutos

Maastohiihdon yllä leijuu tällä hetkellä monia uhkakuvia, mutta synkintä niistä ei ole mainittu tässä jutussa vielä sanallakaan.

Ilmaston lämpeneminen voi lopettaa nykymuotoisen talviurheilun kokonaan.

– Hiihto on laji, joka on absoluuttisesti riippuvainen lumi. Ilmastonmuutoksella on äärimmäisen iso merkitys ja huoli pitäisi olla meillä kaikilla sataprosenttinen, Uusitalo sanoo.

Andrew Young
Seefeldin MM-kisat kilpailtiin yli kymmenen asteen lämmössä. Muun muassa Andrew Young hiihti pelkkä numeroliivi yllään.Joe Klamar / AFP / Lehtikuva

Kukaan ei tiedä, paljonko ilmasto lämpenee, mutta se on jo varmaa, että talviurheilun harrastus- ja kilpapaikat vähentyvät tulevaisuudessa. Talviurheilun mahdollistava alue maapallolla pienenee, joten myös harrastajia ja urheilijoita on tulevaisuudessa todennäköisesti vähemmän.

Uusitalo arvosteli Seefeldin MM-kisojen yhteydessä FIS:n puheenjohtajan Gian-Franco Kasperin puheita ilmastonmuutoksesta. Kasper sanoi sveitsiläislehden haastattelussa, ettei ilmastonmuutoksesta ole todisteita.

Ilmastonmuutos otetaan kuitenkin FIS:ssä tosissaan, Uusitalo vakuuttaa.

– Kukaan tuskin seisoo Kasperin huonosti aseteltujen lausuntojen takana. Kansainvälinen hiihtoliitto järjestää ensi syksynä ison ilmastonmuutokseen liittyvän kongressin Keski-Euroopassa. Tämä aihe on otettava äärimmäisen vakavasti.

Lue myös:

Ovatko urheilutähdet ympäristörikollisia vai voivatko he pelastaa planeetan? Talviurheilu kuolee Suomestakin, jos nyt ei herätä

Kansainvälisen hiihtoliiton suomalaispomo arvostelee omaa järjestöään viime aikojen kohuista: ”Pitäisi hypätä nykypäivään”

Asiantuntijat varoittavat suomalaisia naureskelemasta "mikkihiiriladuille", koska ne ovat lajin tulevaisuus: "Kaikki radat eivät voi olla holmenkolleneita"

Tilastot: Hiihdon suosio on laskussa – taustalla leutoja talvia ja karmeita kokemuksia kouluhiihdosta

Kommentti: Suomen hiihto hukannut hurjan mahdollisuuden – lajin muutoksiin on nyt vihdoin herättävä

Tilaa Tommi Seppälän änärikirje

Yle Urheilun Vancouverissa asuva NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä raportoi viikoittain maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiiristä.

Suosittelemme

Tuoreimmat