Suora

  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Tanja Poutiainen-Rinne toi Suomeen kuntoutusmallin Kroatiasta – kotikisoihin mielivä kiekkomaalivahti hikoili tehotreeneissä 12 tuntia päivässä

Entinen alppihiihtotähti Tanja Poutiainen-Rinne kuntouttaa Rovaniemellä urheilijoita samalla ohjelmalla, jolla hän rääkkäsi itsensä polvivamman jälkeen Sotshin olympialaisiin.

jääkiekko
Tanja Poutiainen-Rinne kuntouttaa jääkiekkomaalivahti Meeri Räisästä
Tanja Poutiainen-Rinne kuntouttaa jääkiekkomaalivahti Meeri Räisästä Rovaniemellä.Erkki Suokonautio / YLE

Urheilija ei mieti loukkaantumista, mutta kun loukkaantuminen osuu kohdalle, hyvät neuvot ja asiantuntijat ovat tarpeen. Rovaniemellä rakennetaan Lapin Urheiluopiston ja Liikuntaklinikan yhteishankkeella kuntoutusmallia, joka antaa huippu-urheilijalle mahdollisuudet käyttää toipilasaika täysipainoiseen harjoitteluun.

Mallin pohjoisen Suomen suunnitelmille antoi kroatialaisen klinikan kuntoutus, jonka avulla ex-alppitähti Tanja Poutiainen-Rinne pääsi kilpailukuntoon Sotshin olympialaisiin. Poutiainen loukkasi polvensa juuri ennen olympiakautta, mutta Kroatiassa vietettyjen intensiivijaksojen jälkeen nainen palasi rinteille, osin jopa paremmassa kunnossa kuin ennen loukkaantumistaan.

– Pääsin itse kokemaan, mitä kuntoutus voisi olla, ja mitä sen tulisi olla.

– Kokonaisvaltainen kuntoutusklinikka puuttuu Suomesta, se on aivan selvä. Meillä on ammattitaitoa joka osa-alueelle ympäri Suomen, meillä on kokeneita lääkäreitä, fysioterapeutteja ja hyvää valmennusta lähestulkoon joka lajiin, mutta ne eivät kohtaa oikein missään siinä määrin, mitä minun ja meidän ajatuksissa on rakentaa, Poutiainen-Rinne kertoo.

Jääkiekkomaalivahti Meeri Räisänen
Erkki Suokonautio / YLE

Intensiivinen ohjelma

Lapin kuntoutusmalli on esitelty Olympiakomitealle ja opetus- ja kulttuuriministeriölle urheiluopiston erityisosaamisen hankkeena. Tänä talvena mallia vielä rakennetaan.

Helmikuussa kuntoutukseen osallistui Naisleijonien maalivahti Meeri Räisänen, jonka tavoitteena on toipua polvivammasta ja päästä vielä kilpailemaan naisten MM-kisojen veskariedustuksesta. Pakollisen pelitauon aikana kunnon on pysyttävä yllä, ja kohti päätavoitetta mieluummin jopa noustava.

– Meillä on eri ammattialueiden osaajia, me painotetaan eri asioita. Silloin me kuormitetaan kehoa joka puolelta, eri tavoin. Voi jopa käydä, että kuntoutusjakson jälkeen on paremmassa kunnossa, kuvaa naisten maajoukkueen fysioterapeutti, Rovaniemellä työskentelevä Pasi Lambacka.

Naisten NHL:ssä pelaava Räisänen loukkaantui tammikuun lopussa seurapelissä. Epäonnisen hyökkäyksen päätteeksi maaliverkon perukoille päätyi pystyyn kolattu veskari, polvet hoosiannaa huutaen. Kolme viikkoa tärskyn jälkeen Räisäsellä on muutamien harjoitteiden aikana polvituki, ulospäin ei näy enää mustelmaakaan.

– Kun tulin Jenkeistä kotiin, tapasin maajoukkueen johtoryhmää ja siinä ruvettiin heti suunnittelemaan, että montako viikkoa on kisoihin. Lambackan Pasi ehdotti heti, että jos saataisiin tehoviikko tänne, Räisänen kertoo.

Fysioterapeutti Pasi Lambacka Lapin liikuntaklinikalta kuntouttaa jääkiekkomaalivahti Meeri Räisästä
Erkki Suokonautio / YLE

Räisäsen kuntoutusviikon ohjelma on todella intensiivinen. Treenit alkavat aamulla kahdeksalta ja iltakahdeksan jäätreenin jälkeen pää painuu tyynyyn miettimättä.

– Rasitetaan niin kroppaa kuin vammautunutta kohtaa, mutta koko ajan on asiantuntija katsomassa, että ei mennä rajan yli. Silloin kuntoutus on taatusti tehokasta. Kaikki osa-alueet otetaan huomioon: tasapaino, koordinaatio, proprioseptiikka (asentoaisti), voimatasapaino, ja se kroppa kokonaisuudessaan, Poutiainen-Rinne jatkaa.

Rovaniemellä urheiluopiston tiloissa on treenipaikkoja joka lajille ja toiminnalle vesijumpasta juoksurataan. Urheilijan ei tarvitse huolehtia kuin seuraavasta harjoitteesta edellisen jatkoksi.

– Se ei ole vain yksittäisiä asioita, että lääkäri tässä pisteessä katsoo, sitten mennään kaupungin toiselle puolelle fysioterapiaan, ja vielä mahdollisesti kolmanteen paikkaan vaikka treenaamaan yläkroppaa. Kaikki tapahtuu tässä samassa, ja valvovien silmien alla, Poutiainen-Rinne kuvaa.

Pääkoppaa keventäen

Kaksi vakavaa luuvammaa, pitkä polvivamman kuntoutus. Tanja Poutiainen-Rinteen kaltainen kokemusasiantuntija antaa kuntoutusjaksolle myös henkisen tuen, sillä hän osaa asettua loukkaantuneen urheilijan asemaan.

Vammasta toipuminen ja kuntoutus kaikkine vaiheineen on vaativa henkinen taival. Rovaniemellä urheilijan kanssa on jatkuvasti joku kuntoutustiimin jäsen.

– Henkisen jaksamisen kehittäminen on isossa roolissa. Itse pyrin tuomaan juuri sitä puolta mukaan kuvioon. Motivoimaan urheilijaa ja huomaamaan, miten paljon pystyy tekemään, vaikka jokin paikka on sillä hetkellä hieman rikki, Poutiainen-Rinne jatkaa.

Jääkiekkomaalivahti Meeri Räisänen
Erkki Suokonautio / YLE

– Ajatus siitä, että koko ajan on ympärillä ihmisiä, jotka uskoo ja luottaa, on älytön voimavara verrattuna siihen, että ei olisi ketään, kuka neuvoisi ja kertoisi, mitä tehdään. Sitten ei välttämättä voisi haaveilla keväästä, jääkiekkoilija Meeri Räisänen jatkaa.

– Onhan tämä ihan huikeaa, miten kokonaisuus on mietitty. On erityyppistä treeniä, ja pystyy muutenkin harjoittelemaan, ei pelkästään vamman ehdoilla, Räisänen kiittelee.

Viisaat päät yhteen

Räisäsen treeneissä Tanja Poutiainen-Rinteen vastuulla on ollut tasapainon ja koordinaation vahvistaminen. Räisänen tekee harjoitteita myös silmät kiinni, jolloin valmentajan heittämään palloon on pystyttävä reagoimaan kuten kiekkosateeseen kaukalossa.

Reaktio, palaute, toistoa toisen perään.

Palloringissä urheilijan syke on vielä alhainen, mutta kahvakuulan kanssa Räisäsen ranteessa sykemittarin lukemat lähtevät nousuun. Jokaista suoritusta seurataan ihmissilmin, mittarein, kuvin ja monitorein.

Lapin urheiluopistolle ja Liikuntaklinikalle kuntoutusmallin kehittäminen on ollut tiimityötä alusta loppuun saakka. Viisaita päitä, kerättyjä faktoja, kokemuksia ja ajatuksia tarvitaan, jotta kuntoutus paitsi takuulla toimii, myös kiinnostaa asiakkaita.

– Siinä määrin, mitä maailmalla on urheilijoita ja huippu-urheilijoita, näen, että kysyntää on enemmän kuin tarjontaa, Poutiainen-Rinne sanoo.

Suomalaisten maine urheilumaailmassa on vahva ja verkostot laajat, joten onnistuessaan kuntoutuskokonaisuuksille voisi löytyä kysyntää.

Rovaniemen Olympic Training Centerin huippu-urheilukoordinaattori Reijo Jylhä listaa mahdollisia kuntoutuksesta kiinnostuvia: Olympiakomitean tukiurheilijat, mutta myös joukkuelajien edustajat, joiden nopea kuntoutuminen on jo omistajienkin näkökulmasta tärkeää. Jääkiekkoliiga, NHL ja KHL, jotka tavalla tai toisella ovat kytköksissä Suomeen.

– Meillä oli viime vuonnakin kaksi KHL-joukkuetta täällä harjoittelemassa. Tuollalisten kontaktien kautta pystytään saamaan kansainvälisiäkin asiakkaita. Tavoitteena on, että saataisiin solmittua yhteistyömalleja, jolla saataisiin kompensoitua tämän valmennuksen kustannuksia. Saataisiin Olympiakomitean suunnasta yhteistyösopimuksia tukiurheilijoille. Ja vakuutukset ovat yksi sellainen perusasia, jolla päästään liikkeelle, Jylhä jatkaa.

Kaikki yhteen kustannustehokkaasti

Kroatian malli tai Rovaniemen malli tuntuu järkeenkäyvältä, mutta siksi pitääkin kysyä, miksi asiantuntijatiimejä ei ole koottu aiemmin vastaavalla tavalla?

– Hmm… tietenkin tarvitaan paikka, fasiliteetit, ihmiset, ammattitaito mahdollisimman pienelle alueelle yhteen. Ja tietenkin homman pitää olla kustannustehokasta. Siinä varmasti Kroatia pystyy kilpailemaan meitä paremmin, mutta minä taas näen, että me pystytään tekemään oma malli ja tuomaan ehkä mukaan jotain osa-alueita, mitä ehkä ei jossain toisessa paikassa pystytä, Poutiainen-Rinne pohtii.

Jääkiekkomaalivahti Meeri Räisänen ja Tanja Poutiainen-Rinne
Erkki Suokonautio / YLE

Rovaniemelle tavoitellaan kuntoutusasiakkaita, urheilijoita lajeista ja vammoista riippumatta, yksi kohderyhmä voisi myös olla yritysjohtajat ja vaikuttajat.

Poutiainen-Rinne on ollut Eemeli Pirisen polvileikkauksen jälkeisessä kuntoutuksessa vahvasti mukana, eikä Meeri Räisänen luultavasti jää viimeiseksi jääkiekkoilijaksi, jolle intensiivikuntoutus räätälöidään, ja jonka harjoittelua Poutiainen-Rinteen haukankatse seuraa.

Toki vastakkaisia mielipiteitä on jokaiselle uudelle hankkeelle, miksi pitäisi muuttaa mitään, kun urheilijoita on saatu takaisin pelikentille ennenkin?

– Yksi on se, että tyydytään nykyisiin malleihin. Meillä on vakuutusyhtiöt ja muut, jotka ihan hyvin asioita korjaavat, mutta tyydytään tekemään vain se oma roolinsa. Lääkäri arvioi, tutkii, leikkaa, sitten laitetaan kuntoutukseen, mutta kun tämän pitäisi olla enemmän moniammatillista, käydään läpi ja keskustellaan, silloin pystytään paljon paremmin reagoimaan tilanteisiin, liikuntalääketieteen erikoislääkäri Joni Keisala kertoo.

Voimavalmentaja vapauttaa Meeri Räisäsen kahvakuulien ja kuminauhan pinteestä. Syke hakkaa korkealla, kuntoutettava tietää taas tehneensä töitä.

– Kiitos, Räisänen ähkäisee ja kampeaa ylös.

Hiki puskee pintaan vielä lounasjonossa, mutta urheilijaa hymyilyttää, vaikka tauon jälkeinen jumppaohjelma tietää lisää hikeä. MM-unelma elää.

Lue myös:

Loukkaantunut Räisänen jää pois Naisleijonien Venäjän turnauksesta

Historiaa tehnyt Meeri Räisänen joutui urakkahommiin NWHL:ssä

Vaikeudet joukkueen löytämisessä saivat Meeri Räisäsen välillä jo kyseenalaistamaan kykynsä maalivahtina – huippujoukkue otti yhteyttä nähtyään Räisäsen Twitter-päivityksen

Upeaa! Naisleijonien Meeri Räisäsestä tulee ensimmäinen suomalainen naisten NHL:ssä – teki sopimuksen Connecticutiin

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat