Suora

  • Tukholman Dota 2 -major: Finaalit
  • Oslo, naisten yhteislähtö
  • Quebec, naisten 15 km, takaa-ajo
  • Urheilustudio
  • Quebec, miesten takaa-ajokilpailu
  • Ampumahiihdon MC: Oslo, miesten yhteislähtö
  • Oslo, miesten yhteislähtö
  • March Madness: Tennessee - Iowa
  • Urheiluruutu
  • Urheilustudio
  • Taitoluistelun MM, loppunäytös
  • Oskari Mörö ja kiduttava epätietoisuus
  • March Madness: North Carolina - Washington
  • Urheiluruutu
  • March Madness: Virginia Cavaliers - Oklahoma 25.3.

Tuliko yleisurheilun arvokisoihin pääsystä manageripeliä? Uudessa valintajärjestelmässä Timanttiliigan 82 metrin keihäskaari on Lapinlahden 90 metrin kiskaisu

Yleisurheilun arvokisojen tuloskriteerit uudistuvat vuoden 2020 kesäolympiakisoihin. Jo ensi kesänä urheilijoita pisteytetään tuloksen lisäksi sijoituksen ja kisan mukaan.

yleisurheilu
Paavo Nurmi games 2018
Paavo Nurmen kisoissa rapa roiskui 5.6.2018. Tomi Hänninen

Yleisurheilun uusi kansainvälinen arvokisavalintajärjestelmä otetaan käyttöön muutaman kuukauden kuluttua. Useimmissa lajeissa tarvittavia tuloksia Tokion kisoihin voi tehdä aina kesäkuun 2020 loppuun saakka.

Tokioon asetettiin kaksi valintajärjestelmää: tulosraja ja monimutkaisempi rankingjärjestelmä.

Tulosraja on vanha tuttu: jos urheilija rikkoo rajan missä tahansa kilpailussa, oikeuttaa se hänet kilpailemaan tulevissa olympiakisoissa. Nyt tulosrajat ovat kuitenkin todella kovat. Monessa lajissa edes uusi Suomen ennätys ei takaisi suoraa paikkaa kisoihin. Suoralla rajalla on tarjoitus tarjota paikka vain noin puolelle urheilijoista.

Tästä voit lukea lisää uusista tulosrajoista — edes Lasse Virenin SE-tulos ei riittäisi 5000 metrillä

Tulosrajat ovat niin kovia, että suurin osa suomalaisista taistelee paikasta olympiakisoihin uudessa rankingjärjestelmässä. Siinä urheilija saa tuloksestaan tietyn pistepotin. Tuloksen päälle ynnätään lisäpisteitä sijoituksesta ja kyseisen kisan rankingista. Ranking-sijoitus määräytyy parhaiden kisojen keskiarvosta. Eri lajeissa tarvitaan eri määrä kisoja. Esimerkiksi pikajuoksuissa ja kenttälajeissa niitä tarvitaan viisi.

Lisäpisteillä on merkitystä, kuten järjestelmän hyvin tunteva IAAF:n kansainvälinen tuomari Pasi Oksanen on laskenut.

— Karkeasti samanlaisen pistepotin tuottaa se, että heittää Timanttiliigassa viidenneksi 82 metrin tuloksella, kuin jos heittää Lapinlahden GP-kisassa voittoon 90 metrin tuloksella.

Esimerkissä 90 metrin heitto rikkoisi suoran tulosrajan (85 metriä), mutta kuvastaa sitä, kuinka tärkeää on päästä kilpailemaan mahdollisimman koviin kilpailuihin.

— Tämä ei ole urheilijoiden kannalta paras mahdollinen. Tämä on aika kilpailujärjestäjälähtöinen. Kilpailujen luokitus on ollut tässä isossa roolissa, arvioi Yle Urheilun asiantuntija Jarkko Finni.

Manageripelillä arvokisoihin?

Sarjamuotoisissa kisoissa suurimmat lisäpisteet tulevat Timanttiliigasta. Suomessa suurimmat lisäpisteet saa kesän Paavo Nurmi Games-kilpailusta. Sen jälkeen eniten pisteitä tulee Kalevan kisoista ja Kuortaneen sekä Joensuun GP-kisoista.

— Nyt julkaistut suorat rajat ovat todella kovia. Kovin montaa urheilijaa ei siihen porukkaan mahdu. Sen jälkeen herää kysymys, kuinka saadaan kovimmat suomalaiset riittävän koviin kisoihin. Kyse on käytännössä siitä, minkälaisia managereita suomalaisilla kärkiurheilijoilla on ja miten he onnistuvat saamaan urheilijoita oikeanlaisiin kisoihin, pohtii Jarkko Finni.

Tuliko yleisurheilun edustusoikeuksista kovimman kärjen takana manageripeliä?

— Tämä on aika iso kysymysmerkki järjestelmässä. Timanttiliigan osakilpailut ovat hyvin pitkälti kutsukilpailuja. Tärkeässä asemassa ovat kilpailun urheilijapromoottori, joka kerää urheilijat kisoihin, ja urheilijan henkilökohtainen manageri, joka yrittää saada urheilijoita sisään, arvioi Oksanen.

"Kyse on käytännössä siitä, minkälaisia managereita suomalaisilla kärkiurheilijoilla on ja miten he onnistuvat saamaan urheilijoita oikeanlaisiin kisoihin."

Jarkko Finni.

Jukka Härkönen ja Tero Heiska ovat harvoja suomalaismanagereita, joiden urheilijoita on kisannut Timanttiliigassa. Vaikka Timanttiliigan osakilpailut ovat niin sanottuja kutsukisoja, neuvotellaan kutsut ensin urheilijan edustajan kanssa.

— Kyllä edelleenkin tulos on ratkaisevin tekijä eteenpäin menemisessä, ei manageri. Tietenkin aktiivinen ja ammattitaitoinen manageri saa urheilijoita helpommin kisoihin kuin sellainen, jolla ei ole ammattitaitoa. Rajatapauksissa asia perustuu siihen, onko managerilla samassa kisassa joku kovempi urheilija. Se helpottaa neuvotteluja kahdesta heikommasta urheilijasta, toteaa Jukka Härkönen.

— Ei tässä minusta manageripeli korostu. Tottakai se auttaa, jos urheilijan manageri tuntee kyseisen kisajärjestäjän hyvin ja on riittävän ajoissa liikkeellä. Sellainen manageri saa urheilijan paremmin sisään, kertoo Tero Heiska.

Heiskan mielestä uusi järjestelmä on kokonaisuutena ”erinomaisen hyvä”.

Valintajärjestelmän uudistamiseen loi painetta muun muassa se, että yhden tuloksen systeemissä syntyi tukku epäilyttäviä suorituksia. Moni muistaa esimerkiksi Rion olympiakisoista Tuomas Seppäsen pudottaneet iranilaiset moukarimiehet, jotka viskoivat syrjäisellä pellolla olympiarajan rikki.

Tuomas Seppänen
Tuomas SeppänenTomi Hänninen

Yhdellä tuloksella voi silti yhä napata itselleen kisalipun.

— Tulosrajat ovat nyt niin kovia, että jos joku täysin tuntematon rikkoo sen tulosrajan, niin tulosta varmasti tarkastellaan pidempään, arvioi Oksanen.

Uusi järjestelmä kaikkine kysymyksineen ja vikoineen on kuitenkin se järjestelmä, jolla suomalaisten on yritettävä kammeta itsensä olympiakisoihin. Kisalipun lunastaminen vaatii todennäköisesti tarkempaa suunnittelua ensi kesän ja kesän 2020 kisakalenteriin.

— Se on monelle suomalaiselle uusi asia. Varmaan positiivista tässä on se, että suomalaisiakin ohjautuu mahdollisimman koviin kisoihin ulkomaille, ja Suomessa halutaan järjestää mahdollisimman kovatasoisia kisoja, sanoo Jarkko Finni.

Timanttiliigan osakilpailussa kisajärjestäjä saattaa nimetä oman paikallisen tähtensä mukaan lajiin, vaikka tämän tuloskunto ei välttämättä olisi riittävällä tasolla. Suomalaisilla urheilijoilla on mahdollisuus kerryttää pistepottiaan erityisesti Turun kansainvälisestä Paavo Nurmi Games-kilpailusta. Siellä nähdään yleensä suhteutettuna paljon suomalaisia lähtöviivalla.

— Kyllähän Paavo Nurmi Games on oikeastaan ihan kultakimpale meille, arvioi Oksanen.

Uuden järjestelmän myötä on mahdollista, että muutamia kovia tuloksia kansallisissa kisoissa tehtaillut kilpailija jää rannalle, jos edellä on heikommin urheillut, mutta kansainvälisissä korkeamman luokituksen kisoissa tuloksensa tehnyt urheilja. Se ei kuitenkaan aina tarkoita, että suomalainen olisi kärsivä osapuoli.

— Viime kaudella (kolmiloikkaaja) Simo Lipsanen urheili fiksusti. Hän oli normaalia tulosrankingiaan parempi. Lipsanen kävi kilpailemassa esimerkiksi Lausannessa, Marseillessa ja pärjäsi Kalevan kisoissa. Hän sai kilpailuista selvästi paremmin pisteitä, kuin jos olisi ollut vain kotimaassa, naulaa Oksanen.

Lue myös:

IAAF julkisti Tokion olympialaisten yleisurheilun aiempaa tiukemmat tulosrajat – edes Lasse Virenin SE-tulos ei riittäisi 5000 metrillä

Suosittelemme

Tuoreimmat