Suora

  • Jääkiekon Nordic cup, Suomi - Norja
  • Jääkiekon U18 MM: CAN - FIN
  • Jääkiekon U18 MM, Kanada - Suomi
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Ampumahiihdon päävalmentaja ravistelisi suomalaista valmennuskulttuuria – vaatii enemmän yhdessä tekemistä ja yhden mallin mukaan toimimista

Ampumahiihdon päävalmentaja Jonne Kähkösellä on ollut haasteita sopeutua suomalaiseen valmennuskulttuuriin ja toimintatapoihin. Hän haluaisi Suomeen enemmän maajoukkuevetoista toimintaa.

ampumahiihto
Jonne Kähkönen.
Jonne Kähkönen.Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Kuluneen kauden aikana on noussut esiin jälleen pohdinta suomalaisen talviurheilun valmennusjärjestelmästä. Siinä missä esimerkiksi Yhdysvaltojen ampumahiihtäjät ja Venäjän hiihtäjät käyttävät maajoukkuevetoista toimintaa, luotetaan Suomessa vahvasti henkilökohtaisiin valmentajiin.

Suomen ampumahiihtomaajoukkueen päävalmentajaksi tälle kaudelle tullut Jonne Kähkönen haluaisi suomalaiseen valmennusjärjestelmään muutoksia. Kähkönen on tottunut maajoukkuevetoiseen toimintaan, sillä hän toimi edelliset kahdeksan vuotta Yhdysvaltojen naisten ampumahiihtomaajoukkueen ja Lake Placidin olympiaharjoituskeskuksen päävalmentajana.

– Kun tuloksia katsoo, niin meillä Suomessa on varmasti parannettavaa. Se on yksi iso asia, mitä olen tässä syksyn ja talven käynyt läpi ja miettinyt oman valmennustiimini kanssa, Kähkönen kertoi Yle Urheilun haastattelussa.

Kähkösen mukaan suomalainen henkilökohtaisiin valmentajiin nojaava systeemi on iso haaste, sillä se vaatii todella hyvää yhteydenpitoa niin maajoukkuevalmentajilta, henkilökohtaisilta valmentajilta kuin urheilijoiltakin.

– Sen kolmikon tai nelikon täytyy pystyä tekemään töitä saumattomasti. Ampumahiihdon puolelta uskallan sanoa, että se vaatii vielä enemmän yhdessä tekemistä ja sitä, että toimitaan yhden mallin mukaan pääharjoituksissa, Kähkönen sanoi.

– Toki yksilöt ovat yksilöitä. Pitää olla varaa myös sopeuttaa ja suhteuttaa harjoitusohjelmaa niin, että se sopii jokaiselle parhaalla tavalla.

Palautumisen kontrollointi haasteena

Jonne Kähkösen valmennusfilosofia perustuu yhdysvaltalaiseen malliin, jossa urheilijat ovat samassa paikassa, harjoittelevat yhdessä ja näin sparraavat toisiaan urheilijan arjessa. Tällä systeemillä valmentajalla on samalla urheilijat tarkasti hänen näpeissään.

Jo ennen kauden alkua Kähkönen myönsi, ettei hän voi siirtää tottumaansa ajatusmallia suoraan Suomeen. Hän tietää myös, että hänellä on eniten sopeutumista juuri valmennuskulttuuriin ja erilaiseen toimintatapaan.

– Leirivuorokausia on nyt niin vähän käytössä, että välttämättä ei pysty isoja korjausliikkeitä tekemään, varsinkaan kauden aikana. Tekemisen täytyy perustua siihen, että asiat ovat kunnossa silloin, kun jokapäiväistä työtä tehdään.

Kähkönen totesi myös, että päävalmentajalle yksi suurimmista haasteista on urheilijan palautumisen kontrollointi. Koska päävalmentaja ei näe urheilijoita joka päivä, on hän urheilijoiden ja heidän henkilökohtaisten valmentajien kertomien tuntemusten varassa.

Tällä hetkellä ampumahiihdossa on nuorten urheilijoiden osalta Vuokattiin pohjautuva valmennuskeskusjärjestelmä, jonka toimintaan Kähkönen on ollut tyytyväinen.

– Näen tuon järjestelmän isona potentiaalina ja mahdollisuutena kehittää myös aikuisten tekemistä, jotta saisimme saumatonta siirtymistä nuorista aikuisiin.

Perustan luomista paremmaksi

Kun Jonne Kähkönen otti maajoukkueen hoteisiinsa viime heinäkuussa, toi hän mukanaan paljon tehoharjoittelua sekä ryhmäharjoittelua. Koska kesäharjoittelukausi oli tuolloin jo hyvässä vauhdissa, ei Kähkönen ruvennut tekemään enää suuria muutoksia urheilijoiden harjoitteluun.

– Tämä oli vasta ensimmäinen vajaa kausi. Meidän täytyy nyt katsoa, mitä asioita voimme tehdä vielä paremmin.

Se, mitä voitaisiin tehdä paremmin, on Kähkösen mukaan perustan luominen. Urheilijat täytyy saada kesällä sellaiseen kuntoon, että syksy ja talvi ovat tuottoisia.

Kähkönen on asettanut itselleen päävalmentajana tavoitteet siitä, että hän haluaa nähdä käsiensä jäljet joukkueessa tai edes suunnan, johon ollaan menossa, ensi kauden jälkeen. Tuolloin hän on ollut päävalmentajana kahden vuoden ajan.

Kähkönen uskoo, että hän pystyy tällä hetkellä vaikuttamaan tarpeeksi urheilijoiden harjoitteluun ja hänellä on hyvät mahdollisuudet muokata urheilijoiden henkilökohtaista harjoittelua.

– Siihen on hyvät mahdollisuudet, koska minulla on hyvä yhteys kaikkien maajoukkueurheilijoiden henkilökohtaisiin valmentajiin. Samaan hengenvetoon siinä on juuri sitä parannettavaa. Meidän täytyy miettiä niitä asioita, joita voidaan tehdä yhdessä paremmin, Kähkönen sanoi.

Lue myös:

Suomen päävalmentaja Jonne Kähkösellä ristiriitaiset tunnelmat: naiset alisuorittivat, miehet nostivat tasoaan – "Mitali oli realistista"

Kaisa Mäkäräisen nousua huipulle auttanut mies palasi Suomeen muuttuneena – epäsuomalainen valmentaja istuu mieluummin urheilijan kanssa aamupalapöytään kuin tutkii numerodataa

Tilaa Tommi Seppälän änärikirje

Yle Urheilun Vancouverissa asuva NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä raportoi viikoittain maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiiristä.

Suosittelemme

Tuoreimmat