Suora

  • Jalkapallon Italian cupin välierän Atalanta - Fiorentina 2. osaottelu
  • Suomi vai Venäjä? Sergei Eremenkon vaikea valinta
  • Rallin MM, Argentiina, ek 1 - live

Suomi putosi hiihtolajeissa maailman huippujen vauhdista, Olympiakomitean pomo lupaa muutoksia: "Siitä varmasti tulee aika kriittinen tilaisuus"

Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikön lajivastaava Olli-Pekka Kärkkäinen myöntää, että kulunut kausi oli pettymys maastohiihdossa ja ampumahiihdossa. Muutoksia on tehtävä.

hiihto
Suomen lippu Seefeldin MM-kisat
Lehtikuva / Heikki Saukkomaa

Sekä Suomen hiihtomaajoukkueen saavutukset Seefeldin MM-kisoissa että ampumahiihtomaajoukkueen tulokset Östersundin MM-kisoissa olivat pettymys.

Hiihtojoukkue tavoitteli arvokisoista viittä mitalia ja viittä pistesijaa, ampumahiihtojoukkueessa neljällä urheilijalla piti olla realistinen mahdollisuus mitaliin. Hiihdossa tuloksena oli Iivo Niskasen tuoma pronssimitali ja seitsemän pistesijaa, ampumahiihdossa ei päästy edes pistesijoille.

Tilanne näytti huomattavasti paremmalta ennen kauden alkua.

– Loppusyksystä maastohiihdossa näytti siltä, että ollaan menossa kohti kaikkien aikojen parasta kautta, Olympiakomitean Huippu-urheiluyksikössä kestävyyslajeista vastaava Olli-Pekka Kärkkäinen kertoi Yle Urheilulle.

Molemmissa lajeissa menestystä haluttiin usealta urheilijalta, mutta huipputuloksia tuli vain totutuilta syömähampailta. Etenkin hiihdon puolella monella urheilijalla oli ongelmia ylikuormituksen kanssa, eivätkä he olleet kilpailukauden aikana riittävän palautuneita.

Kärkkäisen mukaan kuormituksen ja palautumisen tasapainoa pyrittiin seuraamaan, mutta tästä huolimatta ylilyöntejä tapahtui. Valvonta ei ollut riittävää.

Riitta-Liisa Roponen (vas.), Laura Mononen, Krista Pärmäkoski ja Matti Haavisto.
Riitta-Liisa Roponen (vas.), Laura Mononen, Krista Pärmäkoski ja Matti Haavisto.Lehtikuva / Heikki Saukkomaa

Pitäisikö siirtyä maajoukkuevetoiseen valmennukseen?

Suomalaisessa valmennuskulttuurissa nojataan vahvasti henkilökohtaisiin valmentajiin, joten maajoukkueleiritysten ja kotiharjoittelujaksojen välillä jokaisen osapuolen pitäisi olla tietoinen siitä, mitä tehdään ja miksi. Kärkkäisen mukaan kommunikaatiota täytyy terävöittää entisestään.

– Meidän pitää entistä paremmin määrittää se, mistä asioista vastaa maajoukkuevalmennus ja mistä asioista vastaavat henkilökohtaiset valmentajat. Urheilijoiden ja valmentajien täytyy tietää varmasti, mitä maajoukkueleireillä tehdään, jotta kotiharjoittelujaksot sujuvat parhaalla mahdollisella tavalla ja tilanne on tasapainossa, Kärkkäinen sanoi.

Kärkkäisen mielestä suomalainen valmennusjärjestelmä henkilökohtaisine valmentajineen on omalla tavallaan ainutlaatuinen ja toimiva, mutta se vaatii juuri tuota valmentajien välistä kommunikaatiota. Tarvitaan yhteistä linjaa ja yhtenäistä toimintaa.

Esimerkiksi maastohiihdossa Venäjä ja ampumahiihdossa Yhdysvallat luottavat täysin maajoukkuevetoiseen valmennukseen. Myös esimerkiksi Norjan maajoukkuehiihtäjät ja Ruotsin ampumahiihtäjät harjoittelevat paljon yhdessä.

Pitäisikö Suomessakin mennä enemmän maajoukkuevetoisuuteen? Mahdollisesti, toteaa Kärkkäinen ja sanoo, että kyse on ennen kaikkea vastuunjaosta.

– Tämäkin on jo vuosia sitten sovittu, että jos leirien kontrollitilanteissa tulee eteen harkittavia kysymyksiä, jolloin päivän harjoitusta pitää muuttaa, niin silloin päätökset tekevät paikan päällä olevat valmentajat, hän sanoi.

– Se on toiminut näin nytkin, mutta joissakin tapauksissa vuoropuhelu ei ole ollut riittävän hyvää. Se on saattanut vaikuttaa kokonaisharjoittelun tasapainoon.

Iivo Niskanen.
Iivo Niskanen.Lehtikuva / Vesa Moilanen

Norjasta haettu jo apua

Kauden tuloksetkin jo sen kertovat, että muutoksia täytyy tehdä, jotta sekä hiihdossa että ampumahiihdossa pysyttäisiin kansainvälisessä kehityksessä mukana. Hiihdon ykkösurheilija Iivo Niskanen otti kantaa tilanteeseen sunnuntaina Yle Urheilun haastattelussa.

Niskasen mielestä Suomen harjoitteluun tarvitaan päivitystä ja tietotaitoa muun muassa Norjasta. Hän haluaa myös maajoukkueen tekemisen tason äärimmäisen kovaksi ja enemmän urheilijoiden välistä sparrausta.

Kärkkäisen mukaan Norjasta on jo haettu ja saatukin apua. Hän kuitenkin muistuttaa, ettei norjalainen tietotaito ole autuaaksi tekevä asia.

– Sieltä ei välttämättä löydy yksittäisiä kultajyviä, vaan kysymys on kokonaisuudesta. Mutta meidän täytyy katsoa, miten maailman parhaat harjoittelevat. Sekään ei riitä, että lajien maajoukkuevalmennuksessa tehdään oikeita asioita, vaan tätä asiaa on tarkasteltava koko urheilijan polun matkan varrelta.

Drammenin sprintti päättyy kirkon portaille.
EPA

Lajin muutoksia ei otettu huomioon

Kärkkäisen mukaan suomalaisessa valmennuksessa on päivityksen paikka, sillä vaikka suomalainen valmennus on vahvaa etenkin kestävyysvalmennuksessa, ei aina ole otettu huomioon lajien muutosta.

– Suomessa kestävyysvalmennusta ajatellaan paljon aineenvaihdunnallisen kapasiteetin ja elimistön säätelyjärjestelmien kautta, mutta molemmat lajit ovat muuttuneet hyvin nopearytmisiksi, Kärkkäinen totesi.

– Koska suorituspaikat ja hiihtotavat ovat kehittyneet, on entistä enemmän kyse siitä, minkälainen on urheilijan lihaksiston suorituskyky, koordinaatio, voima ja nopeus. Ne pitää huomioida koko ajan sen perinteisen kestävyysharjoittelun rinnalla.

Etenkin maastohiihdon puolelle tarvitaan ajan vaatimusten mukaista harjoittelua, mutta Kärkkäisen mielestä myös urheilijoiden suorituskykyisyys pitää ottaa huomioon. Urheilijoiden pitää olla tarpeeksi hyvällä tasolla ympäri vuoden, ja tämän pitäisi olla harjoittelun pohjana aivan nuoresta pitäen.

– Tätä on mietitty joka vuosi, mutta meillä on yhä tarve tämän tehostamiseen.

Huoltopäällikkö Aki Hukka.
Huoltopäällikkö Aki Hukka.Lehtikuva / Heikki Saukkomaa

Ei suukapulaa, mutta harkintaa

Seefeldin MM-kisoissa maajoukkueen sisällä kuohahteli, kun pettyneet urheilijat kritisoivat suksiaan ja huoltoa. Östersundissa otsikoihin päätyi ampumahiihdon huoltojoukkueen sisäiset jännitteet. Kärkkäinen seurasi tilannetta pahoilla mielin, sillä hänen mielestään asioista ei pitäisi keskustella julkisuudessa.

Molemmissa joukkueessa ovat vaihtuneet sekä päävalmentajat että huoltopäälliköt, joten uusien toimintatapojen löytyminen on ottanut aikansa. Maastohiihdon puolella Yle Urheilun asiantuntijat Sami Jauhojärven johdolla ovat vaatineet joukkueeseen enemmän johtajuutta. Kärkkäisen mielestä kyse voi olla väärinkäsityksistä ja keskustelun puutteesta, mutta hänen mielestään joukkueen sisäisiä sääntöjä pitää noudattaa.

– Onhan se harmittavaa, kun maastohiihdossa on kolme vuotta käyty joukkueessa läpi pelisääntöjä ja arvoja, että Suomen maajoukkue on yhtenäinen, taisteleva, sinivalkoinen joukkue. Se oli sitäkin, mutta nämä julkisuuteen tulleet asiat murentavat sitä, Kärkkäinen sanoi.

– Tämä ei tietenkään tarkoita mitään suukapulaa. Jokainen saa vapaasti ilmaista oman mielipiteensä, mutta tässä on paljon parantamisen varaa varmasti jokaisella, kaikilla tahoilla.

Kaisa Mäkäräinen.
Kaisa Mäkäräinen.Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Jokavuotisen arvioinnin aika pian

Huippu-urheiluyksikkö on molempien lajien asiantuntijayksikkö, joten myös se kantaa vastuuta heikosta menestyksestä.

– Tulos ei ole se, mitä on tavoiteltu, ja siihen ei tietenkään voi olla tyytyväinen, Kärkkäinen myönsi.

Hän on kuitenkin sitä mieltä, että lajeissa on tehty paljon oikeita asioita, jotka vievät oikeaan suuntaan. Maastohiihdon ja ampumahiihdon välistä yhteistyötä on pyritty lisäämään ja muun muassa suksihuoltoa näiden lajien sekä yhdistetyn kanssa on pyritty kehittämään.

– Minun tehtäväni on nyt käydä näiden vastuulajieni kanssa läpi sitä, mitä pitäisi tehdä ja miettiä sitä, mikä on se kansainvälinen vaatimustaso, mitä maailman parhaat tekevät ja mitä meidän urheilijamme tekevät ja millä tavalla mikäkin asia näkyy siinä valmennuksen arjessa.

Sekä hiihdossa että ampumahiihdossa kevät on jokavuotisen arvioinnin ja pyykinpesun aikaa. Huippu-urheiluyksikkö on pyytänyt molempien lajien maajoukkueurheilijoilta, valmentajilta sekä huollolta arvioita kaudesta, ja huhtikuussa asioita puidaan läpi yhdessä sekä asiantuntijoiden kanssa. Viimeisenä ohjelmassa on Huippu-urheiluyksikön ja lajien välinen lajiriihi, jossa käydään läpi lajin huippu-urheilusuunnitelmaa ja tilannetta.

– Haluamme kuulla, mitkä ovat ne tärkeimmät parannettavat asiat ja kuinka tästä mennään eteenpäin. Siitä varmasti tulee aika kriittinen tilaisuus, Kärkkäinen arvioi.

Lue myös:

Iivo Niskaselta kova kannanotto: haluaa valmennuksen toimintamalleihin tarkennusta ja tietotaitoa Norjasta – "Tähän on vain pakko tulla muutosta"

Ampumahiihtojoukkueen huollossa kuohuu, kun henkilökemiat eivät kohtaa – "Jos kysytään, että etkö luota meihin, niin silloin on isommat ongelmat olemassa"

Seefeldistä kotiin jätetty suomalaishiihtäjä kritisoi maajoukkueen kovasanaista välienselvittelyä MM-kisoissa – uuden valmennusjohdon selkäranka mitataan nyt

Suomen hiihtomaajoukkueessa kuohuu, asiantuntijat vaativat nopeasti rohkeita muutoksia: “Mitään ei ole tapahtunut pitkään aikaan suomalaisessa hiihdossa”

MM-hiihdoissa kritiikkiä saanut Suomen huoltoryhmä puhuu suunsa puhtaaksi ja toivoo hiihtäjiltä käytöstapoja: "Jos latuja on kisoissa suolattu, niin on huoltoakin"

Tilaa Tommi Seppälän änärikirje

Yle Urheilun Vancouverissa asuva NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä raportoi viikoittain maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiiristä.

Suosittelemme

Tuoreimmat