Suora

  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

EM-mitalisti Meri Ilmarisen ura alkoi pituushyppykuopalta, mutta painonnosto vei voiton – Treenikaapin ovessa komeileva piirinmestaruusmitali muistuttaa päivittäin olympiaunelmasta

Viime vuoden kaksinkertainen arvokisamitalisti valmistautuu EM-kisoihin nollaamalla ajatukset Pokemon Go -pelin parissa.

painonnosto
Meri Ilmarinen
– En usko, että osaan koskaan lopettaa painonnostoa, sanoo Meri Ilmarinen ja tähyää kotinsa rappukäytävästä kohti tuttua treenihallia.Esa Fills / YLE

Jos painonnostaja Meri Ilmarisen 21-neliöisessä kodissa Helsingin sydämessä on kotoisa tunnelma, on se sitä myös treeniareenalla Hakaniemen parkkihallin viileydessä maan alla. Siellä painonnostajat ovat samanarvoista perhettä, oli treenimatolla sitten entinen ministeri, kulttuurivaikuttaja, tavallinen meikäläinen tai arvokisamitalisti.

Kaksi myönnytystä EM-mitalisti painonnostoperheensä keskuudessa silti saa. Ilmarisella on hallissa suosikkipaikka, jolla hän mieluiten treenaa. Hänellä on myös oma tanko, joka on seinustalla olevassa arkussa visusti lukkojen takana. Arvokisamenestyjä saa silti ajoittain huutia ja komennuksen tutulta paikalta pois, jos aihetta on. Silloin lohtua tuo EM-mitalisti-tekstillä ja kultaisella piirinmestaruusmitalilla koristeltu ikioma pukukaappi.

Painonnostolava on verrattain uusi tuttavuus 27-vuotiaalle Ilmariselle. Seitsemäntoistavuotiaaksi asti hän harrasti Lohjalla sisarusten esimerkin viitoittamana yleisurheilua, tarkemmin pituushyppyä. Hiekkakuoppaan hyppääminen jäi, kun kuulantyöntäjäystävän voimaharjoittelu alkoi houkutella enemmän. Lajinvaihto oli tapulteltu, kun valmentaja myönsi, että nuorella naisella on lahjakkuutta voimaharjoitteluun. Nykyisin Ilmarinen ei edes muista pituushyppyennätystään.

Meri Ilmarinen
Voimaharjoittelu on ollut aina Meri Ilmariselle helppoa ja luontevaa.Esa Fills / YLE

– Voima on ollut vahvuuteni aina. Se tarttuu aika helposti. Liikkuvuuden kanssa on sitten taas saanut tehdä paljon töitä. Nyt, kun minulla on vahvistettu paljon keskivartaloa, niin heti parissa viikossa huomaan eron entiseen. Kyykyt kulkevat ja veto kulkee, Ilmarinen kertoo Yle Urheilulle painonnostoareenan leppoisassa viileydessä.

Loukkaantumiset ovat koetelleet

Jos yleisurheiluelämä onkin taakse jäänyttä, tulee painonnostoennätys Ilmarisen suusta kuin apteekin hyllyltä. Yhteistulos 226 kiloa syntyi MM-kisoissa 2017. Se on Ilmarisen uran paras muisto. Edes viime vuoden EM-kisoissa saadut pronssimitalit eivät tunnu yhtä upeilta.

– Tiesin heti, kun otin lämmittelyssä tangon käteen, että tänään kulkee. Kaikki nostot olivat tosi hyviä ja se fiilis on jäänyt mieleen. Sen haluan vielä kokea, Ilmarinen muistelee parin vuoden takaista ennätyskisaa.

– Minulla oli silloin mennyt valmistautuminen tosi hyvin. Itseluottamus oli hyvä, koska olin tosi vahvassa kunnossa ja se on minulle tärkeää. Pystyin kisassa keskittymään täysin omaan tekemiseen enkä miettinyt yhtään, mitä muut tekevät, Ilmarinen jatkaa.

Meri Ilmarinen
Henkinen valmennus on tullut Meri Ilmarisen harjoitteluun vasta vähän aikaa sitten. Loukkaantumisten aiheuttamaan huoleen on tartuttu mietiskelyharjoituksilla.Esa Fills / YLE

Ajatusten nollaaminen ei vielä tule painonnostajalle luonnostaan. Henkiseen valmennukseen onkin panostettu syksystä lähtien. Sille on ollut tarvetta, sillä samoihin aikoihin selkänikaman välilevyn pullistuma alkoi vaivata. Leikkauksilta Ilmarinen on välttynyt, mutta selän kanssa oli ongelmia jo vuonna 2013. Loukkaantumiset ovat Ilmarisen uran vaikeimpia tapahtumia.

– Ne ovat niitä hetkiä, kun tajuaa, kuinka paljon oikeasti rakastaa tätä lajia.

Taustajoukot ovat jaksaneet vaikeuksien aikana kannustaa ja valaa uskoa siihen, että asiat muuttuvat hyväksi. Selän kunto huolestuttaa välillä, vaikka liikaa ajatuksia treenin kulkuun ei saisi laittaa. Pelollekaan ei saa antaa sijaa, sillä silloin painonnostossa ei yksinkertaisesti selviä.

– Kisaa edeltävänä viikkona tulee helposti mietittyä, miltä on tuntunut. Mutta kisapäivänä pitää vain unohtaa kaikki. Se on ihan uusi päivä.

Arvokisakutina alkaa paria viikkoa ennen kisoja

Huhtikuun alkupuolella Georgian Batumissa on jännät paikat. Kahden arvokisamitalin nainen kilpailee 76 kilon sarjassa painonnoston EM-kisoissa. Tilanne on erilainen viime vuoteen verrattuna, sillä selkävaivan lisäksi painoluokat on EM-kisoissa myllätty uusiksi. Samalla Ilmarisen painoluokkaan siirtyy muiden muassa edellisvuoden 69-kiloisten Euroopan mestari, ruotsalainen Patricia Strenius.

Kun kisoihin on aikaa kaksi viikkoa, alkaa treenissä näkyä isoja muutoksia. Nostomäärät vähentyvät ja sarjat lyhenevät, mutta painojen määrä kasvaa. Usein unholaan jäävälle lihashuollollekin raivataan viimein tilaa. Vaikka Ilmarisen mukaan vanhemmiten, eli 27-vuotiaana, ennätyspainot säästetään kisatilanteisiin, nousee arvokisafiilistely ja syke harjoituksissa aivan eri tasolle.

– Treenissä ei saa enää itsestään niin paljon irti, kun se fiilis siinä kisalavalla on niin eri, Ilmarinen kuvailee.

Meri Ilmarinen
Kisojen lähestyessä tunnelma treenihallilla sähköistyy, kun kaikki kannustavat EM-mitalistia koko ajan parempaan.Jari Kärkkäinen / YLE

Arvokisojen alla treenikaverit pysäyttävät oman tekemisensä ja alkavat kannustaa, kun tankoon kasataan enemmän levyjä. Ympärillä on säpinää. Tsemppiä arjessa tarjoavat myös Helsingissä asuvat kolme sisarusta. He majoittivat Ilmarista noin puolentoista kuukauden ajan nurkissaan kesällä 2018, kun siskolla ei vielä ollut omaa asuntoa. Oman kodin löydyttyäkin sisarukset ovat tiiviisti yhteydessä toisiinsa.

– He ovat ainoita, joita täältä tunnen. He tekevät minulle ruokaa, auttavat muilla tavoin ja ihan vain pitävät seuraa, Ilmarinen kertoo hymyillen.

Pokemon Go nollaa ajatukset

Aamupäivän treenin jälkeen urheilija ottaa usein älypuhelimen käteensä ja kävelee lyhyen matkan kotiinsa. Ajatusten nollaaminen alkaa saman tien, sillä välillä ulkoiset paineet jäytävät vahvintakin urheilijaa. Kun uran kirkkain tavoite siintää ensi vuoden Tokion olympialaisissa, tarvitsee rinnalle jotain täysin urheilusta erillistä. Siksi Ilmarinen pelaa Pokemon Go -peliä.

– Se Pokemon on siitä hyvä, että siinä saa nollattua ajatukset pois treenistä. Koko aikaa ei voi ajatella painonnostoa, Ilmarinen naurahtaa ja kertoo, että varsinkin kesäisin muutaman sadan metrin kotimatka saattaa venähtää moninkertaiseksi pokemonien metsästyksessä.

Palataan Ilmarisen kodikkaaseen pikkuyksiöön. Kevyen aamuharjoituksen jälkeen urheilijan lounastauolla paistinpannulle tiensä löytävät tomaatit, herkkusienet ja jauheliha.

Ilmarinen jätti käytännössä kaiken vuonna 2015 ja heittäytyi kokonaan urheilun vietäväksi. Taloudellisilla mittareilla hän elää hyvinkin niukasti, sillä pääosin urheilijan tulonlähteenä ovat Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) vuosittaiset apurahat. Ensimmäisenä vuonna irtosi 5000 euroa, kahtena seuraavana 6000 euroa ja vuodelle 2019 summa nousi 10 000 euroon. Se on toiseksi suurin yksittäinen tukisumma, jonka urheilija voi OKM:ltä saada.

– Mihinkään ylimääräiseen ei tietenkään jää rahaa, mutta se on valinta. Haluan panostaa tähän tällä hetkellä kaiken.

Meri Ilmarinen
OKM:n tälle kaudelle myöntämä tuki on iso kädenojennus Meri Ilmarisen suuntaan. Sillä hän voi maksaa vuokrat ja ruoat.Esa Fills / YLE

Ilmarinen ei valita, päinvastoin. Hän tekee sitä, mistä nauttii. 10 000 euron potti oli silti iso helpotus. Kun muut tärkeät menot, kuten lihashuolto ja kisamatkat kuitataan sponsoreiden turvin, Opetus- ja kulttuuriministeriön tukipotti on jyvitetty vuokriin ja ruokaan. Se tarkoittaa hieman reilun 830 euron käyttörahaa kuukausittain. Ruokaan kuluvaa rahaa, samoin kuin ruokamääriäkään urheilija ei kuitenkaan laske.

– Yritän pikemminkin syödä tarpeeksi. Olen joskus, useampi vuosi sitten, laskenut kaloreita. Siitä on jäänyt päähän se, että osaan tasaisesti ja automaattisesti niitä katsoa eikä tarvitse erikseen laskeskella, toteaa Ilmarinen ja kertoo, että painoluokkaurheilijana hänen ongelmansa ei ole ylipaino. Ongelmana on pikemminkin pitää paino riittävän korkealla.

Treeniä, ei auringonottoa

Yleisurheiluajoista urheilijan arki on muuttunut merkittävästi, eikä vähiten siksi, että painonnoston kylkiäisenä alkoi myös dopingtestaus. Huumoria vaaditaan, kun testaajat ilmestyvät Ilmarisen oven taakse. Pienen pieneen vessaan sopii juuri ja juuri Ilmarinen ja toinen testaajista, mutta toisen on odotettava eteisessä.

Urheilijan täytyy ilmoittaa testaajille kolmen kuukauden jaksoissa menonsa ja olla aina tunnin ajan päivässä tavoitettavissa siinä paikassa, minkä testaajille on ilmoittanut. Nykyisin ilmoittaminen on helpompaa, sillä siihen on olemassa oma sovelluksensa. Vielä Ilmarisen uran alkuaikoina ilmoitukset tehtiin perinteisesti paperiversiona postitse.

– Kerran testaajat tulivat Lohjalle vanhempieni luokse. He kertoivat käyneensä ensin rannalta etsimässä minua, kun oli kuulemma ollut niin hieno sää, niin arvelivat, että olisin ollut ottamassa aurinkoa. En ollut, Ilmarinen naurahtaa ja suuntaa katseensa tuleviin 1,5 vuoteen. Kunnon on oltava koko ajan kohdillaan, jotta unelma Tokiosta ja edustuspaikasta toteutuu.

Lue myös:

Tokion olympiakisat isossa roolissa rahanjaossa – Ruuskaselle ja Pitkämäelle suuri apuraha vanhoilla meriiteillä

Uudet painoluokat ja omalaatuinen kisataktiikka mietityttävät kovakuntoista olympiakävijää – Anni Vuohijoen matka Tokioon alkaa MM-kisoista: "Nostan sen rautamäärän, mitä sinne laitetaan"

Painonnoston EM-mitalistien katseet tiukasti Tokion olympialaisissa: “Nyt voi keskittyä täysipäiväisesti paikan tavoittelemiseen”

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat