Juoksua museon jyrkällä katolla ja paksussa mutavellissä: maastojuoksun uudistuneissa MM-kisoissa testataan äärimmäistä sitkeyttä

Kisajärjestäjät haluavat hurmata Kansainvälisen olympiakomitean viihdyttävällä ja erikoisella maastojuoksuradalla.

yleisurheilu
Geoffrey Kamworor
Kenian Geoffrey Kamworor jahtaa viidettä peräkkäistä maastojuoksun MM-kultaansa eriskummallisella radalla.AOP

Maailman parhaat juoksijat kirmaavat läpi hiekkabunkkerin ja muta-altaan. He kaartavat kohti Moesgaard-museota, jonka katolla maailmanmestaruudet ratkotaan. Kuka on vahvin kymmenen prosentin nousukulmassa museon nurmipäällysteisellä katolla?

Lauantaina Aarhusissa Tanskassa kilpailtavat maastojuoksun maailmanmestaruuskilpailut on viety uudelle tasolle viihdyttävyydessään ja raakuudessaan.

Jokaisen kahden kilometrin lenkin lopussa kilpailijat juoksevat Moesgaard-museon katon kautta takaisin maan kamaralle ja loppusuoralle. Yleisessä sarjassa kilpailtava matka on 10 kilometriä, eli kierroksia juostaan viisi.

Moesgaard-museo Aarhus Tanska
Maastojuoksijat juoksevat 250 metriä nurmipäällysteisen Moesgaard-museon jyrkällä katolla.AOP

MM-maastot kilpaillaan yleensäkin rankoilla radoilla golfkentillä, puistoissa tai niityillä. Perinteisen urheilulajin ydintarkoitus on ollut selvittää, kuka on maailman sinnikkäin juoksija.

– Se on juoksemista, mutta välittämättä kelloista tai matkan pituudesta, brittiläinen juoksijalegenda Paula Radcliffe toteaa BBC:n haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).

Vuodesta 1973 järjestetyt MM-maastot ovat viime vuosina olleet itäafrikkalaisten juhlaa. Tälläkin kertaa kaikissa sarjoissa on odotettavissa Kenian ja Etiopian kaksintaisteluja.

19-vuotiaissa miehissä eurooppalainen ei ole yltänyt kymmenen parhaan joukkoon 25 vuoteen. Tänä vuonna katseet ovat kuitenkin kääntyneet Norjan teinisensaatioon, Jakob Ingebrigtseniin, jonka toivotaan katkaisevan afrikkalaisjuoksijoiden laaja rintama junioreiden sarjassa.

Lajin kiinnostavuutta yritetään lisätä KOK:n silmissä

Vaikka Aarhusissa ei nähdä suomalaisedustusta, on lajissa suomalaisittain pitkät perinteet: Pekka Päivärinta voitti kultaa historian ensimmäisissä MM-maastoissa vuonna 1973.

Viimeisin suomalaismenestyjä on Annemari Sandell (nyk. Kiekara), joka otti pronssia vuonna 1999. Hän voitti juniorinaisten kilpailun vuonna 1995.

Paavo Nurmen aikana maastojuoksun MM-kisoja ei vielä käyty, mutta "Lentävä suomalainen" voitti lajissa neljä olympiakultaa vuosina 1920 ja 1924.

Maastojuoksu on sittemmin jäänyt pois olympialaisten ohjelmasta, mutta sen mahdollisuutta palata vuoden 2024 Pariisin olympialaisiin on spekuloitu.

Aarhusin MM-maastojuoksu onkin uudistunut laji, jonka uskotaan vetoavan extremelajeista innostuvaan keskivertokatsojaan – ja Kansainväliseen olympiakomiteaan.

Mutta lisätäänkö lajin viihdearvoa perinteisen juoksukilpailun kustannuksella? 1500 metrin maailmanmestari Steve Cram on huolissaan siitä, että esteratajuoksu ja maastojuoksu alkavat muistuttaa toisiaan, vaikka pohjimmiltaan lajit ovat kovin erilaisia.

– Esteratakilpailut ovat todella suosittuja, mutta ne ovat enemmän haasteita kuin kilpailuja. Maastojuoksun mahduttamisessa uuteen muottiin on vaaransa, Cram sanoo BBC:lle.

Myös maastojuoksun kaksinkertainen maailmanmestari Radcliffe ilmaisee huolensa maastojuoksun uudesta kehityssuunnasta.

– Lajin ydinasian pitää olla vieläkin se, kuka on paras juoksija.

Lue myös:

Tässä ovat Suomen ensimmäiset valinnat MM-yleisurheiluun – "Koko nelikko on rikkonut tulosrajan"

Aku Partanen alitti olympialaisten tulosrajan

IAAF julkisti Tokion olympialaisten yleisurheilun aiempaa tiukemmat tulosrajat – edes Lasse Virenin SE-tulos ei riittäisi 5000 metrillä

Lähteet: BBC

Tilaa Tommi Seppälän änärikirje

Yle Urheilun Vancouverissa asuva NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä raportoi viikoittain maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiiristä.

Suosittelemme

Tuoreimmat