Suora

  • FIFAn jalkapallon naisten MM päivän kooste

Liikuntakeskustelu ei sytytä vaalikentillä, vaikka liikkumattomuus maksaa miljardeja – löytyykö ratkaisu edullisemmista tilavuokrista tai harrasteseteleistä?

Kysyimme viideltä suurimmalta puolueelta, miksi liikunta ei nouse vaalipuheisiin, vaikka suomalaisten liikkumattomuus on iso ongelma.

liikuntapolitiikka
jalkapallo
Anni Reenpää / Lehtikuva

Liikkumattomuus tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Kustannukset nousevat UKK-instituutin koordinoiman tutkimuksen mukaan kolmesta jopa seitsemään miljardiin euroon vuodessa. Vaikka liikkumattomuuden kustannuksista on paljon tutkittua tietoa, liikunta ei ole noussut vaalipaneelien aiheeksi.

– Kun katsotaan vaalikoneita, olisiko siellä ollut yhtäkään kysymystä liikunnasta. Se on käsittämätöntä, niin tarpeellinen ja tärkeä asia kuin liikunta on, pohtii perussuomalaisten Kike Elomaa.

– Ehkä se johtuu siitä, että vaalien alla niin sanotut kovat asiat jyräävät ja ajatellaan, että liikunta on pehmeä asia. Liikunnassa ei ole sellaista voimakasta vastakkainasettelua, kaikki pitää sitä hyvänä asiana. Toivon, että tällainen aika on ohi ja ajatellaan, että liike on lääke ja liikunta on kova asia, analysoi keskustan Tuomo Puumala.

–Tuoreessa liikuntapoliittisessa selonteossa puhutaan yli 100 miljoonan euron panostuksista liikuntaan. On ihan selvää, että tällä kokoluokalla meidän on välttämätöntä olla jatkossa liikkeellä. Kyllä liikunnassa on siis myös tämä kovempi, europuoli, Puumala jatkaa.

Liikkuva koulu tasapuolisesti kaikille

Liikkuva koulu on onnistunut saamaan lapsia ja nuoria aiempaa enemmän liikkeelle. Liikkuva koulu on valtakunnallinen ohjelma, jonka tavoitteena on tarjota peruskouluikäisille lapsille tunti liikettä koulupäivän ja tunti iltapäivän aikana.

Liikkuvissa kouluissa istutaan vähemmän, tuetaan oppimista toiminnallisilla menetelmillä, liikutaan välitunneilla ja kuljetaan koulumatkat omin lihasvoimin. Jokainen koulu toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan.

Seuraava askel on laajentaa hanke päiväkotiin, varhaiskasvatukseen ja toiselle asteelle. Mutta miten Liikkuva koulu saadaan levitettyä koko Suomeen ja kaikille lapsille tasa-arvoisesti?

– Liikkuva koulu tarvitaan kirjauksena hallitusohjelmaan ja jalkauttamissuunnitelma, jonka kautta se ihan oikeasti kattaisi kaikki koulut. Painotuksena vielä se, että mukaan otettaisiin ne kaikista heikoimmassa asemassa olevat ryhmät paremmin, vihreiden Maria Ohisalo kertoo.

Salivuokrat pois lasten liikunnasta

Harrastuskustannukset ovat nousseet monessa lajissa pilviin. Yhtenä syynä ovat kuntien urheiluseuroilta perimät korkeat salivuokrat.

– Moni kunta on vapauttanut lasten ja nuorten vuorot kunnan tiloissa käytännössä kokonaan vuokrakuluista, mikä tietenkin on hyvä asia. On kuitenkin vielä paljon kuntia, jossa tätä ei tehdä. Kyllä se on ehdottomasti yksi keino tukea lasten ja nuorten liikkumista, kokoomuksen Sari Multala arvioi.

– Yhteistyö kuntien kanssa ja liikuntapaikkarakentaminen ovat meille tärkeitä asioita. On tärkeää, että saadaan uimahalleja, jäähalleja ja jalkapallokenttiä. Etenkin koulujen yhteyteen. Meidän pitää löytää uudenlaisia kiinteistöratkaisuja, kommentoi SDP:n Ville Skinnari.

Yleislisenssejä ja harrasteseteleitä

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) nimittämä työryhmä on esittänyt keinoja, joilla jokaiselle lapselle ja nuorelle taataan mieleinen harrastus. Yksi näistä on harrastustakuu, jonka perusteella jokaisella lapsella on mahdollisuus yhteen harrastukseen. Muitakin ideoita ja ajatuksia ehdokkailta löytyy.

– Voisimme kokeilla myös jonkinlaista harrastesetelimallia, mutta meidän pitää pohtia, millä se saadaan toteutettua. Meillä on erilaisia kuntia, erikokoisia kuntia ja laaja kirjo urheilu- ja liikuntalajeja, mitä suomalaiset lapset haluavat tehdä, Multala sanoo.

Puumala taas ehdottaa uutena avauksena "yleislisenssiä", jossa lisenssillä pääsisi ainakin kokeilemaan mahdollisimman monta lajia.

– Kunnissahan on monia hyviä hankkeita, esimerkiksi alle 18-vuotiaille tarjotaan ilmaisia mahdollisuuksia seurojen puitteissa, hän toteaa.

Liikunta ministeriöiden yhteiseksi asiaksi

Viime syksynä valtioneuvosto hyväksyi kautta aikojen ensimmäisen liikuntapoliittisen selonteon. Sen perusteella liikuntaa pitäisi lisätä merkittävästi kaikissa elämän eri vaiheissa. Ratkaisevaa on se, mitä selonteosta päätyy tulevaan hallitusohjelmaan ja kenen tontille liikunta päätöksenteossa kuuluu.

– Meidän pitää kehittää ministeriöiden välistä yhteistyötä eikä ajatella sillä lailla, että tietty asia kuuluu vain tietylle ministeriölle. Meidän pitää nostaa liikkuminen strategiselle tasolle, se tulee olla hallitusohjelman tasolla hyvin lihavoituna, Skinnari sanoo.

Ohisalo kaipaisi seuraavaan hallitusohjelmaan laaja-alaista liikuntapoliittista ohjelmaa, jolloin asia ei jää vain yhden ministeriön varaan.

– Liikunnan tulee olla isona asiana hallitusohjelmassa, kuka ikinä hallituksessa onkaan, Ohisalo jatkaa.

Lue myös:

Henrik Dettmannin kolumni: Miksi vaalikoneet sivuuttavat täysin miljardien eurojen liikuntapommin? Esitä ehdokkaallesi nämä kysymykset ja vaikuta lastesi tulevaisuuteen

Ylen Vaalikone (siirryt toiseen palveluun) auttaa äänestäjää etsimään oman ehdokkaansa

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat