Suora

  • Elävä arkisto esittää
  • Rytmisen MM, 4-ottelun B-ryhmän finaali
  • Painin MM, vapaapaini
  • Painin MM, naisten paini ja vapaapaini
  • Rytmisen MM, 4-ottelun A-ryhmän finaali
  • Rytmisen MM, 4-ottelun B-ryhmä
  • Painin MM: vapaapaini ja naisten paini
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu
  • Rytmisen MM, 4-ottelun A-ryhmä

Sympaattinen kiekkojärkäle on maailmantähti, joka ei unohda Turun mummiaan – ruotsalaisjätti aikoo tuulettaa ensi syksynä MM-kultaa

Yleisurheilun kärkinimi Daniel Ståhl on ylpeä suomalaisista juuristaan.

yleisurheilu
Daniel Ståhl.
AOP

TURKU. Daniel Ståhl vetäisee päälleen TPS:n valkoisen pelipaidan. Nutulla on niin paljon kokoa, että kiekkojoukkueen rotevimmatkin miehet voisivat pukea sen varusteidensa päälle – ja silti se on tässä tapauksessa liian pieni.

Ståhl on turkulaisjoukkueen nimekkäimpiä etäkannattajia ja selvästi mielissään yllättävästä lahjasta.

– Muista hymyillä kunnolla. Ollaan kuitenkin Turussa, Taina Ståhl huudahtaa.

Äiti on syy Ståhlin Suomi-kytkökselle ja varmistaa tämän myös muistavan sen, kun hetki ikuistetaan kameralle.

– Turku on mulle kotikaupunki. Urheilukaupunki. Olen viettänyt täällä ison osan lapsuudestani. Vierailen edelleen useita kertoja vuodessa, Daniel Ståhl sanoo Yle Urheilulle kertoessaan suomalaisesta identiteetistään.

Kun Ståhl aikoinaan meni Juhani Tammisen kesäiseen jääkiekkokouluun, hänestä oli vielä tulossa kiekkoilija. Laji on yhä lähellä sydäntä, vaikka polku johti toisenlaiseen kiekkoammattilaisuuteen.

Voimanpesä jo pienestä pitäen

Ståhlista olisi voinut tulla pelätty puolustaja.

Hän erottui jo varhain ikäisistään juniorikiekkoilijoista, koska oli pienestä pitäen pari päätä muita pidempi. Kokoeron huomioiden kontaktitilanteista luisteli poikkeuksetta pois vain yksi mies.

Lenkkipolku alkoi myös kyllästyttää. Voimaharjoittelulle ei nähty silloisessa jääkiekkovalmennuksessa sijaa, ainakaan Ståhlin kokoisen juniorin tapauksessa.

Entisinä yleisurheilijoina vanhemmat kuitenkin ymmärsivät urheilukasvatusta. Jääkiekko jäi, koska luontaisen urheilijan potentiaali ulottui kaukalon ulkopuolelle.

Ståhl oli jo pikkupoikana kesäisin vanhempiensa mukana yleisurheilukentällä. Äiti Taina heitti kiekkoa parhaimmillaan vajaat 52 metriä, isä Jan kiskaisi 1980-luvulla päälle 59 metrin. Sitä kautta syntyivät valmiiksi hyvät kontaktit seuroihin.

Valmentajat haukkoivat henkeään nähdessään pojan sylivälin – raamit oli kuin luotu heittämistä varten. Voima oli valmiina, tekniikkakin löytyi kuin geeneistä.

Seuraavaksi kokeiltiin pyörähtämistä, ja myös se onnistui mukavasti. Ensin kiekko lensi 30 metriä. Sitten 45 metriä.

Nyt ollaan jo 70 metrin paremmalla puolella. Tähän kauteen tultaessa Ståhl oli kaikkien aikojen ennätyslistan yhdeksännellä tilalla.

Siirtymä on ollut lahja yleisurheilulle, joka on saanut ruotsalaisesta eturivin tähden. Kevätpäivästä nautiskelevat turkulaisetkin pysähtyvät ihmettelemään, kun vakuuttava ilmestys poseeraa joukolle valokuvaajia Aurajoen rannassa.

Kaksimetrisiä ja 140-kiloisia miehiä ei tule vastaan joka päivä.

View this post on Instagram

5x300kg 🦁

A post shared by Daniel Ståhl (@stahlhoff) on

Saliennätykset sopivat raameihin. Maasta nousee lähemmäs 400 kiloa. Rinnallevedossa Ståhl kiskaisee ylös 200 kiloa. Hän on urheilun monilahjakkuus, jolle koko ei ole ainakaan hidaste.

– Olen kokeillut kuulantyöntöä välillä, mutta kyllä kiekko on minun juttuni. Kuula on aina ollut minulle vain sellainen hupilaji, hän lisää.

Hupilajista on toistaiseksi irronnut kolme miesten Ruotsin-mestaruutta. Suomessakin Ståhlin ennätystulos 19,38 olisi riittänyt kultaan vuodesta 2008 alkaen kahta kesää lukuun ottamatta.

Toinen kotikaupunki

Ståhlin vierailut Turkuun rakentuvat yleensä kaupungissa asuvan isoäidin tapaamisen ympärille.

Tällä kertaa hän on myös markkinoimassa kesän Paavo Nurmi Gamesia, jossa hän aikoo rikkoa Paavo Nurmen stadionin 44 vuotta vanhan kenttäennätyksen.

Pentti Kahman ennätystulos 66,14 on vuodelta 1976. Ståhlin kunnolla sen kanssa ei pitäisi tulla suuria vaikeuksia.

– Joo, eiköhän se mene, hän naurahtaa.

26-vuotias esiintyy itsevarmasti, mutta ystävällisesti. Hän antaa muutaman haastattelun ruotsiksi, sitten pari englanniksi. Suomen kielen taitoaan hän mainostaa varovasti, vaikka sekin luonnistuu.

Ei ihme, sillä samalla hän muistelee edelleen lapsuutensa vierailuja Samppalinnan maauimalaan ja varhaisia heittoharjoituksia Turun urheilupuiston yläkentällä.

Daniel Ståhl.
Tomi Hänninen.

Tasoisekseen urheilijaksi Ståhl on varsin nuori. Silti hän on jo selvästi vakiinnuttanut paikkansa kiekonheiton kärjessä koko maailmankin mittakaavassa. Se näkyy rentoutena, onhan hän aiemmin muun muassa lähettänyt kilpailuista terveisiä mummilleen television kautta.

– En enää oikein edes jännitä. Olen kilpaillut niin paljon kaikkialla maailmassa, että se ei luo enää mitään erityisempää painetta. Rakastan heittää pitkälle ja lajin parissa on yksinkertaisesti niin kivaa, että huumori on väkisinkin mukana.

– Treenien jälkeenkin on helppo rentoutua. Menen vaikka tanssimaan tai pelailemaan kavereiden kanssa. En ole mikään kone, enkä elä treenaamisen ja nukkumisen kierteessä. Osaan myös pitää hauskaa – viikonloppuisin on aina hauskaa.

"Joskus se kulta tulee"

Miesten maailmanennätys 74,08 on ollut Jürgen Shultin hallussa vuodesta 1986 lähtien. Ståhl on jo vuosia sanonut voivansa heittää jopa 75 metriä.

Henkilökohtainen ennätys on tällä hetkellä 71,29. Voimat kyllä riittäisivät hirmukaareen, vain tekniikassa on ollut puutteita.

Nyt hän luottaa talven treenien osuneen naulan kantaan.

– Harjoituksissa ei ole tullut yllätyksiä, vaan olen yhä vahvempi ja heittänyt teknisesti paljon paremmin. Tuntuu todella hyvältä. Toivon tältä vuodelta uutta henkilökohtaista ennätystä ja syksyltä maailmanmestaruutta.

– Sitten siirrytään kohti olympialaisia. Aion voittaa myös siellä.

Daniel Ståhl.
Kiekonheiton maailman tilastokärjen Daniel Ståhlin odotetaan ottavan Ruotsi-ottelussa täydet seitsemän pistettä.AOP

Maailmanmestaruudesta heitetään tänä vuonna vasta syys–lokakuun vaihteessa Dohassa Qatarissa. Sieltä on enää lyhyt matka Tokion olympiakisoihin, jotka ovat olleet Ståhlille itsestään selvä pitkän tähtäimen tavoite.

Silloin hänen on määrä olla parhaimmillaan.

Tällä hetkellä takana on kolme peräkkäistä vuotta erisuuruisia arvokisapettymyksiä. Rion olympialaisista vuonna 2016 ei irronnut finaalipaikkaa. MM-kisoissa 2017 kultamitali oli lopulta kahden sentin päässä. Myös viime vuoden EM-kilpailuissa Ståhl oli kiinni kullassa viimeiselle kierrokselle asti.

– Kaksi hopeaa ovat selvästi kasvattaneet sisua. Joskus se kulta tulee, hän sanoo.

– Ensin on päästävä finaaliinkin, mutta olen lähdössä voittamaan. Toivottavasti myös onnistun, oli kyse sitten EM-, MM- tai olympiakisoista.

Lue myös:

Ruotsin supertähti ei ollut ehtiä maaotteluun Tampereelle – joutui ottamaan taksin Helsingistä, mutta kuittasi heti voitto-avauksen jälkeen suomeksi: ”Ruotsalainen voittaa aina”

Ståhl ei herpaantunut, vaikka hänellä ei ollut värikkäiden vaiheiden jälkeen tulosta ennen kolmatta heittoa – taipui lopulta EM-hopealle ja lähetti Turkuun mummille terveisiä

ME-lukemia kolkutteleva kuulamörssäri on kasvattanut massaa jo vuosia – 142-kiloinen jenkkitähti kertoo Yle Urheilulle hämmentävästä rasvaprosentistaan

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat