Suora

  • FIFAn jalkapallon naisten MM päivän kooste
  • Urheiluruutu

Naisleijonissa puhutaan avoimesti myös tabuaiheesta – kuukautiset vaikuttavat harjoitteluun ja pelaamiseen

Hormonitoiminta saattaa vaikuttaa naisurheilijoiden suorituksiin. Naisleijonissa kuukautisista puhutaan avoimesti.

Jääkiekon naisten MM 2019
Noora Räty ja Ronja Savolainen.
Noora Räty ja Ronja Savolainen juhlivat MM-kisoissa. Yhtä vapautunut tunne on maajoukkueen pukukopissa.Tomi Hänninen

Naisleijonien hyökkääjä Noora Tulus on kuluneen vuoden aikana saanut pelaamiseensa uuden vaihteen. Hän on panostanut jokapäiväiseen kovaan harjoitteluun, arjen rytmittämiseen sekä oman kehon kuuntelemiseen.

Myös Tuluksen ulkoinen habitus on muuttunut, ja sen on huomannut moni joukkuekaverikin.

– Moni on tullut siitä puhumaan, että vitsi, Nooran kroppa on ihan erinäköinen, Luulajassa ja maajoukkueessa Tuluksen kanssa pelaava Ronja Savolainen kertoo Yle Urheilulle.

– Kun itse olen hänen kanssaan melkein joka päivä, niin sitä ei huomaa yhtä hyvin.

Harjoittelulla, levolla ja ravinnolla on ollut oma osansa, mutta yksi tekijä Tuluksen muuttuneeseen ulkomuotoon on se, että hän lopetti ehkäisypillereiden käytön viime kesän jälkeen.

– Sitä kautta sellainen ylimääräinen pöhötys ja nesteet lähtivät kropasta pois. Nyt on tuntunut paremmalta ja kevyemmältä. Jäällä tuntuu, että jalka liikkuu paremmin, Tulus sanoi ja kertoi vaikutusten olleen pelkästään positiivisia.

Emma Nuutinen
Tomi Hänninen

Myös Savolainen tietää hormonitoiminnan vaikutukset kehoon, sillä hänkin on jättänyt pillerit pois. Se on näkynyt lähinnä painon laskuna, iho-ongelmina sekä siinä, että hänen kuukautisensa ovat nyt runsaammat.

– Se on aika raskasta. Eivät ne finnit mihinkään lähde, etenkin kun urheilee. Mutta siihenkin on tottunut, Savolainen vakuuttaa.

Kuukautiset ja hormonitoiminta ovat edelleen vaikea puheenaihe julkisuudessa, vaikka ne vaikuttavat lähes jokaisen naisurheilijan elämään. Ja joukkueurheilussa ne vaikuttavat myös joukkueen toimintaan.

Tulus aloitti pillereiden käytön, koska hänen kuukautiskipunsa olivat niin kovat, ettei niihin auttanut mikään muu. Se, että hän on nyt oppinut lukemaan kehoaan ja sen tuntemuksia, on mahdollistanut pillereiden poisjätön.

– Tiedän, milloin on kuukautisten aika, ja olen alkanut syömään kipulääkkeitä pari päivää ennen. Näin olen pystynyt aiempaa paremmin lievittämään kipuja. Yhdistelmä toimii tällä hetkellä, hän kertoo.

Linda Välimäki
Tomi Hänninen

Olympiakomitean ylilääkärin Maarit Valtosen mukaan runsaisiin vuotoihin ja koviin kuukautiskipuihin on keinoja vaikuttaa. Tärkeää on, ettei urheilija jää vain kärsimään tilanteesta, vaan etsii gynekologinsa kanssa itselleen sopivan keinon hallita tilannetta.

Valtonen korostaa, että kuukautiskierto antaa paljon tietoa naisurheilijalle, sillä se on peili naisen terveyteen. Jos kierto on säännöllinen, se kertoo, että perustat ravitsemuksessa ja kuormituksenhallinnassa ovat kunnossa.

Jos taas säännöllinen kuukautiskierto käy epäsäännölliseksi, pitää syitä muutokseen aina etsiä. Kuukautisten jäänti kokonaan pois on terveydellinen riski, joka altistaa esimerkiksi rasitusmurtumien kehittymiselle.

– Säännöllinen kuukautiskierto vaatii tasapainoisen ravitsemustilan, johon urheilijan pitää pyrkiä. Kuukautisvuotoon vaaditaan myös riittävä määrä estrogeeniä, naisen anabolista hormonia, jolla on vaikutusta paitsi naisen terveyteen myös harjoittelusta palautumiseen ja harjoitusvasteeseen, Valtonen sanoo ja muistuttaa, että tämän takia valmentajan täytyy tietää, jos urheilijalla on kuukautiskierron häiriöitä.

– Jos kierto on säännöllinen ja kuukautisoireet siedettävät, urheilijan ei kannata tähän hormonaalisin keinoin koskea. Raskauden ehkäisyyn löytyy myös ei-hormonaalisia keinoja.

Tärkeän kilpailun tai turnauksen tieltä voidaan ehkäisypillereillä siirtää vuotoajankohtaa. Valtosen mukaan tällaisessa tilanteessa on tärkeää, että siirto tehdään hyvissä ajoin.

– Urheilijoiden on myös hyvä ymmärtää, että jos käyttää pillereitä säännöllisesti, niin silloin kuukautisvuoto ei kerro omasta hormonitoiminnasta yhtään mitään. Kuukautisvuoto saadaan kyllä pillereillä aikaan, mutta tieto oman kehon toiminnasta jää saamatta.

Naisleijonat tuulettaa.
Tomi Hänninen

Tuluksen ja Savolaisen mukaan maajoukkueen pukukopissa kuukautiset eivät ole tabu, vaan niistä puhutaan avoimesti. Ja kuten naisurheilijoilla on tapana, voivat puheet olla ajoittain asiasta kuin asiasta hyvin suoria, Savolaisen mukaan "läpänheitto" on ajoittain jopa raakaa.

– Välillä kysellään, mitä kukakin käyttää, tamponeita, kuukuppia tai muuta. Sellaisia pieniä asioita, että hitsi, kun alkoi menkat ja tekee mieli suklaata. Mielestäni se on sellainen asia, mistä pitäisi puhua ihan normaalisti. Kaikilla naisilla on kuukautiset, eikä sille voi mitään, Savolainen kertoo.

– Voitaisiin tosin puhua enemmänkin ja avoimemmin, Tulus lisää.

– Kun kuitenkin tiedetään, että naisilla hormonitoiminta vaikuttaa suoritukseen, toisilla enemmän, toisilla vähemmän. Toisilla kivut voivat olla niin kovat, ettei parin ensimmäisen päivän aikana pääse sängystäkään ylös.

Naisleijonat tuulettaa
Tomi Hänninen

Jokaisen naisen ja urheilijan keho ja mieli reagoivat kuukautisiin ja kuukautiskiertoon omalla tavallaan. Valtosen mukaan oireita voi tulla, käyttää sitten pillereitä tai ei.

– Vaikutukset ovat yksilöllisiä. Nykyisissä valmisteissa on estrogeeniä vähemmän kuin normaalissa kuukautiskierrossa. Yhteistä näyttöä oireista ei ole, Valtonen muistuttaa.

Valtosen mukaan tämän takia onkin vaikeaa arvioida, mitkä urheilijan kokemista oireista ovat pillereiden ja mitkä oman kehon aiheuttamia. Tutkimusten mukaan pillereiden käytön vaikutus painoon on korkeintaan pieni, eikä valmisteiden vaikutusta mielialaankaan ole pystytty tutkimuksissa osoittamaan.

– Urheilijalle oman kehon tunteminen ja oman tavan löytäminen onkin ensisijaisen tärkeää. Kuukautiskierto kuuluu naisen elämään. Ei siitä kannata sen mystisempää asiaa tehdä.

Savolainen ja Tulus myöntävät, että välillä pukukopissa huomaa, että joukkuekaverilla päätä kiristää normaalia enemmän.

– Siihen on totuttu, ja osaamme reagoida siihen. Kun menee vähän heittämään läppää, niin kyllä siitä rentoutuu, Savolainen vakuuttaa.

Lue myös:

Lukion ensimmäistä käyvän Nelli Laitisen perässä ovat jo Pohjois-Amerikan yliopistot – nyt MM-debytantti ihastuttaa aikuisten arvokisoissa: "Tykkään, kun junnut eivät tule nöyristelemään"

Onko Naisleijonien Kanada-ottelun aneemisuus jo unohdettu, kun pelataan MM-finaalipaikasta? "En usko, että valmennuksen tarvitsee kauheasti joukkuetta sytytellä"

Kuka iskee Naisleijonista Kanadan verkkoon? Veikkaa avausmaalintekijää ja voita Suomen pelipaita nimikirjoituksilla!

Naisleijonat lähtee hakemaan välierästä historiallista temppua, jota maalivahti Räty on metsästänyt 15 vuotta: "Jos nyt, tänä vuonna olisi se vuosi"

Päävalmentaja Mustonen ylisti välieriin rynnineitä Naisleijonia ja ennakoi Kanada-ottelua: "Lauantaina tulee sellainen naisleijona, että saa tippua vaikka hampaat suusta"

MM-kaukalon kylmäpää on pitänyt jääkiekon etusijalla valinnoissaan – tulevaisuudessa Petra Nieminen tahtoo olla yksi maailman parhaista hyökkääjistä: "Haluan laittaa sata prosenttia jääkiekkoon"

Presidentti Tarja Halonen seurasi Naisleijonien peliä kaukalon laidalta: "On se nopeaa"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat