Suora

  • Elävä arkisto esittää
  • Urheilua Yle Puheessa: Siim Liivik
  • Urheilua Yle Puheessa: Siim Liivik

Vaikuttava animaatio kertoo Kärppien ja Tapparan ylivoimasta, mutta HPK on jopa kolmas — mikä erottaa menestyjät SM-liigassa?

Tappara ja Kärpät ovat hallinneet SM-liigaa, kun katsotaan mitalitilastoa kaudesta 2000-2001 alkaen. Mutta HPK nousee tänä keväänä yksin myös kolmannelle sijalle.

Jääkiekon miesten SM-liiga

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kuten yllä olevasta animaatiosta näkee, Tappara ja Kärpät ovat hallinneet SM-liigaa kaudesta 2000–2001 alkaen. He ovat omassa kastissaan, kun mittarina on mitalien määrä. Kärpillä on 11 mitalia, kun taas Tappara on saavuttanut kymmenen mitalia. Kukaan muu liigajoukkue ei ole päässyt kaksinumeroisiin lukemiin.

Kärppien 11 mitalista peräti seitsemän on kultaisia. Kärppien toimitusjohtaja Tommi Virkkunen painottaa, että seuran omat kasvatit ovat yksi iso asia joukkueen menestyksen takana.

Sebastian Aho Kärpät 2015
Kärppien nuorista tähdistä Sebastian Aho ratkaisi Liiga-mestaruuden tällä osumalla keväällä 2015.Antti J. Leinonen / All Over Press

– Kun olemme pärjänneet, meillä on ollut paljon omia kasvatteja. Osa on ollut nuoria ja osa on tullut maailmalta takaisin. Iso omavaraisuus yhdistää pärjäämisvuosia, Virkkunen sanoo.

Viime vuonna Kärpät onnistui jälleen myös taloudellisella puolella, sillä konsernin emoyhtiö teki tilikaudella yli 600 000 euron voiton. Koko Kärppä-konsernille voittoa kertyi reilut 850 000 euroa. Joukkue on ilmoittanut pelaajabudjetikseen (siirryt toiseen palveluun) kolme miljoonaa euroa. Suurempi pelaajabudjetti on vain HIFK:lla eli 3,25 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Tapparan budjetti tähän kauteen oli 2,75 miljoonaa euroa.

Virkkunen myöntää, että taloudelliset resurssit antavat mahdollisuuden menestymiseen.

– Jos on mahdollisuus reagoida huippupelaajiin, niin talous antaa siihen mahdollisuuden. Tänä vuonna sattui olemaan kaksi huippua vapaana: Jussi Jokinen ja Oskar Osala. Viime vuonna pelaajia ei tullut hirveästi muualta kesken kauden. Kristian Vesalainen tuli ainoana ulkopuolisena, Virkkunen toteaa.

– Mutta olemme tehneet päätöksiä harkitsemalla ja miettineet nämä hyvin tarkasti.

Harkittu päätös Kärpissä on myös ollut nuoriin satsaaminen. Viime kesänä kerrottiin, että viime tilikauden voitosta yhtiö ilmoitti jakavansa 100 000 euron osingot. Summasta 80 prosenttia eli 80 000 euroa ohjattiin Kärppä-säätiölle, joka edistää pohjoissuomalaista juniorikiekkoilua.

– Olemme satsanneet paljon junioritoimintaan. Sieltä tulee paljon kavereita, jotka nousevat ratkaiseviin rooleihin. Pyrimme siihen, että puolet koko joukkueesta olisi omia pelaajia, Virkkunen sanoo.

Kultasormi Juha Junno

Kärpät nousi taaperruksensa jälkeen takaisin SM-liigaan kaudeksi 2000–2001. Sen jälkeen se on rakentanut suurta menestystarinaa. Mitalitykitys on henkilöitynyt vahvasti Juha Junnoon, joka toimi syksystä 1996 vuoteen 2017 asti Kärppien toimitusjohtajana. Junno piti vahvasti kaikkia lankoja käsissään ja vastasi aikoinaan pitkälle pelaajahankinnoistakin.

– Juha on varmasti merkittävin henkilö Kärppien nousussa. Hän on uhrannut ihan järjettömästi aikaa operatiiviseen työhön hoitamalla sekä toimitusjohtajan että urheilutoimenjohtajan tehtäviä, muotoilee Junnon toimitusjohtajana korvannut Virkkunen.

Juha Junno
Juha Junno.Matti Raivio / AOP

– Se on myös hieno asia, että olemme huomanneet seuran pystyvän toimimaan hänen jälkeensäkin. Pystymme kehittämään lisää eri asioita.

Ennen Junnon pestiin hyppäämistä Virkkunen oli toiminut Kärppien hallituksen puheenjohtajana jo kuuden vuoden ajan. Hän nostaa menestyksen syyksi myös tunnetun selityksen, ”voittamisen kulttuurin”. Mutta mitä se sitten oikein Kärppien kohdalla tarkoittaa?

Virkkunen puhuu siitä, miten Kärpät ei panikoi tiukoissa paikoissa kevään ratkaisupelien aikana.

– Viirit katossa ovat voittamisen kulttuurista konkreettinen esimerkki. Näen, että tiukkoja sarjoja pelatessa pienet asiat on opeteltu tekemään meidän oikealta tuntuvalla tavalla. Emme jää kiinni yhteen voittoon tai tappioon, Virkkunen sanoo ja kertoo myös huippujoukkueen sitoutumisesta esimerkin tältä kaudelta.

– Pukuhuoneessa on myös Mika Pyörälä ja Lasse Kukkonen. Pyörälä ei pysty pelaamaan, mutta matkustaa huollon mukana jokaiseen peliin. Sitoutumisessa ollaan oltu huippuja ja siitä yritetään pitää kiinni.

Vahvasti kasvanut Tappara

Tapparan 2000-luvun pystyy oikeastaan jakaa kolmeen ajanjaksoon. Alkuvuodet lähtivät vauhdikkaasti käyntiin yhdellä mestaruudella ja kahdella hopeamitalilla. Sitten tuli synkempi ajanjakso. Keväällä 2008 juhlittiin pronssimitaleita, mutta muutoin mitalit jäivät haaveeksi. Kaudella 2012–2013 alkoi kuitenkin jälleen iso menestysputki. Tappara oli kuusi kertaa peräkkäin finaaleissa, kunnes tänä keväänä HPK katkaisi putken.

Isossa kuvassa Tapparan menestys on kuitenkin ollut tasaista. Tappara nousi voittamalla perjantain pronssipelissä HIFK:n SM-liigan historiassa 22 mitaliin. TPS on toisena 20 mitalillaan. Kärpät on saavuttant 17 mitalia kaudesta 1975-76 pelatussa SM-liigassa.

Vuodesta 1999 yhtäjaksoisesti Tapparan toimitusjohtajana ollut Mikko Leinonen puhuu menestyksen taustalla ”työnteon kulttuurista.”

– Urheilupuoli on vahvasti etunojassa. Valmennus on paneutunut asioihin ja on intohimoa töiden tekemiseen. Joukkueen toinen tukijalka on toimisto, joka tehnyt hyvää työtä. Siitä se yleensä rakentuu, Leinonen tiivistää menestysreseptin.

Vaikka urheilussa on kyse paljon tunteesta, niin päätöksiä on pyritty tekemään järjellä. Pitkäjänteisyyttä voikin kuvailla yhdeksi tekijäksi Tapparan menestyksessä.

– Joukkueet pelaajineen ja valmentajineen ovat muuttuneet joka vuosi jonkun verran. Jääkiekko muuttuu vuosittain ja olemme olleet tässä muutoksessa mukana koko ajan. Se tuo tuloksen, Leinonen sanoo.

Mikko Leinonen
Mikko Leinonen pääsi juhlimaan mestaruutta esimerkiksi keväällä 2016.Tomi Hänninen

Vuonna 1993 ensimmäisen kerran Tapparan toimitusjohtajana toiminut Leinonen on jäämässä eläkkeelle tehtävästään tämän vuoden jälkeen. Tapparan liikevaihto on 1990-luvun alusta kasvanut lähes kymmenkertaiseksi. Liikevaihto lähentelee jo kymmentä miljoonaa.

Leinonen on nauttinut vuosistaan ja työ on tuntunut hänestä pk-yrityksen johtamiselta.

– En näe mitään erityistä poikkeamaa normaaliin pk-yritykseen. Tunteet ovat ehkä enemmän pelissä kuin tuotannollisessa hommassa, Leinonen sanoo.

– Tämä on nykyään palvelubisnestä ja muuttuu koko ajan enemmän sille liiketoiminta-alueelle. On ollut mukavaa nähdä, miten homma on kehittynyt. Tulokset ovat parantaneet matkan varrella. Se on antanut uskoa kehittämiseen.

Mitä on HPK:n yllätyksen takana?

Tällä kaudella Tapparan välierissä kukistanut HPK nousee kevään finaalien jälkeen hieman yllättäenkin kolmanneksi, kun katsotaan mitaleita kaudesta 2000–2001 alkaen. Kuten animaatiostakin näkee, HPK pysyy Kärppien kannoilla 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen. Kirkkaimpana kruununa tietysti kevään 2006 mestaruus. Nyt HPK on ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2010 taas finaaleissa.

Aiempina menestysvuosina seuraikoniksi noussut Jyrki Louhi on nykyään HPK:n hallituksen jäsen. Lisäksi hän omistaa osan myös seurasta. Hän tekee töitä KPMG:llä vastaten Sports advisory -palveluista.

Louhi korostaa, että HPK:ssa on pyritty panostamaan erittäin paljon kulttuurin muutokseen, urheilullisuuteen ja pelaajien kehittämiseen. Viimeisin konkreettinen asia on ollut urheilujohtajan palkkaaminen monipuolisella työnkuvalla. Mika Toivola aloitti tehtävässä viime kesänä. Antti Pennanen rekrytoitiin päävalmentajaksi kaudelle 2016–2017. Pennasen johdolla on muutettu seurakulttuuria.

– Meidän strategiassa pelaajien kehittäminen on tärkeämpää kuin pelaajien rekrytointi. Me ajatellemme jääkiekkoa liigajoukkueen osalta ihan oikeasti huippu-urheiluna. Sen linjan mukaisesti olemme hankkineet päävalmentajan yhdessä adjutantteineen. Täytyy muistaa, että Antti Pennanen on nyt Liigan yksi johtavia ja parhaita valmentajia. Sitä ennen hän oli Mestiksessä ansioitunut valmentaja, Louhi sanoo.

Antti Pennanen
Antti Pennanen on johdattanut HPK:n uuteen nousuun.Tomi Hänninen

Matti Vihervuori aloitti HPK:n uutena puheenjohtajana vuosi sitten toukokuussa. Louhi puhuu myös hyvän hallintotavan kehittämisestä siitä saakka, kun HPK:n toiminta muutettiin yhdistyksestä osakeyhtiöksi vuonna 2015.

– On tehty erittäin paljon asioita liittyen yrityksen taloushallintoon, taseeseen, tarkoituksenmukaisiin investointeihin, henkilöstöön, rahoituksen hankkimiseen, budjetointiin ja tulevien linjojen vetämiseen. Tämä finaalipaikka tuntuu todella hyvältä, kun organisaatio on kertonut tavoitteen ja nyt ei voi kiistää sitä, että ei mentäisi sitä kohti oikealla trendillä, Louhi toteaa.

Jalosen aika muistuu mieleen

Louhi näkee yhtäläisyyksiä omien pelaajavuosiensa HPK:n ja nykyjoukkueen välillä. Ne yhtäläisyydet liittyvät juuri urheilullisuuden teeman ympärille. Mestaruuskautena HPK:ta luotsasi Jukka Jalonen.

– Jukka Jalosen aikana pojista ja miehistä tehtiin oikeasti urheilijoita. Olimme silloinkin varmasti urheilullisin joukkue. Laatu tekemisessä oli todella suuri. Jalosen aikana alkuverryttely HPK:ssa oli kuin monien seurojen harjoittelua, Louhi avaa.

– Jalosen ajan urheilullinen menestys on samankaltaista Pennasen kanssa. Olemme taas oikea urheilujoukkue.

Jyrki Louhi väänsi SM-liigan finaaleissa HPK-nutussa vielä keväällä 2010.
Jyrki Louhi väänsi SM-liigan finaaleissa HPK-nutussa vielä keväällä 2010.AOP

Samaan aikaan urheilumaailma on kehittynyt. Jalosen vuosista esimerkiksi teknologia on ottanut askelia eteenpäin. Louhi kertoo, että Pennasen tulon jälkeen joukkueen sairauspoissaolot ovat puolittuneet jokaisella kaudella. Palautumisen seurantaan on keskitytty. Louhen mukaan Pennasen valmennustiimi hyödyntää kaiken kaikkiaan uutta tietoa hienosti.

– Pennanen on urheilun evoluution harjalla. Keskusteluyhteys yrityksen johtoon asti on hyvä. Olemme saman pöydän ääressä ja ratkaisemme asioita. Nyt se korostuu aika paljon, Louhi toteaa.

– Aikoinaan Jalosella on ollut erittäin hyvä suhde Harri Lintumäen johtamaan organisaatioon. Tässä on ollut ehkä sitten samanlainen hyvä keskusteluyhteys. Lisäksi Jalonen ja Pennanen ovat molemmat huippuja joukkuepelin valmentamisessa, Louhi toteaa.

Rahalla ei voi mällätä

Juha Junno lanseerasi aikanaan Kärpät puolen Suomen joukkueena. Nykyinen toimitusjohtaja Tommi Virkkunen on huomannut, että motto pitää edelleen. Virkkunen avaa, että yhteistyökumppaneita löytyy Nuorgamista Lappeenrantaan. Virkkunen myös korostaa, että he haluavat pitää kiinni tuosta identiteetistään.

Vastaavasti Louhi nostaa esiin HPK:n halun kasvattaa merkityksellisyyttään.

– Haluamme laajentaa hämeenlinnalaisen jääkiekon roolia koko seutukunnalle lasten ja nuorten liikuttajana, inspiraation lähteenä sekä brändinä. Haluamme tehdä yhteistyötä kaupungin ja ympäristökuntien kanssa. Olemme laajentaneet yhteistyön ulottuvuuksia. Haluamme olla enemmän kuin pelkkä peli jääkiekkoihmisille, Louhi visioi.

Hieman samasta teemasta Louhi puhuu, kun hän kertoo, miten HPK voisi jatkossa yhä useammin haastaa Tapparan ja Kärpät.

– Tulevaisuuden kuvamme voisi olla ehkä se, että tarjoamme osaamista muillekin kuin teemuturusille, ottopaajasille ja emillarmeille. Toivottavasti jonain päivänä tietomme on käytettävissä seutukunnan muille huippu-urheilijoille, sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä muille ihmisille, Louhi kertoo.

Eemil Larmi
Emil Larmi on torjunut HPK:n finaaleihin.Tomi Hänninen

Louhi tiedostaa kuitenkintaloudelliset realiteetit. HPK:n pelaajabudjetti tuskin nousee kauheasti tämänkään kauden jälkeen. Tärkeintä on Louhen mukaan se, miten rahaa käytetään. Tavoitteena on investoida olosuhteisiin ja rakenteisiin niin, että HPK olisi paras paikka kehittyä.

– Kärppien, Tapparan, TPS:n ja HIFK:n kolme ensimmäistä kenttää eli laskennallisesti 15 pelaajaa tienaavat kaikki 100 000 euroa enemmän kuin meillä. Se tarkoittaa siis 1,5 miljoonaa euroa suurempaa pelaajabudjettia ja sitä, että pelaajat ovat aika valmiita. Me emme voi ajatella missään nimessä, että otamme valmiita pelaajia, vaan meidän pitää olla paras pelaajien kehittäjä. Tarvitsemme kehittymiseen valmiita pelaajia, Louhi sanoo.

Yle Puheen finaalikiertueella seurataan tiivisti SM-liigan loppuotteluita. Lähetys 1. loppuottelusta Kärpät - HPK käynnistyy Oulusta lauantaina klo 16.15.

Lue lisää:

Sitkeän HPK:n finaalipaikan siemenet kylvettiin jo vuosi sitten lenkkipolulla: päävalmentajan mukaan matka on ollut vieläkin pidempi – "Voimme olla ylpeitä, kun katsomme peiliin"

Mestaruus toi Kärpille jälleen jättipotin, jolla rahoitetaan pohjoissuomalaista juniorikiekkoa: "Tehtävämme on tehdä tulosta niin jäällä kuin talouspuolellakin"

HPK suisti Tapparan pronssiotteluun – Kärpät eteni taas Liigan loppuotteluihin

SM-liigalegendojen joukkoon noussutta Kristian Kuuselaa piiskaa eteenpäin enää Tapparan menestys: ”Pelaan niin kauan, kun pysyn nuorten poikien vauhdissa”

Päivitetty kello 17.33. Tapparalla on SM-liigahistoriassa 22 mitalia, eikä 20, kuten alun perin tekstissä luki.

Tilaa Tommi Seppälän änärikirje

Yle Urheilun Vancouverissa asuva NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä raportoi viikoittain maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiiristä.

Suosittelemme

Tuoreimmat