Kommentti: Ilman Rinnettä ja Sarosta Nashville olisi syöksynyt lujaa kauan aikaa sitten – vastenmielisesti esiintynyt tähtipuolustaja johti kurittomuuskarkeloita

Nashville on ollut läpi kevään hidas, kuriton ja kapea joukkue, joka on pullollaan alle tasonsa suorittavia pelaajia, kirjoittaa Yle Urheilun NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä.

NHL
juuse saros pekka rinne
Pekka Rinne ja Juuse Saros.Getty Images

WINNIPEG. On turha edes puhua yllätyksestä. Vaikka Dallas lähti pudotuspelisarjaan Nashvillea vastaan runkosarjapisteiden näkökulmasta altavastaajana, muilta osin altavastaaja-asetelmasta puhuminen on lähinnä vanhojen mielikuvien tuotetta. Ei Nashville ollut suosikki sarjaan missään vaiheessa. Siis sikäli, kun asetelmia pelillisten asioiden kautta halusi arvioida.

Nashvillen pelaaminen ei ole ollut kuukausiin sellaisella tasolla, mikä olisi enteillyt minkäänlaista menestystä keväällä.

Predators toki voitti divisioonansa, mutta vain sadalla pisteellä – ja nythän muistamme, että viime kaudella Nashville pokkasi runkosarjapokaalin 117 pisteen turvin. Muistamme myös huomioida, että 17 pistettä on paljon. Juuri niin suurelta kuin kuulostaa 17 pisteen erotus taulukossa, juuri niin paljon – vähintäänkin – heikompaa oli Nashvillen pelaaminen tällä kaudella vuoden takaiseen verrattuna.

Aivan, kuten Winnipegin tapauksessa, myös Nashvillen kohdalla runkosarjasijoitus divisioonan kärjessä oli jonkinlainen pieni vale, niin heikkotasoinen oli paitsi keskinen divisioona, koko läntinen konferenssi tällä kaudella. Vähättelemättä yhdenkään joukkueen 82 ottelun rutistusta on todettava, että tällä kaudella oli divisioonien kärkisijat niin sanotusti alennusmyynnissä.

Kun Winnipegin peli vielä sekosi viime metreillä, Nashville pääsi kirimään divisioonan piikkipaikalle.

Silti kun katsoi pelejä, huomasi, että Nashvillen ja Dallasin tapauksessa joukkueista vain toinen pelasi jo maaliskuulla pudotuspelikiekkoa – eikä se toden totta ollut Predators. On täysin kiistaton fakta, että ilman Pekka Rinteen ja Juuse Saroksen fantastista kautta, keltapaidat olisivat syöksyneet lujaa jo kauan sitten.

Tästä maanantain ottelu oli paras esimerkki. En tiedä, koski Nashvillesta jatkoajalla kukaan muu kiekkoon kuin 49 torjuntaan pakotettu Rinne. Ilman Rinteen toinen toistaan kovempia torjuntoja Nashville ei olisi selvinnyt edes jatkoille. Ja jatkoilla kyyti vasta kylmää olikin.

Nashville on ollut läpi kevään hidas, kuriton ja kapea joukkue, joka on pullollaan alle tasonsa suorittavia pelaajia. Keväällä se eli vielä jonkin aikaa kuuman ykkösketjunsa (Forsberg-Johansen-Arvidsson) kautta, mutta pudotuspeleissä nämäkin katosivat kuvasta. Predatorsin ykkösketju sai kuudessa pudotuspeliottelussa aikaiseksi yhden osuman viidellä viittä vastaan.

Tätä taustaa vasten kuuteen otteluun venymistä täytyy pitää kohtalaisena suorituksena.

Se, miksi se lopulta kaatui, on monen asian summa. Avainpelaajien totaalisen limbon lisäksi esiin nousee täysin luokaton ylivoimapeli, joka oli läpi kauden koko NHL:n huonointa. Pudotuspeleissä joukkue yritti 16 kertaa ilman osumia. Tämän lisäksi Predators oli löysä ja kuriton joukkue, jonka huolimattomuus kiekolla ja ilman sitä laittoi Rinteen jatkuvasti armottoman paineen alle, koska ylivoimahyökkäysten ja laadukkaiden maalipaikkojen virta omiin oli loputon.

Näitä kurittomuuskarkeloita johti ennen muuta P.K. Subban, jonka uskomatonta toilailua läpi sarjan, oli suoraan sanottuna vastenmielistä katsella. Kaikenlaisiin jään ulkopuolisiin projekteihin energiansa jatkuvasti enenevissä määrin suuntaava Subban on kadottanut jääkiekkoilijaminänsä tällä kaudella täysin. Tapa, jolla kanadalainen satutti joukkuettaan toistuvasti, oli anteeksiantamatonta.

P.K. Subban pää painuksissa.
P.K. Subban.AOP

On selvää, ettei Subban ole tällä päivämäärällä kovin suosittu hahmo Nashvillen pukuhuoneessa. Keskittyminen on liikaa omassa itsessä ja oman persoonan nostamisessa.

Ylipäätään Nashvillen puolustuskalusto ei ollut tällä kaudella totutulla tasolla. Tosin se ei ole esimerkiksi huippupuolustaja Mattias Ekholmin tapauksessa mikään ihme, koska ruotsalaisen kaikki aika meni Subbania paimentaessa. Aiemmin Predatorsin pakisto on ollut joukkueen nopean ja laadukkaan kiekollisen pelaamisen moottori, mutta nyt niin ei ollut.

Roman Josia lukuun ottamatta kukaan ei yltänyt huipputasolle. Ryan Ellisiä heiteltiin välillä kuin rättiä.

Viimeisenä naulana arkussa seisoi rosterin kapeus. Ei ykkösketjun takana ollut mitään eloa talvella, eikä sitä ollut pudotuspeleissäkään. Mikael Granlund, Craig Smith, Kyle Turris, Nick Bonino, Calle Järnkrok ja niin edelleen, listaa voisi jatkaa loputtomiin. Hieman karrikoiden voisi todeta Hannu Jortikkaa lainaten, että nolla plus nolla on nolla.

Mikael Granlund Nashiville
Mikael Granlund.AOP

Esimerkiksi Granlundin piti tuoda apuja nimenomaan ylivoimapeliin, mutta 21 ottelua tuottivat suomalaiselle kaksi ylivoimamerkintää. Tosin ei Nashvillen erikoistilannepelaamisen ongelmia voi todellakaan yksin Granludin niskaan kaataa.

Niin tai näin, viime kädessä tulos oli juuri sitä, mitä odottaa sopikin. Dallas oli jo runkosarjassa äärimmäisen työteliäs ja viisikkopeliin sitoutunut joukkue, joka ei ole enää pitkään aikaan jättänyt yhtäkään kiveä kääntämättä. Samaa ei todellakaan voinut sanoa Nashvillesta, joka oli päättyneessä sarjassa merkittävästi heikompi joukkue. Siksi tulos oli oikeutettu.

Nashville ei ollut viimeiseen mieheen venyvä joukkue, eikä sellaiset menesty keväällä. Ei vaikka taskussa olisi 126 runkosarjapistettä, kuten Tampalla. Loppukaneetiksi voisi siis todeta, että NHL:n pudotuspelit ovat hyvin oikeudenmukainen turnaus – ja mikä parasta, äärimmäisen viihdyttävä sellainen.

Miten se Simo Silmu totesikaan: sitä saa mitä tilaa.

Lue myös:

Pekka Rinteen pudotuspeliennätys ei riittänyt – Dallas passitti Predatorsin kesälomalle

Teräväinen osui Ahon syötöstä, Ovetshkin poltti päreensä suomalaistulokkaaseen ja lensi ulos – Carolina venyi hallitsevaa mestaria vastaan

Patrik Laine avautuu jo vuosia kestäneistä selkävaivoistaan – ihmettelee, miksi kivut eivät lakkaa: "Haluan unohtaa nyt jääkiekon"

Tilaa Tommi Seppälän änärikirje

Yle Urheilun Vancouverissa asuva NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä raportoi viikoittain maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiiristä.

Suosittelemme

Tuoreimmat