Huuhkajat tuo liitolle enemmän rahaa kuin Helmarit, ja siksi erisuuruiset korvaukset eivät ole syrjiviä – "Yhtä suuret korvaukset olisivat viesti naispalloilun arvostuksesta"

Tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara kannustaa Palloliittoa jatkossa miettimään korvauksia tasa-arvon näkökulmasta.

Suomen naisten jalkapallomaajoukkue
Naisten jalkapallomaajoukkue harjoituksissa.
Jarno Kuusinen / AOP

Tasa-arvovaltuutetun mukaan pääperuste sille, ettei Palloliitto ole rikkonut tasa-arvolakia maksaessaan naisten maajoukkuepelaajille miehiä pienempiä korvauksia, on taloudellinen. Miesten A-maajoukkueen toiminta on voitollista, kun taas naisten A-maajoukkueen toiminta on Palloliitolle tappiollista.

– On sinänsä tasa-arvolain mukaista, että maksetaan eri suuruisia palkkioita, kun taloudellisen tuoton tuottaminen on perusteena. Mutta se, että tämä ei ole tasa-arvolain vastaista, ei sano, etteikö olisi hyvä edistää tasa-arvoa aktiivisesti, toteaa selvityksen tehnyt tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara.

Maarianvaara toteaa, että vaikka selvityksen tulos antoi Palloliitolle puhtaat paperit laillisesta näkökulmasta, lausunnossa toivotaan, että liitossa otettaisiin huomioon palkkatasa-arvon vaikutukset.

– Yhtä suuret korvaukset olisivat viesti tasa-arvon edistämisestä ja naispalloilun arvostamisesta, Maarianvaara sanoo.

Rakenteelliset asiat vaikuttavat

Maarianvaaran mukaan tulonlähteitä, joista palloliitto miesten ja naisten rahoituksen on saanut, ei ole tarkemmin kerrottu. Ei siis ole esimerkiksi tiedossa, kuinka paljon kansainvälinen lajiliitto suuntaa Suomeen tulevia korvauksia naisille ja miehille.

Kyse on Maarianvaaran mukaan myös ulkoisista asioista, kuten medianäkyvyydestä, -oikeuksista ja kansainvälisen liiton tuesta.

– On monia rakenteellisia asioita, miksi miehet tuovat liitolle naisia enemmän rahaa.

– Puhutaan vaikka jalkapallon MM-kisoista tarkoittaen miesten MM-kisoja ja naisten MM-kisoista erikseen. Tällaisia vääristymiä on, mutta niitä ei pelkillä korvauksilla voida parantaa, Maarianvaara pohtii.

On Palloliiton omissa käsissä miten sen eri lähteistä saama rahoitus jaotellaan eri miesten, naisten, poikien ja tyttöjen maajoukkuetoiminnan kesken.

– Vaikkei rahanjaossa ole kyse syrjinnästä, niin vahva toive on, että tällä tavoin tasa-arvoa edistettäisiin, Maarianvaara sanoo.

"Toivotaan, että muissa lajiliitoissa luetaan myös tätä"

Siihen, otetaanko samanalainen linja taloudellisen voitokkuuden suhteen käytäntöön myös muissa lajiliitoissa, Maarianvaara ei ota kantaa. Periaatteet muotoillaan tapauskohtaisesti. Maarianvaara toivoo kuitenkin, että myös muissa lajiliitoissa tasa-arvon edistämisen näkökulma otetaan esille.

– Toivotaan, että muissa lajiliitoissa luetaan myös tätä, Maarianvaara toteaa.

Maarianvaaran mukaan tapauksessa erityisesti juridiikka tuotti hankaluuksia. Hän korostaakin lausunnon lakipohjaisuutta.

– Olemme lainvalvontaviranomaisena todenneet, etteivät korvaukset ole syrjiviä. Samalla toisella puolella haluamme, että otetaan huomioon tasa-arvoisuuden edistämisen näkökulma. Palloliitto on ottanut siinä monella tavalla askelia ja toivottavasti se jatkuu eteenpäin.

Lue myös:

Helmarit-maalivahti Korpelan mielestä eteenpäin on menty, mutta töitä riittää vielä – "Odotan sitä, että saamme tasa-arvoasiat päivitettyä tälle vuosituhannelle"

Tasa-arvovaltuutettu linjasi: Palloliiton maksamat erisuuruiset korvaukset nais- ja miespelaajille eivät riko tasa-arvolakia

Tilaa Tommi Seppälän änärikirje

Yle Urheilun Vancouverissa asuva NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä raportoi viikoittain maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiiristä.

Suosittelemme

Tuoreimmat