Suora

  • Painin MM, Kreikkalais-roomalainen paini
  • Painin MM, Kreikkalais-roomalainen paini
  • Painin MM: Kreikkalais-roomalainen paini
  • Lentopallon EM, Venäjä - Suomi
  • Urheiluruutu
  • Rallin MM, Turkki, kisakooste
  • Urheiluruutu

Asiantuntijalegenda yritti mollata NHL-seuran faneja, mutta pilkka osuikin tylysti omaan nilkkaan – kirje rapakon takaa kertoo, miten vanhan höyrypään sutkaukset päätyivät paitoihin, jotka revitään nyt käsistä

Tilaa Tommi Seppälän änärikirje ja kuulet maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiirijutut ensimmäisenä.

NHL
Ylen NHL-kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä
Kirjeenvaihtaja Tommi Seppälä raportoi viikottain NHL:n kuumimmista puheenaiheista.Ian McCausland

TOMMI SEPPÄLÄN ÄNÄRIKIRJE. Hyvää torstaita, arvoisat jääkiekon ystävät ja tervetuloa Änärikirjeen pariin!

Tällä kertaa sulkakynäni sauhuaa Raleighissa, Pohjois-Carolinassa. Edellisen kirjeen jälkeen olen siis siirtynyt länsirannikolta itään. Tarkoitus on seurailla etenkin Bostonin ja Carolinan konferenssifinaalisarjaa tulevina päivinä tarkalla silmällä.

Lensin keskiviikkona Vancouverista Bostoniin, missä pelattiin loppuottelusarjan ottelut yksi ja kaksi. Maanantaina kiekkosirkus pakkasi tavaransa ja lensi pari tuntia etelään. Raleighissa pelataan ottelut kolme ja neljä tiistaina ja torstaina.

Raleigh on itselle kokonaan uusi tuttavuus, joten käsillä on tästäkin johtuen mielenkiintoinen reissu. Boston on kuulunut omaan kolmen kärkeen NHL:ssä sen jälkeen, kun vierailin kaupungissa ensimmäisen kerran loppuvuodesta 2014. Etenkin North Endin ”pikku-Italia” Bostonissa, on jotakin käsittämättömän hienoa ja idyllistä upeine ruokapaikkoineen kaikkineen.

JOS HALUAT KUULLA NHL:N SISÄPIIRIJUTUT AINA ENSIMMÄISENÄ, TILAA TOMMI SEPPÄLÄN ÄNÄRIKIRJE (siirryt toiseen palveluun)

Syöminen on muuten matkustamisen parasta antia, koska ruokaskene Pohjois-Amerikassa on uskomattoman monipuolinen ja laadukas. Parasta seuraa tältä osin ovat hyvät ystäväni, todelliset ruokafriikit, Ilta-Sanomien Sami Hoffren sekä ESPN:n Emily Kaplan.

Tämä kaksikko suunnittelee matkoilla syömiset aina kolme päivää etukäteen, ja voin kertoa, että tämän parivaljakon kanssa ei tule vastaan huonoa ruokaa. Itse vain seuraan perässä ja tilaan, mitä suositellaan. Raleighissa kokeilin ensimmäistä kertaa ostereita ja hyväähän se(kin) oli!

Boston on lisäksi käsittämättömän upea urheilukaupunki. Oli sitten kyse jääkiekosta, jalkapallosta, koripallosta, pesäpallosta tai amerikkalaisesta futiksesta, joukkueita seurataan suurella intohimolla. Eikä seurat ole pettänet omiaan, Bostonin tapauksessa puhutaan helposti 2000-luvun parhaasta yhdysvaltalaisesta urheilukaupungista.

Pelkästään 2000-luvulla bostonilaisjoukkueet ovat yltäneet viiden suurimman palloilusarjan loppuotteluihin käsittämättömät 22 kertaa. NFL-mestaruuksia on tältä vuosituhannelta kuusi, pesäpallomestaruuksia neljä, koripallo ja lätkämestaruuksia kumpiakin yksi.

Uskomatonta.

Raleigh vaikuttaa parin päivän perusteella rauhallisemmalta ja pienemmältä kuin Boston, mitä se tietysti numeroidenkin valossa jo on. Täällä tunnelma on kovasta kiekkohuumasta huolimatta merkittävästi seesteisempi. Valtavien tornitalokompleksien sijaan Raleigh on enemmän taajamatyyppinen kokonaisuus.

Otanta on toistaiseksi pieni, mutta hyvältä vaikuttaa.

Raleigh’n jälkeen oma NHL-karttani on kolmea merkintää vaille valmis. Vain Denver, Arizona ja Ottawa ovat kyliä, joissa en ole vielä käynyt. Joku kuitenkin kysyy – tai ainakin miettii – niin omia suosikkeja ovat Vancouver, Chicago, New York, Nashville, Toronto, Montreal ja Boston.

Puheenaihe nyt: Bunch of jerks!

Paita jossa lukee "bunch of jerks"
Tommi Seppälä

Raleigh putoaa myös jääkiekon osalta hienosti puheenaiheotsikon alle. Nimittäin se, mitä Carolina Hurricanesin ympärillä juuri nyt tapahtuu, muistetaan NHL:ssä laajemminkin vielä pitkään. Esimerkiksi vielä viime kaudella Sebastian Aho ja Teuvo Teräväinen saivat pelata kotiotteluissa puolityhjille katsomoille. Jos hieman lyödään kiukaalle löylyä, niin voimme todeta, että ketään ei kiinnostanut.

Toisin on nyt.

Pudotuspeleihin yllättäen yltänyt joukkue on saanut yhteisön hereille käsittämättömällä tavalla. Ja mikä hienointa, Hurricanesin nousun takaa löytyy hyvinkin epäortodoksisia ratkaisuja. Esimerkiksi kotivoittoja seuranneet värikkäät juhlallisuudet olivat iso osa nyt käsillä olevaa hypeä – yhteisöllisyys ja yhteys löytyi erikoisen oivalluksen kautta.

Milloin voittoa juhlittiin ihmiskeilaamalla, milloin pelaajat pelasivat jäällä koripalloa. Kertaalleen jäälle tuotiin nyrkkeilylegenda Evander Holyfield, joka tyrmäsi leikkimielisessä nekkailussa Jordan Martinookin. Idean isä oli omistaja Tom Dundon, joka siirsi toteutusvastuun kapteeni Justin Williamsille.

Lopullinen huipennus nähtiin, kun kanadalainen jääkiekkonestori Don Cherry tuohtui juhlallisuuksista ja kutsui Carolinan joukkuetta englanniksi ”Bunch of jerks!” Carolinassa Cherryn kohkaaminen otettiin vastaan suurella ilolla ja vain muutaman päivän päästä fanikauppa oli pullollaan ”Bunch of jerks”-paitoja.

Hurricanes otti saamastaan huomiosta kaiken irti ja nyt koko yhteisö kutsuun itseään joukoksi mänttejä.

Eikä tässä vielä kaikki. Cherry löi lisää vettä kiukaalle pari viikkoa sitten painamalla ’Canes-faneja uudelleen. Cherry kommentoi Carolinan vaatimattomia yleisölukuja runkosarjassa toteamalla, että menestyksen perässä pudotuspeleihin ilmestyneet fanit poimivat kakusta vain kermat päältä.

”Front running fans as far as I’m concerned”, Cherry pauhasi.

Ja arvatkaa, millaisia paitoja on jälkeen myyty tuhansia ja tuhansia! Eeppistä touhua!

Pelkästään pelipaikoille tuleminen on Raleighissa tällä hetkellä kokemus. Esimerkiksi tiistaina fanit kokoontuivat jo aikaisin iltapäivällä hallin eteen parkkipaikalle grillaamaan, nauttimaan virvokkeita ja seurustelemaan – pitämään hauskaa. Jotkut pelaavat korttia, toiset jalkapalloa ja niin edelleen. Puhutaan sadoista ja sadoista ihmisistä hallin pihalla jo iltapäivällä.

Niin sanottu tailgate-meininki tällaisessa mittakaavassa, on NHL:ssä ennen näkemätöntä.

Eivätkä monet jääkiekosta innostuneet ole kaikesta päätellen mukana vain tätä kevättä elääkseen, kuten Cherry ehdotti. Hurricanesin maskottina pudotuspeleissä on toiminut Douggie-nimellä kulkeva pikkupossu, jota seura raahaa joka puolelle. Viimeksi tiistaina kulttihahmoksi kasvanut sika oli Sportsnetin lähetyksessä haastateltavana.

Kyllä, luitte oikein: sika oli televisiossa haastattelussa.

Tällainen toiminta ei menisi läpi jääkiekkoon vakavasti aina suhtautuvassa Kanadassa, mutta kuka sanoi, että elämään – tai varsinkaan jääkiekkoon – pitäisi aina suhtautua niin kauhean vakavasti. Monet fanit ovat tatuoineet ihoonsa kuvan Douggie-possusta.

Niin ja Washington-sarjan ratkaisseen, Craig McKeggin iskemän jatkoaikaosuman tiimoilta monet ovat ottaneet tatuointeja.

Että kyllä nämä fanit ihan sitoutuneilta vaikuttavat, eivät ”front runnereilta”.

Näitä tarinoita urheilu tarvitsee!

Fanit grillaavat parkkipaikalla
Tommi Seppälä

Trendejä ja taktiikkaa: Play Gloria!

Laura Branigan 1980-luvulla
AOP

Erikoinen ja hauska pudotuspelitarina löytyy myös St. Louisista, tai no, oikeastaan Philadelphiasta. Moni nimittäin ihmetteli, miksi St. Louisin kopissa on kevätkaudella pauhannut Laura Braniganin ”Gloria”-kappale vuodelta 1982. Viimeistään Dallas-sarjan seitsemännen ottelun jatkoaikaosuman jälkeen moni alkoi kysellä, onko näissä ”Play Gloria!”-huudoissa jotakin taustalla.

Totta kai on.

Kävi nimittäin niin, että St. Louis oli tammikuun alussa, tarkemmin loppiaisena, Philadelphiassa pelimatkalla – ja tuohon aikaan Blues oli NHL:n huonoimpia joukkueita. Joukkueen pelaajista Robert Bortuzzo, Alex Steen, Robby Fabbri ja Jaden Schwartz saivat kutsun Philadelphiassa yksityiseen ravintolaan katselemaan paikallisen Eaglesin NFL-ottelua.

Päästyään paikan päälle St. Louis-pelaajat huomasivat yhden yksityisen ravintolan jäsenistä huutavan tiskijukalle jatkuvasti, että: ”Soita Gloria!”. Niinpä DJ soitti jokaisella jalkapallo-ottelun mainoskatkolla Braniganin Gloriaa, mistä paikalliset hullaantuivat täysin.

Kun sitten hauskan illan jälkeen St. Louis seuraavana päivänä voitti tulokasmaalivahtiJordan Binningtonin nollapelin johdolla paikallisen Flyersin, kapakassa olleet pelaajat muuttivat joukkueen voittobiisiksi Glorian. Aluksi muu joukkue ihmetteli touhua, mutta pian ”Play Gloria!”, oli juttu myös Bluesin kopissa. Kappaleesta tuli joukkueen satumaisen nousun tunnubiisi.

Ja nyt tämä on juttu joka puolella.

Ihmiset ovat matkustaneet St. Louisista ja Washingtonista asti philadelphialaiseen kuppilaan katsomaan Bluesin otteluita. Ja ravintolan henkilökunta on sekin siirtynyt ainakin tämän kevään osalta St. Louisin kelkkaan. Ravintola oli seonnut maanantaina täysin Robert Bortuzzon iskemästä voittomaalista.

Ravintola on myynyt kevään aikana lisäksi 700 ”Play Gloria!”-t-paitaa, joten voimme puhua jonkin sortin ilmiöstä.

Maroonin jatkoaikamaalin jälkeen 37 vuoden takainen kappale nousi iTunesin latauslistalla sijalle 44., minkä jälkeen ilmiöstä innostui myös edes menneen artistin sosiaalisen median tilejä hoitava taho.

Hieno pieni tarina ison Blues-tarinan sisällä. Ja yksi niistä tarinoista, jota ei todellakaan olisi voinut kirjoittaa etukäteen.

Viikon paparazzi: NHL-herkkua koko rahalla

Bostonin pressipöydän herkkuja, paljon leivonnaisia
Tommi Seppälä

Tuli puhuttua jo aiemmin syömisestä, joten puhutaan hieman lisää. Viikon paparazzi tulee tämän vuoksi Bostonin lehdistökatsomosta. NHL:ssä medialle tarjoillaan yleensä otteluiden alla ruokaa noin kymmenen taalan korvausta vastaan, tässä ei ole mitään kummallista. Mutta Bostonin täysin laittomassa jälkiruokapöydässä on. Olen lenkkini tämän kevään osalta juossut, mutta en pystyisi mitenkään operoimaan pidemmän päälle Bostonista.

Kaiken maailman kakku- ja leivosvaihtoehdot ovat heikolle mielelleni liikaa. Tässä tapauksessa laatua sekä määrää on molempia uskomattomalla tavalla. NHL:n ylivoimaisesti paras jälkiruokapöytä on tässä. Muista kaupungeista mieleen nousee lähinnä Dallas, missä pressiboksin pöydät notkuvat ottelun aikana karkista ja suklaasta. Niin, ja Dallasissa boksiin kärrätään myös jäätelöarkku. Personal Best taitaa olla omalta osaltani 4-5 jäätelöä ottelussa.

Parempi juosta ne lenkit siis myös jatkossa…

Voittavaa tekemistä: Paperiton Carolina!

Kyltti, jossa lukee "carolina on paperiton"
Tommi Seppälä

Ja nyt, kun tässä on ollut tullut puhuttua kaikesta muusta kuin itse pelistä, niin jatketaan ulkojääkiekkoilullisilla huomioilla. Voittavaa tekemistä-palkinto tämän viikon osalta menee Carolina Hurricansille, jonka lehdistökatsomosta on tullut ”paperiton”.

NHL:ssä mediaa palvellaan hyvin ja jos jonkinlaista tilastolappua on tarjolla paitsi ottelun alla, myös sen aikana. Boston on ehdottomasti pahin paperintuhlaaja. Ottelun alla, erien välissä ja niiden aikana tarjolla on uskomaton määrä tilastodataa paperilla, runkosarjan aikana jopa muiden kaupunkien otteluista.

En ole enää pitkään ymmärtänyt moista typeryyttä. Jokaisella toimittajalla on pelissä tietokone ja jokainen toimittaja tietää, mistä kohtaa internetin ihmeellistä maailmaa tilastot löytyvät. Miksi tuhlata paperia?

Tervehdinkin ilolla Hurricanesin pressiboksin seinältä löytynyttä ”The Hurricanes have gone paperless”-tekstiä. Jotakin pientä toki oli tarjolla Raleghissakin, mutta ei missään nimessä Bostonin kaltaista älyttömyyttä. Winnipeg on tältä osin ykkönen NHL:ssä, Jetsin peleissä tarjolla ei keväällä ollut lapun lappua.

Säästetään sitä paperia!

Suomi-nurkka: It's Tuukka-time!

Tuukka Rask torjuu Bostonin maalilla.
Getty Images

Suomi-nurkassa jyrää tällä viikolla täysin käsittämättömässä lyönnissä oleva Bostonin Tuukka Rask. En ymmärrä kovin laajalti maalivahtipelin teknisiä hienouksia, mutta uskallan väittää, että Tuukka Rask pelaa juuri nyt jopa uransa parasta jääkiekkoa.

Savonlinnalaismaalivahdin uskomaton rauhallisuus kaikessa tekemisessä huokuu itsevarmuutta, joka luo pohjat onnistumisille. Mikään ei tunnu tällä hetkellä horjuttavan suomalaismaalivahdin zeniläistä mielenrauhaa. Rask on upealla tavalla ytimessä juuri nyt – maailman paras maalivahti 15.5.2019 päivämäärällä.

Sama numeroina: yhdentoista edellisen ottelun voittosaldo: 9-2. Yhdentoista edellisen ottelun torjuntaprosentti: 94,7%. Yhdentoista edellisen ottelun päästettyjen maalien keskiarvo: 1,66. Huh hellettä!

Olemme lähellä tilannetta, jossa suomalaispelaaja voittaa ensimmäisen kerran NHL:n historiassa pudotuspelien MVP-palkinnon. Kirjoitushetkellä voittajaehdokkaita on nimittäin tasan yksi.

Kiitos seurasta ja antakaa taas postilaatikon (nhl-kirje@yle.fi) paukkua! Ensi viikolla jatketaan.

Tämä juttu on julkaistu alun perin Tommi Seppälän Änärikirjeenä. Tilaa kirje tästä linkistä tai jutun alta, niin kuulet jatkossa maailman kovimman kiekkoliigan sisäpiirijutut ensimmäisenä – joka keskiviikko. (siirryt toiseen palveluun)

Aiemmat kirjeet:

NHL:n tyrmistyttävä tuomarisekoilu ja Seattlen massipäälliköiden puuhat puhuttavat – pohdimme lisäksi, kuittaako kuolema univelat myös maailman kovimmassa kiekkoliigassa

NHL-kirjeenvaihtaja paljastaa, millaista on työskennellä maailman kovimman kiekkoliigan kulisseissa – kuulemme myös, mitä pukukopeissa tapahtuu, kun pelit venyvät maratonotteluiksi

Patrik Laineen Winnipeg mätänee sisältä ja syyt painajaiseen ovat kasautuneet kuin varkain – viikon NHL-ihmettelyissä myös kanadalaisten alamäki ja pudotuspelien outo muoti

NHL:n suomalaistähdet kertovat tappeluista, hermojen menetyksistä ja ylilyönneistä, joita pudotuspeleissä nähdään – hämmästelemme myös mystistä komeroa, jonka salaisuutta Patrik Laine varjelee

NHL-tähdet paljastavat mielipiteensä vaaleista ja puhuvat avoimesti MM-kisojen "rintamakarkuruudesta" – tapaat myös papin, josta Patrik Laine teki miljonäärin

Pizzaa, burgeria ja bisseä pelin jälkeen? Näin NHL:ssä vahditaan pelaajien rasva-arvoja

"Vaikeasti valmennettava" Julius Honka ja Jarmo Kekäläisen poikkeuksellinen taktiikka – tilaa Tommi Seppälän Änärikirje ja kuulet NHL:n sisäpiirijutut ensimmäisenä

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat