Suora

  • Dota 2: The International -loppuottelu
  • Rallin MM, Saksa, Power Stage - live
  • Tulosten takana: minä Antti Ruuskanen

Snookermestari joutui hengenvaarallisiin leikkauksiin ja kuihtui 18 kuukaudessa 130-kiloisesta 63-kiloiseksi – taistelu elämästä vetää hiljaiseksi: "Jouduin pelaamaan vaipoissa"

Vakava sisäelinsairaus oli viedä suomalaisen snookerpioneerin hengen.

snooker
Jyri Virtanen kohtasi Jani Kanasen SM-kisojen välierissä.
Jyri Virtasen unelma viidennestä snookerin SM-kullasta ei toteutunut, mutta hänen elämänsä on vuosien vaikeuksien jälkeen palaamassa vihdoin raiteilleen.Tero Kaivonen

– Joku iso valtimo hajosi, ja kaksi litraa verta juoksi alakroppaan. Silloin oli lähtö lähellä.

Kylmäävät sanat kuuluvat suomalaiselle snookermestarille Jyri Virtaselle ja juontavat lokakuuhun 2018. Virtanen makaa Turun yliopistollisessa keskussairaalassa vatsalaukun korjausleikkauksessa, mutta revennyt valtimo on muuttanut operaation luonnetta: Virtanen taistelee nyt elämästään.

Virtanen on toista kertaa leikkaussalissa, koska hän kärsii vakavasta sisäelinsairaudesta. Ensimmäinen, huhtikuussa 2017 tehty leikkaus pakotti lääkäri leikkaamaan yli puolet pois Virtasen vatsalaukusta ja siirtämään ruokatorven paikkaa. Tämäkään operaatio ei mennyt suunnitellusti.

– Siitä jäi vatsalaukkuun ylimääräinen laskos, joka keräsi ruokaa ja venyi pussukaksi. Ruoka jäi sinne pussukkaan, ja sitten kun söin taas, se aiheutti oksennusreaktion. Parin kuukauden aikana ei tarvinnut paljon käydä vessassa, kun mikään ei pysynyt sisällä, 57-vuotias Virtanen muistelee Yle Urheilulle syitä, jotka pakottivat toiseen, hengenvaaraan johtaneeseen leikkaukseen.

Hurjasta verenvuodosta huolimatta Virtanen pelastuu täpärästi, mutta edessä on vielä kolmas leikkaus, vain kaksitoista tuntia edellisen leikkauksen päättymisestä.

– Kolmannessa leikkauksessa ruokatorvi tuotiin selkäpuolelta takaisin etupuolelle ja pätkästä ohutsuolta tehtiin vatsalaukku, Virtanen kertoo.

Kuten arvata saattaa, kolme isoa operaatiota puolessatoista vuodessa ovat jättäneet jälkensä. Virtasen kehossa seuraukset ovat kuitenkin valtavat.

– Ennen leikkauksia painoin tukevassa kunnossa 130 kiloa, mutta niiden jälkeen vaaka näytti enää 63 kiloa.

– Nyt olen sentään saanut seitsemän kiloa takaisin ja kaiken pitäisi olla kunnossa, Virtanen sanoo ja huokaa helpottuneena.

Kun viimeisestä leikkauksesta on ehtinyt vierähtää vain kahdeksan kuukautta, Virtanen myöntää olevansa kiitollinen, että pystyy seisomaan jaloillaan. Kaikkein hämmästyttävintä on kuitenkin se, että hän pelasi toukokuun lopulla snookerin SM-pronssille.

– Vaikka en voittanut, pelaan tällä hetkellä elämäni parasta snookeria.

Sanoille on syytä antaa painoarvoa, kun kyse on snookerin kaksinpelin nelinkertaisesta Suomen mestarista. Tilillä on myös kansainvälistä menestystä, sillä Virtanen on Masters-sarjan, eli seniorien, vuoden 2004 MM-kolmonen ja vuoden 2006 Euroopan mestari.

Hänen ensimmäinen Suomen mestaruutensa on niinkin kaukaa kuin vuodelta 1990, mutta historiaa on kelattava vielä paljon kauemmas, jotta voi ymmärtää, millaisesta biljardinpelaajasta Virtasessa on oikeasti kyse.

Kaikki alkoi olohuoneesta

Virtanen syntyi Turussa vuonna 1962 ja sai biljardikasteensa jo seitsemänvuotiaana. Vuoden 1969 Suomessa pelistä nimeltä snooker ei vielä edes tiedetty, joten nuorukainen ajautui pallojen pussituksen pariin kaisabiljardin kautta.

– Isä oli kaisassa Turun mestari vuosimallia 1973. Hän hommasi yhteen yksityisklubiin isomman kaisapöydän ja sai palkaksi vanhan pöydän, jonka toi meille kotiin olohuoneeseen, Virtanen muistelee.

– Samaan aikaan näin ensimmäistä kertaa telkkarista Suurkaupungin hait (The Hustler), jossa Paul Newman näytteli Fast Eddie Felsonia. Lopputekstien rullatessa päätin, että minusta tulee biljardipelaaja.

Kolmesta veljeksestä Virtanen ei ollut ainoa. Vuonna 1984 pikkuveli Tommi kruunattiin karabiljardin Suomen mestariksi – titteli, jonka Virtanen voitti jo 1981.

1980-luvun puolivälin jälkeen kara katosi kuitenkin lähes kokonaan kartalta snookerin rantautuessa Britanniasta Suomeen. Virtanen sai ensikosketuksensa snookeriin Helsingissä vuonna 1987, jolloin Ritz-Biljardi avasi ovensa Etu-Töölöön. Selkävoiton laji otti miehestä vuotta myöhemmin Turun Aura-Biljardissa.

– Se oli sitten kerrasta poikki, että tämä on minun juttuni.

Jyri Virtanen on snookerin nelinkertainen Suomen mestari.
Jyri Virtanen on snookerin nelinkertainen Suomen mestari.Tero Kaivonen

Seuraavina vuosina snookersaleja pantiin pystyyn ympäri Suomea aina suurimmista kaupungeista pienempiin pitäjiin.

– 1990-luvun alun Suomessa snookerkisoja oli lähes joka viikonloppu. Jämsässä ykköspalkinto saattoi olla 3 000 markkaa, Huittisissa taas 2 500 markkaa, luettelee Virtanen, joka on myös itse pyörittänyt vuosien varrella kaikkiaan seitsemää snookersalia.

Yhtenä merkittävänä vaikuttajana snookerin leviämisessä Suomeen toimi brittiläinen liikemies Clive Stevens, joka pani Turussa pystyyn Matchroom-nimeä kantaneen salin vuonna 1988. Sali kuului snookerpromoottori Barry Hearnin 1980-luvulla perustamaan Matchroom-talliin. Hearnin alaisuudessa pelasi useita maailmantähtiä, joista kirkkaimpana loisti kuusinkertainen maailmanmestari Steve Davis.

Stevensin pyörittämään Suomen Matchroom-osastoon kuuluivat Virtasen lisäksi Kimmo Lång, Esa Kaikumaa ja Kai Ylikerttula.

– Clive myi meitä jatkuvasti näytösotteluihin ympäri Suomessa. Se oli hienoa aikaa.

– Kerran Clive kustansi meidät viikoksi Englantiin pelaamaan paikallisia Matchroom-klubeja vastaan. Kiersimme maata vuokra-autolla, kunnes viimeisenä päivänä Barry Hearnin limusiini haki meidät hotellilta. Sinne jäi vuokra-auto. Romfordissa meidät vastaanotti Steve Davis, joka vieraili myöhemmin yhden salini avajaisissa ja pelasi näytösottelun Ville Pasasta vastaan.

Vaikeuksien vuodet

Äkillinen snookerbuumi romahti kuitenkin yhtä nopeasti kuin oli alkanutkin. Talouskriisi iski voimalla Suomeen, ja 1990-luvun puoliväliin mennessä valtaosa saleista oli tehnyt konkurssin.

Nämä vaikeudet olivat silti pieniä. 1990-luvun puolivälissä Virtanen sai nimittäin esimakua tulevasta, kun hänen isänsä sairastui vatsasyöpään.

– Isältä poistettiin vastalaukku kokonaan vuonna 1996, ja hänelle sanottiin, että yksi kolmesta elää viisi vuotta leikkauksen jälkeen. Isä luuli olevansa se yksi kolmesta, mutta vuonna 1999 sairaalassa tehdystä jälkitarkastuksesta hän ei enää palannut kotiin.

– Meille kolmelle pojalle tuli jo tätä aiemmin käsky käydä tarkastuksissa, koska isäni äidin kuolinsyy oli sama.

Virtanen sai parin vuoden välein tehdyistä kontrollikäynneistä puhtaat paperit aina 2010-luvulle asti, kunnes tutkimuksissa läheltä vatsalaukkua löytyi helikobakteeri-pesäke. Lääkitys ei tehonnut, ja pesäke jatkoi kasvamistaan. Virtanen kertoo lääkkeiden sekoittaneen hänen elimistönsä tavalla, joka haittasi paitsi arkielämää myös snookerin pelaamista.

– Kärsin ripulista kolmesta neljään vuotta. En ole ikinä sanonut tätä, mutta pahimmillaan jouduin pelaamaan vaipoissa. Leikkauksia edeltävät neljä vuotta voin koko ajan huonosti. Se oli jatkuvaa helvettiä.

– Jouduin luovuttamaan jonkun kisankin, kun vatsassa poltti niin hirvittävästi.

Lopulta lääkärien viesti oli selkeä: leikkaus oli ainoa tapa säilyä hengissä. Kukaan ei silti osannut odottaa, että leikkauksia tulisi kolme.

Jyri Virtasen paino putosi 67 kiloa kolmessa leikkauksessa, jotka tehtiin 18 kuukauden sisällä.
Jyri Virtasen paino putosi 67 kiloa kolmessa leikkauksessa, jotka tehtiin 18 kuukauden sisällä.Tero Kaivonen

Snookeria uusin silmin

Virtanen tunnetaan biljardipiireissä räiskyvästä temperamentistaan, jonka johdosta vuosien varrella on palanut silta jos toinenkin. Mies itse arvioi, että viime vuodet ovat jättäneet häneen muitakin kuin fyysisiä jälkiä.

– Pelaan edelleen tosissani, mutta en mielestäni suhtaudu peliin enää niin kuolemanvakavasti. Tämä on vain aikuisten leikkiä. Tässä elämässä on vähän muitakin asioita, joihin pitää suhtautua vakavasti, Virtanen sanoo, mutta myöntää vanhojen tapojen puskevan pinnalle aika ajoin.

Viime lauantaina pelatuissa SM-finaaleissa Virtanen joutui tyytymään pronssimitaliin, kun Jani Kananen oli välierässä parempi erin 4–1. Kananen voitti lopulta ensimmäisen kaksinpelin Suomen mestaruutensa. Mikäli Virtanen olisi voittanut kultaa, titteli olisi ollut hänelle uran viides. Sillä hän olisi noussut SM-kultamitaleissa Ville Pasasen rinnalle jaetulle kakkossijalle. Ainoana suomalaisena ammattilaisympyröihin yltäneellä Robin Hullilla mestaruuksia on yksitoista.

– "Roope" on ylivoimaisesti parasta, mitä Suomi on pystynyt tarjoamaan snookerille. Loistava pelaaja, Virtanen sanoo.

57 vuoden iästään huolimatta Virtaselta löytyy edelleen paloa kilpailemiseen, ja hän halajaa tilastoissa Pasasen rinnalle. Viidennen SM-kullan metsästys jatkuu siis ensi vuonna – ja viime vuosia huomattavasti paremmista lähtökohdista.

– Elämä on sen verran hakannut vastaan viime vuosina, että nyt tuntuu kuin myrsky olisi laantunut ja olisi tyvenen aika, Virtanen toteaa.

Lue myös:

Kommentti: Todellisuus Judd Trumpin MM-voiton takana ei ole kaunis – snooker on matkalla kohti kriisiä

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat