Jääkiekkoliiton kassakone ei kilise ainakaan heti mestaruudesta: IIHF:ltä saatu rahapotti meni muun muassa kultabonuksiin ja kansanjuhlaan

Liiton puheenjohtaja Harri Nummela uskoo MM-kullan hyödyttävän liiton taloutta pitkässä juoksussa.

Leijonia juhlittiin Kaisaniemen puistossa maanantaina. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Leijonien maailmanmestaruus nosti Suomessa suuren huuman, mutta Jääkiekkoliitolle kulta ei tuo välitöntä talouspotkua.

Liitto saa lajin kansainväliseltä kattojärjestöltä IIHF:ltä mestaruudesta tuntuvan rahapotin, mutta se menee pelaajabonuksiin, Helsingissä järjestettyyn kansanjuhlaan ja esimerkiksi joukkueen kuljetuksiin.

Suomen MM-joukkueen pelaajista jokainen saa 27 000 euron kultabonuksen. Myös päävalmentaja Jukka Jalosella on sopimuksessaan omansuuruisensa bonuspykälä.

– Lyhyellä aikavälillä MM-kullalla ei ole suuntaan tai toiseen isoa merkitystä Suomen jääkiekkoliiton talouteen. Ei saada suoraan pientä lottovoittoa, Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela sanoo.

"Miellyttäviä kuluja"

Nummela puhuu "miellyttävistä kuluista". Hän uskoo kullan hyödyttävän lopulta myös liiton taloutta, vaikka välittömät kustannukset saattavat olla jopa tuloja suurempia.

– Menestys ja näkyvyys antavat meille mahdollisuuksia vahvistaa yhteistyökumppanuuksiamme keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Uskon, että menestys vahvistaa suomalaista jääkiekkoa myös taloudellisessa mielessä, Nummela sanoo.

Harri Nummela uskoo, että pitkällä aikavälillä maailmanmestaruus tuo euroja liiton kassaan. Kuva: Tomi Hänninen

Useimmissa liiton kumppanuussopimuksissa on erilaisia menestysbonuksia, joten nopeaakin hyötyä tulee.

Pelaajien ja päävalmentajan lisäksi bonuksia saattaa saada myös muu Leijonien valmennus- ja taustaryhmä.

– Aiemmin liiton hallitus on harkinnut todella suurten menestysten hetkillä, huomioidaanko hieno suoritus myös heidän osaltaan jotenkin, Nummela sanoo.

Helsingin maanantain kansanriehan lisäksi liitto ei ole tällä tietoa järjestämässä muita julkisia mestaruusjuhlia. Osa pelaajien ja valmennusryhmän nykyisistä tai entisistä kotikaupungeista sen sijaan suunnittelee kultasankareidensa muistamista.

Esimerkiksi Riihimäen kaupunki kertoi järjestävänsä riihimäkeläiselle Jaloselle torijuhlat keskiviikkona.

Menestystä kertynyt paljon

Kuluva vuosi on ollut Suomen maajoukkuekiekkoilulle erinomainen. Miesten MM-kullan lisäksi naiset nappasivat MM-hopeaa, alle 20-vuotiaat miehet MM-kultaa ja alle 18-vuotiaat tytöt MM-pronssia.

Naisleijonien MM-kotiturnaus päättyi historialliseen hopeamitaliin. Finaalin tapahtumien jälkeen hopea tuntui tappion hetkellä Naisleijonista kuitenkin karvaalta. Kuva: Tomi Hänninen

Naisille jäi myös paljon jossiteltavaa, sillä Petra Niemisen finaalin jatkoerässä tekemä maali hylättiin monien mielestä kyseenalaisesti.

– Menestys ei ole sattumaa. Se tuo uskoa siihen, että suomalaisessa jääkiekossa tehdään asioita laajasti oikein ja olemme menneet eteenpäin, Nummela kehuu.

Vertailuna miesten 27 000 euron bonuksiin Suomen naisten maajoukkueen pelaajista kukin sai huhtikuun MM-hopeastaan 7 000 euroa. Nuo rahat tulivat suoraan Jääkiekkoliiton pussista, sillä IIHF ei maksa naisten kisoista menestysbonuksia.

– Olemme nostaneet esille, että niitä maksettaisiin, mutta ainakaan vielä muutosta ei ole tullut, Nummela sanoo.

Lue myös: