Suora

  • Dota 2: The International -loppuottelu
  • Rallin MM, Saksa, Power Stage - live
  • Tulosten takana: minä Antti Ruuskanen
  • Este- ja kouluratsastuksen EM: esteratsastus
  • Annimari Korte haluaa näyttää epäilijöille että he ovat väärässä. Hänelle mikään ei ole mahdotonta
  • Topi Raitanen - suunnistuslupaus joka vaihtoi lajia yleisurheiluun
  • Yleisurheilun Ruotsi-ottelu 25.8. osa 1
  • Yleisurheilun Ruotsi - Suomi-maaottelu ja Urheilukierros
  • Yleisurheilun Ruotsi-ottelu 25.8. osa 2
  • Este- ja kouluratsastuksen EM: esteratsastus
  • Urheiluruutu
  • Kielileikkejä
  • Lentopallon EM, Kreikka - Suomi
  • Johanna Bäcklund: Superäiti joka juoksi MM-kisoihin saakka
  • Urheiluruutu
  • Rallin MM, Saksa, kisakooste

Henrik Dettmannin kolumni: Kun kritiikkiä sataa tauotta joka suunnasta – maailma opettaa, eikä “maitojunaa” ole olemassakaan

Koripallomaajoukkueen päävalmentaja Henrik Dettmann nostaa käden pystyyn virheen merkiksi, mutta näkemyksistään hän ei tingi kolumnissaan.

koripallo
Henrik Dettmann
Henrik Dettmann on Suomen koripallomaajoukkueen päävalmentaja.Tomi Hänninen

Kun Susijengi valmistautui helmikuun ratkaisevaan MM-karsintaotteluun Venäjää vastaan Uralvuorten länsirinteillä, huomasin ikäväkseni ajautuneeni pienimuotoisen mediakohun silmään.

Helsingin Sanomien ansiokkaassa artikkelissa HBA-Märskyn ja Susijengin Mikael Jantusesta (siirryt toiseen palveluun) perustelin toimittajalle, että Jantusen ikäisen pelaajan kannattaa mieluummin keskittyä laadukkaaseen harjoitteluun ja koulunkäyntiin kuin pelata kotimaan pääsarjaa, jonka ottelutahti on nuorten pelaajien kehityksen kannalta epäsuotuisa. Epähuomiossa asettelin haastattelutilanteessa kuitenkin sanani karrikoiden, ja soppa oli valmis.

Artikkelin julkaisua seuranneen kaksiviikkoisen ajan palautetta satoi laariin tauotta jokaisesta ilmansuunnasta. Pahimmillaan minun koettiin vähättelevän lajille omistautuneiden ihmisten elämäntyötä.

Mikael Jantunen
19 vuotta huhtikuussa täyttänyt Mikael Jantunen pelaa miesten maajoukkueessa. Tomi Hänninen

Kun koripallossa antaa syötön, joka ei löydä tietään vastaanottajan näppeihin, on parempi hakea vikaa syöttäjästä kuin vastaanottajasta. Nykymaailma on niin monimutkainen kokonaisuus, etteivät yhden totuuden toitottajat saavuta usein muuta kuin ärtymystä muissa. Usein on myös hyvä antaa laineiden laskeutua ja ajan myötä perustella näkökantojaan – ehkä myös tässäkin tapauksessa. Sillä kyse on lopulta vielä koripalloa suuremmasta asiasta.

Länsimainen kulttuuri on vuosisatojen ajan ammentanut siitä, kuinka kaukokaipuun (wanderlust) riivaama nuorukainen lähtee ahtaiksi kokemiltaan kotimannuilta kaukaisille maille, haltioituu näkemästään ja tahtoo kotiin päästyään välittää maanmiehille näkemänsä. Näin saivat Suomessa alkunsa vaikkapa monet Leinon, Sibeliuksen tai Gallén-Kallelan merkkiteokset.

Pohjantähden alla loimottava kotilieden lämpö on turvallinen ja lämmin levähdyspaikka, mutta elämää on myös muualla. Liikkeellepanevia voimia ihmiskunnan historiassa ovat ihmisyksilön tahto haastaa itseä yhdistettynä kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Kaikki suuret tarinat syntyvät näistä kahdesta lähteestä – myös suomalaisen koripallon tarina.

Koripallo rantautui Suomeen 1920-luvulla, kun Helsingin NMKY:n Vilho Nuoreva oli nähnyt lajia pelattavan ensimmäisen kerran NMKY:n maailmankonferenssin yhteydessä. Laji juurtui tänne 1950-luvulla, kun mormonilähetyssaarnaaja Robert Petersen toi Kaliforniasta käyttöömme tietotaitonsa ja ennen kaikkea intohimonsa koripalloon.

Vuosikymmentä myöhemmin maajoukkueemme huippuviisikko Kari Liimon ja Timo Lampénin johdolla otti rohkeasti suunnakseen Yhdysvaltain yliopistokentät. Samaan aikaan Teijo Finneman pelasi ammattilaisena Ruotsissa ja Itävallassa. Tämän pitkän kehityskaaren päässä seisoo Lauri Markkanen, joka rakentaa uraansa kauas kotoaan lähteneiden tienraivaajien asettaman esimerkin pohjalle.

Evoluutiobiologi Jared Diamond on arvioinut, että kenties syy ihmisen menestymiselle lajina on ihmisyksilön mieliin sisäänrakennettu tyytymättömyyden tunne. Sama tyytymättömyys pakottaa ihmisen nousemaan sijoiltaan ja etsimään aina uusia haasteita, keksimään olemisen tapoja haastamaan vanhan ja sovinnaisen. Tästä syntyy kehitys. Tästä syntyy elämä.

Kari Liimo
Kari Liimo pelasi 1960-luvun lopulla Yhdysvaltain yliopistosarjaa Utahissa.Kimmo Brandt / AOP

Kansainvälisiltä kentiltä ammentaneita suomalaisia koripallopelaajia ja -valmentajia on sukupolvi sukupolvelta enemmän. Tämä on johtanut 2010-luvun aikana suomalaisen koripallon ennennäkemättömään kehitysharppaukseen.

Junioripelaajien ja -valmennuksen taso on jättänyt muut Pohjoismaat taakseen ja lähestyy Latvian ja Liettuan vastaavaa. Pelaajat ovat taitavampia ja urheilullisempia, valmentajat taktisesti ja pedagogisesti valveutuneempia kuin koskaan. Intohimoiset laji-ihmiset seurojen hallituksista kentän laidalle ja talkoolaisjoukkoihin ovat auttaneet Korisliigaa nousemaan Euroopan kymmenen parhaan sarjan joukkoon.

Samaan aikaan pääsarjakoripallon infrastruktuuri rapistuu, rahoituspohja pysyy menneiden vuosikymmenten taholla ja kilpailu katsojista on entistä raadollisempaa. Pelkästään hengissä selvitäkseen on seurojen pelattava mahdollisimman paljon otteluita mahdollisimman lyhyessä ajassa taatakseen riittävät lipputulot yhä ahtaammaksi käyvissä halleissa.

Kun peli ja valmennus kehittyvät, mutta olosuhteet eivät, yksi suurimmista häviäjistä on nuori, eniten monipuolista harjoittelua tarvitseva 16–18-vuotias – yhä kouluaan käyvä kasvuikäinen. Eikä tilanne ole merkittävästi helpompi 19–21-vuotiaillakaan. Pelin tasonnousun myötä U20-maajoukkueen aloitusviisikon pelaajakaan ole välttämättä valmis isoihin minuutteihin Korisliigassa, eurooppalaisesta ammattilaisurasta puhumattakaan.

Helsinki Basketball Academy (HBA) syntyi 2012 vastaamaan tähän haasteeseen: takaamaan, että Suomessa on vähintään yksi keskitetty pelaajien kehitysyksikkö, jossa lukioikäiset pelaajat voivat kasvaa, harjoitella ja opiskella huippuammattilaisten valvonnassa yksilöllisin ohjelmin sekä ennen kaikkea varmistamaan teini-ikäiselle lahjakkuudelle paras mahdollinen kehitys- ja oppimisympäristö.

Alkuperäissuunnitelman mukaan HBA oli osa alueellista suomalaista koripalloakatemiaverkostoa, jossa pelaajat voivat ns. ”yhden lähdön periaatteella” harjoitella, opiskella ja pelata saman katon alla. Koska Suomi on pieni maa rajallisine resursseineen, koripallo joutui keskittämään voimavaransa yhteen pisteeseen. Juuri nyt näyttää kuitenkin siltä, että Jyväskylä Basketball Academysta kasvaa muutamassa vuodessa seuraava pelaajakehitysyksikkö alueellisine erityispiirteineen – emmekä missään kohdassa unohda yksittäisiä seuroja, joiden avulla ammattilaisuran luominen voi olla mahdollista.

Merkittävä osa HBA:n toimintaa on kansainvälistyminen. Oman toiminnan laatustandardeja mitataan suhteessa Liettuan, Ranskan, Espanjan tai Australian akatemioihin kotimaisten verrokkien sijaan. Pelaajat koulitaan jo teini-ikäisinä osaksi kansainvälistä koripalloperhettä. Heille opetetaan juurien vaalimisen tärkeyttä ja kiitollisuutta, mutta heitä myös rohkaistaan lukion jälkeen maailmalle – esimerkiksi Yhdysvaltoihin pelaamaan yliopistokoripalloa.

Koripalloilija Awak Kuier, HBA-Märsky.
Awak Kuier on HBA:n kirkkaimpia tähtiä.Kimmo Hiltunen / Yle

Keskeinen teesi painotuksen taustalla on vuosikymmenten aikana kerätty kokemus siitä, että oman kotipiirin (lue: mukavuusalueen) ulkopuolelle lähteminen kasvattaa aina. Kuten aina, ajoitus on ratkaiseva, eikä maailmalle kannata lähteä seikkailemaan ilman, että pelaajalla on jumppakassissaan elämiseen tarvittavat perusedellytykset. Näissä olosuhteissa tahdomme auttaa nuorta yrittämään maksimituloksensa saavuttamista sen sijaan, että kehottaisimme heitä valitsemaan totutun ja sovinnaisen.

Ulkomailla pelaaja kasvaa korkoa, kerää kokemuksia ja tuottaa pääomaa kotimaisen koripallon kehitystarpeisiin ja ennen kaikkea kypsyy ihmisenä. ”Kypsä ihminen on kypsä urheilija”, oli mormonisaarnaaja Petersenin tärkein viesti, ja se on edelleen yhtä pätevä kuin 50 vuotta sitten. Vuoden, kaksi tai neljä yliopistokoripalloa pelannut pelaaja on aivan eri ihminen kuin Atlantin taakse lähtenyt fuksi. Hän on kerännyt vieraassa ympäristössä ainutlaatuisia kokemuksia ja selättänyt haasteita, jollaisten kanssa ei ollut joutunut vastatusten kertaakaan aiemmin.

Matka HBA:n kautta NCAA:han on monelle huippuyksilöille paras, muttei tietenkään ainoa mahdollinen. Esimerkiksi Lauri Markkanen olisi saanut ammattilaissopimuksen Euroopasta jo ennen lähtöään Arizonaan. Arvioimme kuitenkin yhdessä hänen ja läheistensä kanssa, että yliopistovuosi antaa vieläkin paremman lähdön isommille parketeille kuin muutama ylimääräinen euro.

Kun vuosikymmenen takainen finanssikriisi kuppasi löysän rahan Euroopasta, hupeni koripalloakatemioiden määrä merkittävästi. Aukon täyttivät huippuseurojen pelaajakehitysyksiköt, jotka suosivat oman maan kansalaisia tai lailliseksi ihmiskaupaksi kutsumani ns. ”home grown” -järjestelmän kasvatteja; järjestelmän, jossa pari vuotta ennen täysi-ikäistymistään kohdemaahan siirtyvä pelaaja saa muutamassa vuodessa samat pelioikeudet kuin maan kansalainen.

Ruotsi tuhlasi 1990-luvun alussa syntyneen kenties kaikkien aikojen parhaan nuorten pelaajien ikäluokkansa päästämällä heidät ennen aikojaan ammattilaisakatemioihin. Viro painii saman ongelman kanssa nyt.

Lauri markkanen
Lauri Markkaselle kausi 2016-2017 Arizonan yliopistossa petasi vauhdikkaan lähdön ammattilaiseksi ja NBA-uralle.Getty Images

Ei yliopistokoripallokaan ole riskitön alue: korruptiota, vanhan liiton vääpelivalmentajia, pahimmillaan kehnoa opetusta. Yliopistoliiga kuitenkin yhdistää amatöörikoripallon ammattimaisiin harjoitusolosuhteisiin, antaa pelaajille käsityksen koripallon asemasta lajin emämaassa sekä tarjoaa pelaajille mahdollisuuden opiskella ilmaiseksi vastineeksi koripallo-osaamisestaan. Urheileminen tutkitusti parantaa oppimistuloksia, niin myös oppiminen parantaa urheilutuloksia. Näin laaja-alainen opiskeleminen antaa urheilijalle työkaluja ja lisää ”otsalohkon kärpäspaperia”.

Erityisen paljon karsastan vanhakantaista käsitystä, jonka mukaan jokainen pelaaja, joka ei yliopistovuosiensa jälkeen jatka ammattilaisuralle, palaa Suomeen ”maitojunalla” tai ”häntä koipien välissä”. Jos kotoaan koskaan poistumattomien puskistahuutelijoiden vinoilu on jonkinlainen mittari, ei Teemu Pukki ole urallaan muuta tehnytkään kuin epäonnistunut. Pukista hehkuu kuitenkin aito tekemisen palo, joka voittaa kaikki vastoinkäymiset. Hänen kevään 2019 uroteoistaan puhutaan Norwichissa vielä puolen vuosisadan päästä. Onneksi hän ei roikkunut Twitterissä vaan keskittyi sen sijaan harjoitteluun!

Maisteri/yrittäjä Juho Nenonen pelasi ensimmäiset minuuttinsa Susijengissä 28-vuotiaana ja oli elintärkeä osa joukkueen rotaatiota kolmessa viimeisessä MM-karsintaikkunassa 31 vuoden iässä. Uskallan väittää, että ”Neposen” parin vuoden takainen päätös lähteä Argentiinaan ammattilaiseksi paitsi kasvatti hänen nälkäänsä, myös nosti hänen tekemisensä tasoa. Suomessa on paljon hyvää, josta pitää olla kiitollinen, ja sadat suomalaiset koripalloaktiivit tekevät päivittäin korvaamatonta työtä lajia kehittääkseen. Suomi kuitenkin on ja pysyy. Maailma on lähipitäjiä isompi.

Juho Nenonen
Juho Nenonen pelasi menneellä kaudella Korisliigaa Salon Vilppaassa.Tomi Hänninen

Rohkaistaan yhdessä suomalaisia näkemään maailmaa ja oppimaan niin kauan kuin se on heille mahdollista. Ennen pitkää heidän hankkimansa henkinen ja taidollinen pääoma näkyy myös täällä kotimaassa.

Myös Susijengi tekee oman osansa investoinnista. Maajoukkueen Yhdysvaltoihin lähtevät pelaajat ovat sivussa maaotteluista pahimmassa tapauksessa neljä vuotta, mutta silti lähetämme heidät turvallisin mielin matkaan. Miksi? Koska tiedämme, että mikäli suomalaiset koripallolupaukset eivät saa mahdollisuutta tavoitella parastaan, oma paras jää myös Susijengiltä saavuttamatta. Tavoitteena on ennen kaikkea pitkän tähtäimen hyöty, ei lyhyen tähtäimen pikavoitto.

Henrik Dettmann on koripallomaajoukkueen päävalmentaja ja Radio Suomessa joka maanantai kuultavan Urheiluhullut-ohjelman vakiovieras.

Lue myös:

Pieti Poikolan kommentti: Dettmannin lausunnosta noussut myrsky voi johtaa kaivattuihin muutoksiin – miten Suomen koripallo saadaan nousuun?

Dettmannin kommenteista nousi myrsky Suomen korispiireissä – rankkaa kritiikkiä seurapomolta ja liigavalmentajilta, maajoukkueluotsi perustelee nyt lausuntoaan

Jouko Jokisen analyysi: Lähtekää Länteen! Vai voiko Suomessakin kasvaa huippukoripalloilijaksi?

Henrik Dettmannin kolumni: Miksi vaalikoneet sivuuttavat täysin miljardien eurojen liikuntapommin? Esitä ehdokkaallesi nämä kysymykset ja vaikuta lastesi tulevaisuuteen

Henrik Dettmannin kolumni: Miksi pelkäämme vanhuutta ja sysäämme syrjään viisauden sekä kokemuksen?

Henrik Dettmannin kolumni: Miksi emme tee päätöstä, joka vapauttaa vanhemmat kuskausrumbasta, saa lapset liikkeelle ja säästää miljardeja euroja?

Henrik Dettmannin kolumni: Supertähdet haastavat Donald Trumpin – maailman nopeimmin kasvavassa ammattilaissarjassa politiikka on osa menestystarinaa

Henrik Dettmannin kolumni: Huippupelaajaksi nouseminen vaatii intohimoa oppimiseen – näin Susijengin bändileiri kasvattaa "otsalohkon kärpäspaperia" ja itseluottamusta

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat