Suora

  • Elävä arkisto esittää
  • Ysäriä ja rillausta

Uusi suomalaistutkimus: urheilijoilla merkittävästi luultua suurempi uhka sairastua olympialaisissa – "Kaikki riskitekijät kasaantuvat talviolympialaisiin"

Lähes joka toinen Suomen joukkueen jäsen oireili Pyeongchangin kisakylässä.

olympialaiset
Pyoengchangin maisemat kuvassa
Olympiamitaleista kamppailtiin Pyeongchangissa. AOP

TURKU. Tuore suomalaistutkimus esittää uusia havaintoja flunssaviruksen liikkumisesta huippu-urheilijoiden keskuudessa.

Suomen olympiajoukkueen urheilijoita ja taustatiimiä seurattiin päivittäin Pyeongchangin talviolympialaisten yhteydessä viime vuonna. Joukkuetta seurattiin lähtöpäivästä kotiinpaluuseen asti ja tulokset varmistettiin vielä myöhemmin Turussa.

–Tämä on urheilijoille iso haaste, jota halusimme ymmärtää vähän paremmin, kertoo Olympiakomitean vastuulääkäri Maarit Valtonen Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksesta.

– Huippu-urheilun parissa toimineet ovat varmasti kautta aikain havainneet, että hengitystieinfektioita tulee aika usein ja vieläpä kriittiseen aikaan arvokisojen ympärillä. Se on haastava hetki - on tehty vuosia töitä ja valmistauduttu esimerkiksi olympialaisiin, mutta sitten kaikki meinaa valua hukkaan, kun räkätauti iskee h-hetkellä.

Siltikin Pyeongchangissa tehdyt havainnot olivat poikkeuksellisia. Lähes puolet Pyeongchangin kisakylässä seuratuista Suomen olympiajoukkueen jäsenistä kärsi ylähengitystieinfektion oireista kisojen aikana. Lukema on lähes kymmenkertainen verrattuna aiempiin KOK:n havaintoihin, joissa oireita tuli vain 3-4 prosentille.

Lisäksi infektion aiheuttaja pystyttiin tunnistamaan jopa kolmessa tapauksessa neljästä, kun aiemmissa tutkimuksissa siinä onnistuttiin harvemmin kuin kerran kolmesta.

Maastohiihto erityinen haaste

Tutkimuksessa olivat mukana jäälajeja lukuun ottamatta kaikki Suomen joukkueen jäsenet.

Huippu-urheilijoiden kokema kuormitus, matkustelu, yhteismajoitus ja talviolympialaisten sijouttuminen eri virusepidemioiden keskelle lisäävät sairastumisen riskiä ja joukkueen 112 jäsenestä kaikkiaan 42:llä esiintyi oireita.

Tutkimuksen havaintojen mukaan RS-flunssavirus siirtyi Suomen joukkueen mukana Helsingissä lentokoneeseen ja matkasi Koreaan asti. Olympialaisten aikana se kiersi joukkueen sisällä ja palasi sitten vielä joukkueen mukana takaisin Suomeen.

Yhdellä joukkueen jäsenistä ilmeni nenän tukkoisuutta pitkän menolennon aikana. Toinen, sairastuneen vieressä lentokoneessa istunut sairastui muutaman päivän jälkeen samaan virustautiin. Eristystoimenpiteistä huolimatta seuraavien päivien aikana vastaavanlaisia tapauksia todettiin vielä kolme lisää.

Keskimäärin kolmen viikon kisarupeaman aikana 45 prosenttia suomalaisurheilijoista kärsi flunssan oireista, joista suurin osa oli lieviä. Taustatiimistä oireili noin kolmannes.

Suurin määrä sairastuneita oli maastohiihtojoukkueessa, jonka 14 urheilijasta kymmenen kärsi flunssaoireista. Vastaavia havaintoja teki jo norjalaistutkimus vuodelta 2015, joka tarkkaili maastohiihtäjien terveydentilaa Tour de Skin yhteydessä. Sen mukaan 48 prosenttia norjalaishiihtäjistä ilmoitti sairastuneensa tunnetusti raskaan kilpailurupeaman aikana tai kymmenen päivän sisällä sen päättymisestä.

Juuri maastohiihtäjien harjoittelun määrä ja tehokkuus tekivät heistä erityisen kiinnostavan kohderyhmän.

– Kaikki riskitekijät kasaantuvat talviolympialaisiin ja varsinkin maastohiihdon lajeihin. Suoritus tehdään ulkona, kuivassa ja kylmässä ilmassa. Hengitystiheys on suuri. Nämä herkistävät virustartunnalle. Lisäksi fyysinen rasitus ja psyykkinen stressi heikentävät puolustusmekanismeja. Kaikki nämä asiat varmasti näkyvät maastohiihtäjillä, Valtonen sanoo.

Tarkkailu ja raportointi keskiössä

Tutkimuksen taustalla olivat Suomen olympiakomitea, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Kihu, Paavo Nurmi -keskus sekä Turun yliopisto.

Pyeongchang-tutkimuksen havaintojen perusteella flunssaa esiintyy huippu-urheilijoiden joukossa kilpailutapahtumien yhteydessä huomattavasti luultua enemmän ja taudin aiheuttaja on useimmiten paikannettavissa. Se vaatii kuitenkin aktiivista seurantaa ja oireiden raportointia, mihin ei ehkä aiemmin ole kiinnitetty riittävää huomiota. Myös diagnosointimenetelmät ovat parantuneet.

Tutkijat uskovatkin, että havaintoja voidaan hyödyntää urheilijoiden terveydentilan seurannassa sekä sairastapausten asianmukaisessa hoitamisessa. Näin voitaisiin tehokkaammin ehkäistä myös viruksen leviämistä yhä useammille urheilijoille.

– Tämä tutkimus alleviivaa influenssarokotuksen tärkeyttä. Me taustahenkilöt emme välttämättä aina ymmärrä, että vaikka emme itse kokisi tarvitsevamme rokotusta, teemme töitä urheilijoiden kanssa ja meidän on suojeltava heitä silloin, kun heidän puolustusmekanisminsa ovat hetkellisesti heikentyneet.Tämä näkyi jo Pyeongchangin jälkeen, sillä halukkuus ottaa influenssarokotus kasvoi viime kaudella, Valtonen kertoo.

Olympialaisten kaltaisessa tapahtumassa tiedonjako korostuu, kun kansallisuuksien ja lajien laajasta kirjosta tuleva tuhatlukuinen urheilijakunta majoittuu pienellä alueella.

– Haluaisin haastaa Kansainvälistä olympiakomiteaa keskusteluun majoitusratkaisuista. Ymmärrän, että kisakyläkonsepti on haastava, mutta mahdollisuus tarkempaan diagnostiikkaan ja edes jonkinlaiseen eristämiseen edesauttaisivat urheilijoiden kilpailemista terveinä.

Pyeongchang-tutkimusta jatkettiin tieteellisemmin hiihtolajien MM-kisoissa vuoden 2019 alussa. Silloin hyödynnettiin myös verrokkiryhmää, johon kuului urheilijoita iän ja sukupuolen osalta vastaavia tutkittavia. Suunnitteilla on lisätutkimusta myös Tokion kesäolympialaisia ajatellen.

Päämääränä on saada lisää tutkittua tietoa huippu-urheilijoiden infektioalttiuteen vaikuttavista tekijöistä ja hallinnasta, virusinfektioiden vaikutuksista suorituskykyyn sekä niiden terveydellisistä riskeistä ammattiurheilijalle.

– Tutkittavia kysymyksiä on yhä todella paljon, lähtien siitä, mikä merkitys on lieväoireisilla infektioilla. Suurin osa Pyeongchangin infektioista oli hyvin lieväoireisia, emmekä tiedä tarkkaan, mikä niiden vaikutus on suorituskykyyn ja terveydellisiin riskeihin.

Lue lisää:

Suomi on valovuoden naapurimaita jäljessä – olympiapomot myöntävät karun totuuden: "Norjassa urheilun arvostus on ihan eri tasolla"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat