Suora

  • Uinnin MM
  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu
  • Uinnin MM, aamun kilpailut

Asiantuntija nosti esiin silmiinpistävät muutokset – näin rakentui leijonasankari Kevin Lankisen MM-sensaatio

Kevin Lankisen nousu farmin farmista Leijonien mestarijoukkueen ykkösvahdiksi on upea tarina. Mitä nuoren maalivahdin uralla tapahtuu seuraavaksi?

Jääkiekon MM 2019
Kevin Lankinen
Kevin Lankinen tuuletti maailmanmestaruutta 26. toukokuuta.Martin Rose / Getty Images

Sunnuntai-iltana 26. toukokuuta Suomi sekosi. Leijonat kaatoi Kanadan MM-finaalissa 3–1, vaikka joukkue koostui pääosin Euroopan sarjoissa pelaavista MM-ensikertalaisista ja vastassa oli liuta NHL-tähtiä. Sensaatio oli valmis kello 23.27, ja pitkälle puolen yön jälkeenkin muun muassa Helsingin Kauppatorilla juhlijoita riitti yli 10 000 ihmistä.

Vielä muutama tunti aiemmin ennen finaalin alkua kiekkofanien keskuudessa pohdittiin kuumeisesti, pystyykö itsensä kerta kerran jälkeen ylittänyt Leijonat vielä yhteen ihmeeseen – olihan Suomi kellistänyt puolivälierissä Ruotsin NHL-sikermän ja välierissä vielä Aleksandr Ovetshkinin ja Nikita Kutsherovin tähdittämän Venäjän.

Kuten jo 1–0-lukemat kertovat, Leijonien Venäjä-voiton takuumiehestä ei ollut epäilystä.

– Vastassa oli NHL:n maalipörssin (Ovetshkin) voittajaa, pistepörssin (Kutsherov) voittajaa ja neljä huikeaa kenttä. Se oli osoitus, ettei kenenkään kiekkofanin tarvitse olla huolissaan, HIFK:n maalivahtivalmentaja Jan Lundell kehui Yle Urheilulle puhelimitse nollapelin torjunutta leijonavahtia Kevin Lankista kaksi tuntia ennen MM-finaalin alkua.

Lundellilla ja Lankisella on erityisside, pelasihan Lankinen neljä vuotta HIFK:ssa ennen kuin lähti viime keväänä Pohjois-Amerikkaan. Viimeisellä HIFK-kaudellaan Lankinen voitti SM-pronssia ja oli ehdolla SM-liigan parhaaksi maalivahdiksi.

Chicago Blackhawksin NHL-organisaatiossa Lankinen joutui kuitenkin vaikeaan tilanteeseen. Vaikka paikan NHL:ssä ei käytännössä pitänytkään aueta Lankiselle vielä tällä kaudella, hän joutui metsästämään peliaikaa jopa farmisarja AHL:n farmisarjasta, suomalaisen kiekkokuluttajankin heikommalla tutkalla seuraamasta ECHL:stä (East Coast Hockey League).

– On niitä puheluita soiteltu, kun keikkaa on tullut east coastiin. Puhuimme Kevinin kanssa silti vain, että on harjoiteltava mahdollisimman hyvin ja oltava koko ajan valmiudessa, kun kutsu tulee takaisin AHL:ään, Lundell kertoo.

Vaikea kausi muuttui kultaiseksi

Lopulta Lankisen ensimmäisen Pohjois-Amerikassa vietetyn kauden saldoksi kirjattiin 19 ottelua AHL:ssä Rockford IceHogissa ja kuusi ECHL-joukkue Indy Fuelissa. Vahvat otteet harvoissa AHL-näytöissä riittivät kuitenkin vakuuttamaan leijonaluotsi Jukka Jalosen, joka valitsi Lankisen ykkösvahdikseen jo ennen MM-turnauksen alkua.

Lankisesta tuli historian kymmenes MM-finaalissa torjunut suomalaisvahti. Heistä kukaan ei ollut MM-turnauksen alkaessa pelannut seuratasolla yhtä vähän otteluita kauden aikana kuin Lankinen, 25 kappaletta.

MM Jääkiekko 2019
Kevin Lankinen torjui MM-finaalissa Kanadan kumoon ja pääsi juhlimaan maailmanmestaruutta.Jussi Nukari / Lehtikuva

Tästä huolimatta Lundellin mukaan pelit Pohjois-Amerikan pienissä kaukaloissa olivat jättäneet Lankiseen silmiinpistäviä jälkiä. Valmentaja korostaa, että luotto omaan liikenopeuteen on maalivahdille kaikki kaikessa: tällöin hän ei lähde venyttämään tilanteisiin liian herkästi, vaan pitää paketin kasassa ja saa koko kropan mukaan liikkeeseen.

– Venäjä-pelissä tuli muutama aika kovavauhtinen tilanne, jossa poikittaissyöttöä seurasi nopea tai suora veto. Niissä tilanteissa mitataan, pystyykö maalivahti kannattamaan keskivartaloaan, jotta pääsisi kiekon alle. Kevin piti niin sanotusti paketin kasassa tosi hienosti.

Lundellin mukaan Lankinen on taalakaukaloissa kehittynyt syvyyssuunnan pelaamisessa, jossa tämä on nykyisin aiempaa maltillisempi.

– Europpalaisessa kaukalossa voi tietyissä tilanteissa pelata rohkeammin vastaan, mutta jos saman tekee Pohjois-Amerikassa, maalivahti pelaa itsensä helposti ulos – ei välttämättä ensimäisestä vedosta, mutta kakkos- ja kolmoskiekoissa tulee vaikeuksia, jos on puoli metriä tai 20 senttiäkin liikaa vastassa. Niin nopeasti kiekkoa heitetään maalille kapeassa kaukalossa, Lundell sanoo.

– Toinen juttu on pienen etuyläkulman pelaaminen. Tätä venäläiset yrittivät pariinkin kertaan, ja Kevin piti pienen kulman tosi hyvin kiinni. Näissä asioissa on tapahtunut silmiinpistävä muutos, valmentaja jatkaa.

Jan Lundell
HIFK:n maalivahtivalmentaja Jan Lundell.Jaakko Stenroos / AOP

Yksittäisenä tilanteena Venäjä-välierässä Lundellin sydäntä lämmittivät etenkin 30 viimeistä sekuntia, jotka Lankinen joutui pelaamaan ilman mailaa.

– Kun maalivahti menettää mailansa, hän joutuu pelaamaan vaistoillaan. Silloin on vain annettava mennä, ja harjoitellut liikeradat ja reagoinnit tulevat selkärangasta. Kevinin liikkumisnopeus ja terävyys korostuivat siinä tilanteessa entisestään. Hänestä huokui rauhallisuus ja luotto, että homma toimii. Ei ollut yllätys, ettei Venäjä saanut lopun rynnistyksessä maalia, niin hyvin Kevin oli sisällä pelissä, Lundell kehuu.

Tärkeitä päänahkoja MM-pudotuspeleissä

Vaikka 24-vuotias Lankinen pysäytti NHL:n maali- ja pistetilastoja hallinneet Ovetshkinin ja Kutsherovin, entiselle suojatilleen henkisesti tärkeimmäksi päänahaksi Lundell arvioi Lankista 11 kuukautta vanhemman virkaveljen, Tampa Bay Lightningin ykkösmaalivahdin Andrei Vasilevskin.

– Vasilevski on maailman top 3 -maalivahti. Hänen lyömisensä antoi Kevinille varmasti buustia, Lundell arvioi.

Tampa huusi Vasilevskin nimen ensimmäisellä kierroksella vuoden 2012 varaustilaisuudessa, kun taas yksikään NHL-seura ei katsonut Lankista varauksen arvoiseksi 2013 – eikä sen jälkeenkään.

Tästä huolimatta suomalainen löi Vasilevskin lisäksi MM-puolivälierissä Ruotsin Henrik Lundqvistin, 37, ja finaalissa Kanadan Matt Murrayn, 25. New York Rangersia edustava Lundqvist on voittanut NHL:n arvokkaimman maalivahdin palkinnon Vezinan kaudella 2011–12, Murray puolestaan torjunut Pittsburgh Penguisille Stanley Cupin jo kahdesti.

Sean Couturier Petteri Lindbohm Kevin Lankinen
Kevin Lankinen oli lähes ohittamaton MM-finaalissa Kanadaa vastaan.Martin Rose / Getty Images

Ikätoveriksi laskettavaan Murrayhin verrattuna Lankisen näytöt ovat MM-kullasta huolimatta vaatimattomat, mutta tilastojen valossa Lankista voi huoletta tituleerata edelleen lupaukseksi. Kun mittariksi otetaan parhaista parhaat eli Vezina-voittajat 30 viime vuoden ajalta, niiden valossa Lankisella on vielä runsaasti aikaa marinoitua huipputekijäksi NHL:ssä.

Kyseisen 30 vuoden aikana Vezina-palkinnon on saanut kaikkiaan 16 maalivahtia. Suomalaisista pystin ovat pokanneet Boston Bruinsin Tuukka Rask, keväällä 2014, ja viime kaudella Nashville Predatorsin Pekka Rinne. Rask oli kunnian saadessaan 27- ja Rinne 35-vuotias. Kun huomioidaan Vezinan useammin kuin kerran saavuttaneiden ikä vain ensimmäisenä voittovuotenaan, kaikkien voittajien keski-ikä on 28 vuotta. Sen sijaan keski-ikä, jolloin heistä tuli seurojensa ykkösvahteja, asettuu 25 vuoteen.

NHL:n historiassa 13 suomalaista maalivahtia on noussut joukkueensa ykköstorjujaksi. Yksi heistä oli Fredrik Norrena, joka vartioi Columbus Blue Jacketsin maalia 55:ssä runkosarjan kamppailussa kaudella 2006–07. Kun uran kovin vastuutehtävä osui kohdalle, Norrena oli nuorekas 33-vuotias. 15 vuotta aiemmin nimeä Norrena ei löytynyt NHL-kykyjenetsijöiden varauslistoista eikä edes SM-liigan pelaajatarkkailjoiden vihkoista, sillä Norrena pelasi kakkosdivisioonaa pedersöreläisessä IFK Lepplaxissa.

– Maalivahdit kehittyvät yleensä hyökkääjiä ja puolustajia selvästi myöhemmällä iällä. Varausvuoden iän jälkeen ehtii tapahtua paljon ennen kuin läpilyönti tapahtuu, varsinkin nousussa NHL-joukkueen ykkösmolariksi. Varaustilaisuus on maalivahtien osalta pitkälti lottoa, sanoo Norrena, joka työskentelee nykyisin TPS:n maalivahtivalmentajana.

– Maalivahtina olemiseen liittyy paljon sellaista, mitä oppii monta kertaa kantapään kautta. Niitä on tosi vaikea vauhdittaa, hän lisää.

NHL:ssä Lankisen tie on vielä tukossa

Yhtenä merkittävänä kasvun paikkana Lankiselle Norrena pitää SM-liigakautta 2017–18. Se meni HIFK:ta edustaneelta Lankiselta suurelta osin ohi loukkaantumisen takia mutta päättyi erinomaisiin, NHL-sopimuksen Chicago Blackhawksiin tuoneisiin, esityksiin.

– Maalivahdin tärkein ominaisuus on paineensietokyky. Henkinen kypsyminen ottaa jokaisella oman aikansa, ja sitten kun paikka aukeaa, se on käytettävä, Norrena sanoo ja painottaa kestävän kehityksen merkitystä.

– Aika usein on käynyt myös niin, että kun joku lupaava molari on saanut liian ison vastuun liian aikaisin. Se voi haavoittaa peruuttamattomalla tavalla, niitäkin olen nähnyt läheltä. Steve Mason oli vuoden tulokas ja syrjäytti osittain minuakin pois Columbuksesta, mutta hänen uransa on jämähtänyt. Siitä hän ei enää nouse. Toinen oli Jim Carey, joka jäi myös "one hit wonderiksi", Norrena sanoo ja viittaa kauden 1995–96 Vezina-palkittuun.

Norrena uskoo, että Lankinen saa ensi kaudella yksittäisiä näyttöpaikkoja Blackhawksin maalilla. Suurempi vastuu vaatisi kuitenkin joukkueen ykkösvahdin Corey Crawfordin loukkaantumisen.

– Viime vuosina Crawfordilla on toki ollut terveyshuolia, mutta ilman niitä Kevinin on vaikea ohittaa häntä, Norrena sanoo.

Kevin Lankinen Chicagon harjoitusleirillä
Kevin Lankinen pääsi pelaamaan Chicago Blackhawksin NHL-joukkueessa viime syksyn harjoitusleirillä.Gregory Shamus / Getty Images

Hän tietää, mistä puhuu. Kun Blue Jackets hankki aikoinaan Norrenan, suomalainen tiesi realiteetit: hänet oli hankittu luotettavaksi kakkosvahdiksi. Tilanne muuttui kuitenkin äkisti, kun joukkueen ykkösvahti Pascal Leclaire loukkaantui. Ilman toisen epäonnea sauma parrasvaloissa olisi hyvinkin voinut jäädä tulematta.

Tieto siitä, että pärjää tilaisuuden tullen, on Norrenan mukaan arvokas. Maailmanmestaruus ykkösvahtina antaakin Lankiselle henkistä turvaa.

– Itselläni työsulkukausi (2003–04) oli merkittävä, kun tosi moni änärimolari tuli Ruotsiin. Oli Marty Turcoa, Miikka Kiprusoffia, Manny Fernandezia, mutta kauden jälkeen liigan tilastojen kärjessä olivat Norrena ja Henrik Lundqvist. Se oli itselleni tärkein näyttö matkalla kohti NHL:ää, Norrena muistelee.

Ensi kautta silmällä pitäen Norrena pitää tärkeänä, että Lankinen saa pelata isoja minuutteja, todennäköisesti AHL:ssä.

Fredrik Norrena
Fredrik Norrena nousi NHL:ään vasta varttuneemmalla iällä.AOP

Dominik Hasekin esimerkki hyvä pitää mielessä

Kuten viime kausi osoitti Lankiselle, vakuuttavatkaan pelit eivät paina aina paljoa NHL-organisaation palapelissä. Kun ylhäällä Blackhawksissa edellä olivat Stanley Cup -voittajat Crawford ja Cam Ward ja farmiseura Rockford IceHogsissa kyttäsivät seurassa jo pidempään ollut Anton Forsberg ja uusi panostus Collin Delia, Lankinen löysi itsensä farmin farmista alle puoli vuotta ennen satumaista MM-turnausta.

Lankisen lähtökohdat ensi kauteen ovat huomattavasti edellistä paremmat, mutta MM-kulta ei paina vaakakupissa ensi kauden alkaessa.

– NHL-kuvioita on hyvin vaikea ennustaa: voi pelata farmissa isoja minuutteja ja odottaa saumaa, tai joku muu NHL-seura kiinnostuu ja haluaa treidata. Siihen päälle tulevat sopimus- ja raha-asiat. Sitkeä pitää olla, uskoa itseensä ja käydä tuuri, että on terveenä oikealla hetkellä ja onnistuu oikeassa paikassa. Se on aika iso palapeli, Norrena sanoo ja naurahtaa.

Onnea, sitä jokainen on tarvinnut ja tarvitsee jatkossakin. Näin oli myös Lankisella ja Leijonilla Slovakian MM-kultaturnauksessa.

Patric Hörnqvistilläkin oli tyhjä maali (Ruotsi johti tuolloin 3–1), siis paikka, josta hän tekee maalin yhdeksän kertaa kymmenestä. Jos hän olisi viimeistellyt siitä, Suomen kisat olisivat olleet ohi, Norrena muistuttaa.

– NHL on täynnä huippumolareita, ja joissakin organisaatiossa heitä on useita. Kauden alussa Ville Husso oli rankingissa edellä Jordan Binningtonia, mutta Binnington on nyt se, joka pelaa Stanley Cupin finaaleita.

Kärsivällisyyden puute on tuskin esteenä Lankisen uralla. Vuonna 1995 syntyneessä ikäluokassa tarjolla ei ollut vastuuta juniorimaajoukkueissa, sillä tehtävät lankesivat Hussolle ja Juuse Sarokselle, ja HIFK:ssakin Husso oli nokkimisjärjestyksessä Lankisen edellä.

– Kaikki nämä kolme ovat huippulahjakkuuksia, joiden tie on ollut hyvin erilainen, mutta jotka ovat nyt hyvin samanlaisissa tilanteissa. Tuleeko heistä NHL:ssä ykkösvahteja? Sitä on mahdotonta ennustaa, Norrena sanoo ja käyttää esimerkkinä maalivahtilegenda Dominik Hasekia.

Dominik Hasek
Dominik Hasek juhli Stanley Cupia vielä yli nelikymppisenä vuonna 2008.AOP

Hasek nousi Buffalo Sabresin ykkösvahdiksi vasta 29-vuotiaana, kaudella 1993–94, jota edelsivät farmintäyteiset vuodet Lankisen nykyisessä organisaatiossa, Chicago Blackhawksissa.

– Hasek ehti myös olla farmissa ja kakkosveskarina kolme vuotta ennen kuin tilaisuus aukesi, Norrena muistuttaa.

Lopputulos: Hasek valittiin NHL:n arvokkaimmaksi maalivahdiksi historialliset kuusi kertaa. MM-kultakrapulan keskellä Lankiseen kohdistuvissa odotuksissa on siis syytä panna jäitä hattuun.

Lue myös:

Mitä ihmettä leijonavahti Kevin Lankiselle on oikein tapahtunut? Seurakaveri paljasti joululahjan, josta alkoi huikea sankaritarina – "Keijon naama vähän venähti"

Sankareita ilman konnia! Leijonien pelaajista revittiin lähes kaikki mahdollinen irti – Yle Urheilu esittelee Suomen MM-kultajoukkueen

Kevin Lankinen tekee tahtomattaan erikoista leijonahistoriaa MM-finaalissa

Leijonat teki sen – Suomi on kolmatta kertaa jääkiekon maailmanmestari!

Erkka Westerlundilta todella kovaa puhetta MM-kultaa voittaneesta Leijonista – vertaa kaikkien aikojen kiekkoihmeeseen: "Kyllä tämä on ihan vastaava"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat