Suora

  • Urheiluruutu
  • Urheiluruutu

Tero Pitkämäen paluu viivästyy – valmentaja Hannu Kangas avaa, mikä on Suomen puhutuimman polven kunto

Hannu Kankaan mukaan Tero Pitkämäellä on 6–7 viikkoa aikaa selviytyä Dohan MM-kisoihin.

yleisurheilu
Tero Pitkämäki
Polvivamma on ollut Tero Pitkämäen riesana jo vuoden päivät.Tomi Hänninen

Tiistaina Paavo Nurmen kisoissa Turussa kotimaisen yleisurheiluväen päähuomio keskittyi etenkin neljään suomalaisnuoreen. Ensin Ella Junnila, 20, rikkoi korkeushypyssä MM-rajan. Myöhemmin illan mittaan rajatalkoissa kunnostautuivat myös estejuoksija Topi Raitanen, 23, ja keihäsmiehet Toni Kuusela, 25, ja Oliver Helander, 22.

Ennen kuin nuoret astuivat valokeilaan stadionilla ja tv-vastaanottimien ääressä puhutti keihäsnestori Tero Pitkämäen, 36, tilanne. Pitkämäen vasemman polven eturistiside katkesi samaisella Paavo Nurmen kentällä tasan vuosi sitten, eikä keihäsmestari ole toipunut vielä kisakuntoon viime elokuussa tehdystä leikkauksesta.

Pitkämäki kaavaili paluuta Kuortaneen juhannuskisoihin, mutta ennen Paavo Nurmen kisojen alkua Pitkämäen manageri Tero Heiska arvioi Ilta-Sanomien haastattelussa (siirryt toiseen palveluun) paluun venyvän todennäköisesti pitkälle kesään. Heiska väläytti myös mahdollisuutta, että Pitkämäki saattaisi jättää väliin koko kisakauden 2019.

– Ei ole pois suljettua, että Tero jättää koko kilpailukauden väliin. Se ei kuitenkaan ole myöskään todennäköistä. Mutta kun uran päätepiste on asetettu Tokion olympiakisoihin 2020, se tavoite pidetään mielessä kaikessa tekemisessä, Heiska sanoi Ilta-Sanomille.

Kauden väliin jättäminen ei toistaiseksi ole ollut pöydällä edes vaihtoehtona, mikäli Pitkämäen henkilökohtaista valmentajaa Hannu Kangasta on uskominen.

– Emme ole käyneet sellaista keskustelua vielä kertaakaan. Tämän kesän suhteen ei ole millään lailla luovutettu, vaan menemme reeni ja viikko kerrallaan. Sellaisesta, että kausi jäisi väliin, ei ole ollut puhettakaan, Kangas kertoo Yle Urheilulle.

Hannu Kangas Jenni Kangas
Hannu Kangas tyttärensä Jenni Kankaan kanssa Kultainen keihäs -kilpailussa toukokuussa 2018.Anssi Mäkinen / SUL-arkisto

Kangas vahvistaa, ettei Pitkämäki kilpaile Kuortaneella – eikä todennäköisesti lähiviikkoinakaan. Tänä vuonna MM-kilpailut käydään poikkeuksellisesti vasta syys-lokakuun vaihteessa Qatarin Dohassa, minkä vuoksi muun muassa Kalevan kisat järjestetään Lappeenrannassa vasta elokuun ensimmäisenä viikonloppuna.

Tuolloin Pitkämäen on käytännössä oltava viimeistään viivalla, mikäli vuoden 2007 maailmanmestari mielii MM-Dohaan, siis uransa 17. arvokisoihin.

– Paluu voi tapahtua aikaisemminkin, jos heitto aukeaa. Päätimme viime viikolla, että Kuortane jää väliin. Kuortane oli alkukauden selvä tavoite, jos kaikki olisi mennyt nappiin. Se ei toteutunut, mitään suunnitelmaa seuraavasta kisasta ei ole, Kangas kertoo.

10 prosenttia

Heiton aukeamisella Kangas tarkoittaa, että Pitkämäen on saatava laadukkaita täysivauhtisia heittoharjoituksia. Niitä seitsenkertainen arvokisamitalisti ei ole voinut tehdä, koska vasemman polven voimantuotto ei ole vielä riittävällä tasolla.

– Jalka on sillä lailla kunnossa, että se on kestänyt jo kauan kaikkea tekemistä ja harjoittelua. En usko, että se hajoaa siitä enää. Ainut on, että voimantuotto on edelleen heikompi kuin toisessa jalassa, Kangas kertoo.

Harjoituksissa vuoden takainen vamma on vaikuttanut niin, ettei Pitkämäki pysty tekemään enää syväkyykkyjä vanhoilla polvikulmilla. Polvi ei yksinkertaisesti anna myöten.

– Polvi ei vain pysty menemään ihan alas asti. Sitä on sitten korvattu kaikenlaisilla oheisharjotteilla, valmentaja sanoo.

Tero Pitkämäki
Pitkämäen viimeisin arvokilpailu on MM-kisat elokuussa 2017.AOP

Räjähtävyyttä mitataan kentällä muun muassa loikka- ja kuulanheittotesteillä.

– Sieltä uupuu varmaan sellainen 10 prosenttia, ihan loppupäätä on hiottava, Kangas arvioi.

Kriittinen vamma nimenomaan Pitkämäelle

Kun puhutaan keihäänheittäjille petollisimmista vammoista, olkapään seudun ongelmat ovat kärkipäässä. Pitkämäen tapauksessa polvivamma on kuitenkin erittäin kriittinen, sillä hänen heittämisessään elinehtona on jalkatyö: voimantuotto perustuu rajuun törmäysimpulssiin, jollaista ei ole kellään kaikkien aikojen tilastossa Pitkämäen edellä olevista kymmenestä heittäjästä.

Vasen jalka ottaa vastaan paitsi 800–900 kilon törmäysvoiman mutta myös määrittää voimakkaasti heiton ajoituksen.

– Se on ponnistava jalka ristiaskelhyppyyn, ja kun siihen tullaan kovalla vauhdilla, muutamankin kymmenen sentin ero ristiaskelhypyn mitassa rikkoo ajoituksen. Jalkaan on oltava sataprosenttinen luotto, että sillä voi lopussa vielä törmätä täydestä vauhdista, Kangas sanoo.

– Lyhyemmästä, kymmenen metrin vauhdista jalka pelaa jo ihan ok, mutta kun vauhtia lisätään, ei vielä ole löytynyt keinoa, että keihäs saisi tarpeellisen kyydin. Tällä hetkellä käytössä on ollut välimallin vauhti, joka on yksi tai kaksi askelparia pois kisavauhdista. Tätä hiotaan nyt, valmentaja selventää.

MM-raja ei välttämättä edes riitä

Pitkämäki on 36-vuotiaana urallaan uudessa tilanteessa: vaikka arvokisadebyyttikesän 2004 jälkeen matkalle on sattunut keihäänheittäjän arkeen kuuluvia vammoja, näin pitkää kisataukoa ilmajokinen ei ole joutunut kokemaan.

Lisäksi Pitkämäki joutuu pitkästä aikaa taistelemaan tosissaan arvokisalipusta. Jos Pitkämäki on ollut 15 vuoden ajan käytännössä polttomerkattu arvokisaheittäjä, nyt nuorista haastajista Helander ja Kuusela ovat jo rikkoneet 83 metrin MM-rajan – siis ennen kuin Pitkämäki tai Antti Ruuskanen ovat edes avanneet kauttaan. Kisapaikkoja on jaossa vain kolme.

– Vaikka Tero pääsisi kilpailukuntoon, se ei takaa kisalippua minnekään. Luulen, että Ruuskanen rikkoo rajan kisoihin palatessaan, ja saman voi tehdä joku muu, Kangas sanoo ja viittaa esimerkiksi 81,95 heittäneeseen Lassi Etelätaloon.

Ruuskanen pitkämäki
Antti Ruuskanen voitti kultaa ja Tero Pitkämäki pronssia EM-kisoissa 2014.Mika Kanerva / SUL-arkisto

– Terolla ei ole mitään paikkaa arvokisoihin, eikä hänen suoritustaan odoteta loppuun asti. Dohan MM-kisoja ajatellen aikaa on tästä eteenpäin 6–7 viikkoa, Kangas sanoo.

Pitkämäki on edustanut Suomea seitsemissä MM-kisoissa peräkkäin vuodesta 2005. Kahdeksas peräkkäinen MM-edustus sivuaisi Jan Zeleznyn (1987–2003) ja Sergei Makarovin (1997–2011) ennätystä.

– Uskon ja toivon edelleen, että Tero pystyy palaamaan jo Kalevan kisoihin mennessä. Jos se ei toteudu, tehdään omia päätöksiä. Jos Tero ei pääse MM-Dohaan ja tähtäimessä ovat ensi kesän olympialaiset, ennen talvea olisi varmasti hyvä saada alle ainakin yksi kisa. Mitään päätöksiä ei silti ole tehty, vaan tilanne on yksinkertaisesti tämä, Kangas sanoo.

Lue myös:

Suomalaisen keihäsyllättäjän käsittämätön ennätysparannus pani Ruuskasen ja Pitkämäen ahtaalle – lähetti terveiset konkareille: "Olen päättänyt, että lähden Dohaan"

Manageri IS:lle: Pitkämäen paluu kilpakentille saattaa venyä loppukesälle

MM-rajan rikkoneet Kuusela ja Helander onnistuivat hienosti – Kirt oli vahvin, mutta saari jäi kisajärjestäjille

Leikkauksesta toipuvan Tero Pitkämäen kauden avaus vielä arvoitus, mutta sinä päivänä konkaria jännittää: "Edellisessä kisassa räjähti polvi"

Mika Lehtimäki uskoo keihäskonkareihin: arvokisanäytöt vaikuttivat apurahoihin – "Pitää olla tasavertainen kaikkiin suuntiin"

Kommentti: Suomalaisen yleisurheilun ainoa kultatoivo joutui tyytymään hiluihin apurahalotossa – ministeri Terhon puheet räikeässä ristiriidassa perusteisiin nähden

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat