Suora

  • Uimahyppyjen MM, naisten 10 m:n välierät
  • Uimahyppyjen MM, joukkueiden loppukilpailu
  • Uimahyppyjen MM-kilpailut 16.7.
  • Urheiluruutu

Onko sinuakin askarruttanut, mitä maaliodottamalla tarkoitetaan? Asiantuntijamme avaa jalkapallon trenditermin

Yle Urheilun asiantuntija Marko Saloranta selittää, mitä kaikkea jalkapallon maaliodottamassa on huomioitu.

FIFAn jalkapallon naisten MM 2019
Mistä maaliodottama muodostuu?
Mistä maaliodottama muodostuu?

Maaliodottama-termi vilahtelee asiantuntijoiden puheessa tuon tuosta, mutta tiedätkö, mitä sillä todella tarkoitetaan? Yle Urheilun asiantuntija Marko Saloranta selittää, mistä kaikesta maaliodottama rakentuu.

– Yksinkertaistettuna kyse on siitä, että mikä on odotus sille, että sellaisella laukauksella voi sellaisesta paikasta tehdä maalin. Eri tilastoyhtiöt tekevät erilaisia malleja. Esimerkiksi meidän käyttämässämme mallissa seitsemän miljoonaa laukausta tai puskua on analysoitu, mistä on mikäkin todennäköisyys tehdä maali. Se on pilkottu vielä pienemmiksi eli esimerkiksi niin, että samasta paikasta puskulla on pienempi todennäköisyys mennä sisään kuin laukauksella.

Mistä maaliodottama sitten rakentuu? Lukuisista muuttujista, joihin lasketaan esimerkiksi laukaukset, kulma- ja vapaapotkut, keskitykset, vaaralliset hyökkäykset sekä syötöt boksiin. Näille tilanteille on annettu oma arvonsa, joka mittaa todennäköisyyttä maalin syntymiselle.

– Pelitilanteet eli puskut ja laukaukset on mitattu erikseen ja erikoistilanteet erikseen. Niistä korkein on tietysti rangaistuspotku, jolle on annettu 68-prosentin todennäköisyys mennä sisään, Saloranta sanoo.

Esimerkiksi laukauksissa kenttä on jaettu moniin erivärisiin alueisiin, jotka ilmaisevat maalin todennäköisyyden syntyvyyttä. Tilastojen valossa rangaistusalueen sisältä syntyy 90-prosenttia huippujalkapallon maaleista.

– Osa joukkueista käyttää tilastoja hyväkseen esimerkiksi niin, että mitä pienempi todennäköisyys, sieltä ei kannata laukaista, koska sieltä tehdään kerran kaudessa maali.

Valmentajaa tilasto auttaa esimerkiksi hyökkäyspelin rakentamisessa, kun pohditaan, miten päästään tehokkaimmin paikoille, joista maalit todennäköisimmin tehdään.

Maaliodottaman on usein kuvailtu myös kertovan totuuden joukkueiden välisistä voimasuhteista, sillä sattumien ja monien erilaisten tekijöiden vuoksi parempi joukkue ei aina juhli voittoa.

Mutta kuinka usein maaliodottama sitten osuu oikeaan? Esimerkiksi Argentiinan ja Japanin maalittomaan tasapeliin päättyneessä ottelussa tilastoyhtiö Instat oli laskenut Argentiinan maaliodottamaksi 0,20 ja Japanin 0,57.

– Se kertoo sen, minkä silmäkin näki. Japani hallitsi peliä ja palloa, mutta ei ollut vaarallinen. Ei ollut kovin todennäköistä, että he tekisivät maalin. He eivät päässeet vaarallisille alueille.

Lue myös:

Katso havainnollistava video jalkapallon sääntömuutoksista: Asiantuntijat muurissa – MM-välierän viheltänyt suomalaistuomari käy läpi uudistukset

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat