Suora

  • Uinnin MM, aamun kilpailut
  • Uinnin MM
  • Uinnin MM

Kommentti: Suomessa virittyy kaikessa hiljaisuudessa kaikkien aikojen keihäspommi

Keihäänheiton sinivalkoinen sukupolvenvaihdos lykkääntyy. Antti Ruuskanen ja Tero Pitkämäki voivat vielä tehdä historiaa, kirjoittaa Atte Husu.

yleisurheilu
Antti Ruuskanen ja Tero Pitkämäki ovat kantaneet pitkään Suomen keihäänheiton menestystoiveita.
Antti Ruuskanen ja Tero Pitkämäki ovat viime vuosina kärsineet vammoista. Kumpikin on kuitenkin jatkanut uraansa, jonka maalina ovat vuoden 2020 Tokion olympialaiset. Kesän 2020 loppuun mennessä molemmilla on sauma vielä kolmeen arvokisamitaliin.Heidi Koivunen / AOP

Se näytti tapahtuvan 5. kesäkuuta 2018. Tuolloin 35-vuotias Tero Pitkämäki linkkasi pois Paavo Nurmen stadionilta vasen polvi vuorattuna jääpusseilla, ja samanaikaisesti 14 kuukautta nuorempi Antti Ruuskanen loisti edelleen poissaolollaan syksyllä 2016 tehdyn olkapääleikkauksen takia. Moni oli valmis panemaan pisteen kaksikon tarinalle, jossa lukuja on yhteensä kymmenen arvokisamitalin edestä, ja kääntämään tutkansa tulevaisuudenlupauksiin, etunenässä 21-vuotiaaseen Oliver Helanderiin. Keihäsnestorien terveyshuolten takia sukupolvenvaihdos näytti enemmän tai vähemmän vääjäämättömältä.

Tasan 377 vuorokautta myöhemmin voi huoletta sanoa, että sukupolvenvaihdos on virallisesti peruttu. Jos Ruuskanen kepitti Helanderin jo viime elokuussa EM-Berliinissä, vasta neljännessä kisassaan lähes kahteen vuoteen, sunnuntaina pielavetinen löi asemalleen lopullisen sinetin. Ruuskanen heitti kesän avauksessaan tuloksen 85,15, joka on kauden kotimainen kärkitulos. Nestori ei ole väistymässä valtaistuimelta, vaikka ikää on mittarissa jo 35 vuotta ja 114 päivää.

Antti Ruuskanen palasi arvokisoihin Berliinissä 2018. Vaikka kahden kesän aikana kisoja oli ehtinyt kertyä vain kolme, pielavetinen kiskaisi välittömästi EM-kutoseksi.
Antti Ruuskanen palasi arvokisoihin Berliinissä 2018. Vaikka kahden kesän aikana kisoja oli ehtinyt kertyä vain kolme, pielavetinen kiskaisi välittömästi EM-kutoseksi.Sven Simon / Ullstein Bild / All Over Press

Ruuskasen nousussa takaisin 85 metrin heittäjäksi pääroolia näyttelee pitkämielisyys – mies tuskin ajatteli 6. heinäkuuta 2016 Amsterdamin voittoisan EM-karsinnan (tulos 88,23) jälkeen, että seuraava kasivitonen lähtee kädestä vasta kolmen vuoden kuluttua. Vastaavaa mielenhallinnan pitkää oppimäärää käy läpi nyt myös Pitkämäki.

Pitkämäki ei ole vielä pystynyt tekemään täysivauhtisia heittoharjoituksia, koska polven voimatasot eivät ole palanneet loukkaantumista edeltävälle tasolle. Pitkämäen tekniikka rakentuu poikkeuksellisen paljon jalkatyölle, ja hän tekee harjoituksissa enemmän maksimivauhtisia tai lähelle sitä yltäviä heittosuorituksia kuin kilpakumppaninsa. Ilman ykkösasettaan Pitkämäki ei kilpailemaan tule, ja seuraavat 6–7 viikkoa ovatkin ratkaisevia lokakuun MM-kisaa silmällä pitäen.

Olympialaisten ehdoilla

Ruuskasen paluu 85 metrin heittäjäksi on osoitus, ettei Pitkämäen kohdalla kauden jääminen väliin olisi edes katastrofi. Vaikka alla on kahteen kisaan typistynyt kisakausi 2018, Pitkämäen laarissa painaa poikkeuksellinen tuntemus, mitä heittäminen 85 metrin päälle vaatii. Hän ylitti rajapyykin 13 vuotena peräkkäin (2005–17). Saavutus, johon Pitkämäen lisäksi on pystynyt vain Sergei Makarov (1996–2008).

Tuntemus edellytyksestä heittää edelleen päälle 85 metrin on ollut Ruuskaselle ja Pitkämäelle ratkaiseva, kun molemmat ovat pohtineet uransa jatkamista. Arvokisatilastot puhuvat nimittäin selvää kieltä: vuodesta 1993 alkaen nykyisellä keihäsmallilla on heitetty 28 arvokisafinaalia, joissa mitaliin on vaadittu keskiarvolla tulos 85,54 metriä.

Tero Pitkämäki katsoi keihäänsä perään Vaasan Euroopan cupissa juhannuksena 2017. Kyseinen heitto kantoi 88,27.
Tero Pitkämäki katsoi keihäänsä perään Vaasan Euroopan cupissa juhannuksena 2017. Kyseinen heitto kantoi 88,27.Harri Bragge / All Over Press

Pitkämäki on heittänyt urallaan 13 arvokisafinaalia, ja 12:ssa hänen keskiarvonsa on hulppea 85,39 – jätettäköön Helsingin EM-katastrofi 74,89 omaan arvoonsa. Vaikka edellinen MM-finaali Lontoossa 2017 päättyi viidenteen sijaan, sitä tärkeämpää Pitkämäelle oli tuloksen 86,94 antama signaali: näihin lukemiin yltämällä mitali on edelleen realismia päivänä kuin päivänä. Itse asiassa seitsemän arvometallin Pitkämäki on heittänyt finaaleissa pidemmälle ainoastaan voittaessaan kolme MM-mitaliaan.

Ruuskanen on puolestaan voittanut kolmesta mitalistaan vain yhden, Zürichin vuoden 2014 EM-kullan, yli 85,5 metrin tuloksella. Vuotta myöhemmin MM-Pekingissä Ruuskasen 87,12 riitti sen sijaan vasta viidenteen sijaan.

Ikä ei ole este

Mikäli 35-vuotias Ruuskanen ja 37 vuotta joulukuussa täyttävä Pitkämäki pysyvät jatkossa terveinä, reilustikin päälle 85 metrin tulokset eivät ole historian valossa lainkaan mahdottomia. Jan Zelezny heitti 37-vuotiaana vielä 89,06 ja Makarov 38-vuotiaana 87,12 metriä. Peter Blank taas viskasi 88,70 vielä 39 vuoden nuorekkaassa iässä.

Arvokisoissa Ruuskasen ja Pitkämäen menestys olisi iän osalta kuitenkin nykykeihäällä jo poikkeuksellista, olympia- ja MM-tasolla suorastaan sensaatiomaista. MM-historiassa molemmat tekisivät jo nyt historiaa; ennätysmies Zelezny oli 35 vuoden ja 57 päivän ikäinen voittaessaan kultaa Edmontonissa 2001. Sama pätee olympialaisiin, joissa Seppo Räty pokkasi Atlantassa 1996 pronssin vanhimpana, 34 vuoden ja 99 päivän ikäisenä. Saadakseen EM-ennätyksen nimiinsä Ruuskasen ja Pitkämäen olisi jatkettava vielä pitkään, sillä Zelezny heitti pronssia EM-Göteborgissa 2006 vielä 40-vuotiaana – tulos 85,92 on maininnan arvoinen.

Tero Pitkämäen uran ensimmäinen arvokisamitali, hopea, tuli EM-Göteborgissa 2006. Andreas Thorkildsenin voittamassa finaalissa päättyi myös yksi aikakausi, kun Jan Zelezny päätti 40-vuotiaana uransa pronssimitaliin.
Tero Pitkämäen uran ensimmäinen arvokisamitali, hopea, tuli EM-Göteborgissa 2006. Andreas Thorkildsenin voittamassa finaalissa päättyi myös yksi aikakausi, kun Jan Zelezny päätti 40-vuotiaana uransa pronssimitaliin.OLIVIER HOSLET / EPA / AOP

Prosentit kohdillaan

Painotetaan vielä: Pitkämäki palaa Kalevan kisoihin mennessä ainoastaan, mikäli hän kokee, että rahkeissa on heittää yli 85 metriä. Jos skenaario toteutuu ja Pitkämäki sekä Ruuskanen lunastavat MM-lippunsa, asetelma muuttuu kutkuttavaksi. Kun Pitkämäki ja Ruuskanen ovat olleet viivalla samanaikaisesti, kuudesta viime arvokisasta viidessä jompikumpi on tuonut mitalin. Absoluuttisesti mitalisaldo on 6/6, sillä 2014 EM-Zürichissä Pitkämäki säesti pronssillaan Ruuskasen kultajuhlia.

Kunnossa ollessaan kaksikolle tarjoutuu 11 kuukauden sisään peräti kolme mahdollisuutta tehdä historiaa. MM-mitalit ovat jaossa Dohassa 6. lokakuuta 2019, olympiamitalit Tokiossa 8. elokuuta 2020 ja EM-läpyskät ripustetaan kärkikolmikon kaulaan Pariisissa 27. elokuuta 2020. Keihäshistoriasta ei toistaiseksi löydy urheilijaa, joka olisi noussut mitaleille yhtä vaikeasta vammasta kuin Ruuskanen tai Pitkämäki yhtä myöhäisessä vaiheessa uraa.

Tämä voi muuttua nyt. Ruuskanen antoi näyttönsä jo sunnuntaina, ja jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä, mitä vuoden kisatauolla ollut Pitkämäki miettii omista mahdollisuuksistaan. Kummankaan ei ole tarvinnut enää vuosiin todistaa muille, minkä kaliiberin keihäänheittäjiä he ovat, mutta kumpikaan ei ole ollut valmis panemaan uralleen pistettä.

Suomessa virittyykin kaikessa hiljaisuudessa kaikkien aikojen keihäspommi.

Lue myös:

Tero Pitkämäen paluu viivästyy – valmentaja Hannu Kangas avaa, mikä on Suomen puhutuimman polven kunto

Antti Ruuskanen repäisi parhaan heittonsa kolmeen vuoteen – yllättynyt asiantuntija nosti MM-kisojen mitalikandidaatiksi

Antti Ruuskanen kiskaisi avauskisassaan kauden kotimaisen kärkituloksen ja Dohan MM-rajan – "Koko kevään oli tiedossa, että pitkiä kaaria tulee"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat