Suora

  • Uimahyppyjen MM, naisten 3 m:n välierät
  • Uimahyppyjen MM, miesten 3 m:n loppukilpailu
  • Uimahyppyjen MM-kilpailut 18.7.

Ministeri lupaa rahaa nuorille huippu-urheilijoille ja aikoo parantaa tasa-arvoa: “Erityisesti joukkuelajien puolella tunnistan, että naisten kohtelu on erittäinkin epäreilua”

Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) haluaa ohjata lisärahaa erityisesti taloudellisen toimeentulon kanssa kamppaileville nuorille urheilijoille.

Urheilupolitiikka
Annika Saarikko
Annika Saarikko vastaa tiede- ja kulttuuriministerinä myös liikuntapolitiikasta. Lehtikuva

Kesäkuun alussa julkaistu uusi hallitusohjelma lupaa suomalaiselle huippu-urheilulle lisää tukea. Tavoitteena on kasvattaa pottia niin, että vuoteen 2023 mennessä valtion tuki on pysyvästi viisi miljoonaa euroa nykyistä korkeampi.

– Lähtökohta on se, että tämä viiden miljoonan euron lisäys tulee pysyväksi vuosittaiseksi lisäykseksi tämän vaalikauden kuluessa, sanoo tiede- ja kulttuuriministeri (kesk.) Annika Saarikko.

Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on jäänyt muista maista jälkeen huippu-urheilun julkisessa rahoituksessa. Esimerkiksi Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen viime vuonna julkaiseman (siirryt toiseen palveluun) raportin mukaan Suomen huippu-urheilulle antama 11,6 miljoonan euron rahoitus oli pienin verrattuna Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan. Islanti ei ollut mukana Kihun vertailussa. Suomi jää muista selvästi jälkeen myös yksityisissä sponsorirahoissa.

Tilanne heijastuu myös yksittäisiin urheilijoihin. Yle Urheilun laaja selvitys vuodelta 2016 paljasti, että suomalaisilla huippu-urheilijoilla oli suuria vaikeuksia saada kunnollista toimeentuloa. Yli puolet vastanneista eli alle köyhyysrajan jäävillä tuloilla. Toimeentulo-ongelmat ovat monelle urheilijalle arkipäivää varsinkin uran alkuvaiheessa.

Tähän uusi liikuntapolitiikasta vastaava ministeri haluaa tarttua.

– On kohtuutonta, että niin moni huippu-urheilija elää köyhyysrajalla. Siksi tämä lisäeurojen kohdennus tulee toteuttaa nimenomaan niille nuorille ihmisille, jotka ehkä pohtivat kykyjensä riittävän, mutta riittävatkö taloudelliset rahkeet. He ovat erityisessä kohderyhmässä nyt kun lisäeuroja jaetaan.

"Erityisesti joukkuelajien puolella tunnistan, että naisten kohtelu on erittäinkin epäreilua."

Annika Saarikko.

Saarikko on tullut poliittisella urallaan tunnetuksi tasa-arvon puolustajana. Samaa hän haluaa tehdä myös suomalaisessa urheilussa, jossa aihe on noussut esiin vasta viime vuosina.

Kansainvälisillä kentillä liikehdintää on tapahtunut paljon. Esimerkiksi Norjassa päädyttiin vuonna 2017 historialliseen ratkaisuun, kun naisten ja miesten jalkapallomaajoukkueiden pelaajille ryhdyttiin maksamaan yhtä suuria maajoukkuekorvauksia. Tanskassa naisten jalkapallomaajoukkue on lakkoillut oikeuksiensa puolesta. Yhdysvalloissa hallitseva maailmanmestarijoukkue nosti kanteen kansallista liittoa vastaan. Pelaajien mukaan liitto maksoi maan naispelaajille vähemmän palkkaa kuin miehille.

Helmarit kiittää yleisöä.
Tomi Hänninen

Suomessa esimerkiksi Palloliitto ja Jääkiekkoliitto maksavat naisten maajoukkuepelaajille miehiä pienempiä korvauksia.

– Tasa-arvokeskustelussa sen lisäksi, että me puhumme aina asenteista, siitä kenestä tehdään isoimpia uutisia ja kenestä tulee ihailtu sankari, niin aina pitää muistaa, että kysymys on myös rahasta. Sillä pystytään osoittamaan se, että koetaanko asiat yhtä tärkeinä. Erityisesti joukkuelajien puolella tunnistan, että naisten kohtelu on erittäinkin epäreilua. Ja totta kai tavoittelen siihen muutosta, Saarikko linjaa.

Tasa-arvovaltuutettu antoi vastikään lausunnon Palloliiton korvauksista. Lausunnon mukaan toiminta ei riko tasa-arvolakia.

– Vaikka laki ei sanoisi asiasta yksiselitteisesti jonkun olevan väärin, niin ymmärrän ja tunnistan, että epäreiluutta voi silti olla ilmassa. Sen takia haastan niin lajiliitot, kuin myös vaikkapa yksityiset urheilun rahoittajat miettimään, miten arvotamme eri sukupuolen urheilijoita.

Lue myös:

Hallitusohjelma lupaa huippu-urheilulle viisi miljoonaa euroa lisärahaa – Olympiakomitea olisi halunnut tuplasti enemmän

Huuhkajat tuo liitolle enemmän rahaa kuin Helmarit, ja siksi erisuuruiset korvaukset eivät ole syrjiviä – "Yhtä suuret korvaukset olisivat viesti naispalloilun arvostuksesta"

Helmarit-maalivahti Korpelan mielestä eteenpäin on menty, mutta töitä riittää vielä – "Odotan sitä, että saamme tasa-arvoasiat päivitettyä tälle vuosituhannelle"

Naisten ammattilaisurheilua ei juuri ole, mutta tehtäisiinkö jotain asialle? “Nyt ei voida enää toimia samalla tavalla kuin tähän saakka”

Maajoukkueen kapteeni Tim Sparv haluaa ottaa vastuuta naisten kohtelusta: "On liian helppoa olla hiljaa ja ajatella, että se on heidän ongelmansa"

Suomalaisen naisen euro on kolme senttiä – Yle selvitti, kuinka valtaisa palkkaero huippu-urheilussa yhä ammottaa

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat