Suora

  • Uimahyppyjen MM, miesten 3 m:n alkukilpailut
  • Uimahyppyjen MM, miesten 3 m:n välierät

Vakavat vammat ja isän äkillinen menehtyminen järkyttivät keihäsmitalisti Ari Manniota – nyt tunnelin päässä on kuitenkin valoa

Seitsemän vuoden takainen EM-mitalisti ei ole vielä valmis heittämään pyyhettä kehään.

yleisurheilu
Ari Mannio pyrkii palaamaan keihäskisoihin vielä kuluvan kesän aikana.
Ari Mannio pyrkii palaamaan keihäskisoihin vielä kuluvan kesän aikana.Heidi Koivunen / All Over Press

Suomalaiselle keihäsväelle pian päättyvä 2010-luku tiivistyy käytännössä kolmeen nimeen: Antti Ruuskaseen, Tero Pitkämäkeen ja Ari Mannioon. Tiivistys pätee monessakin mielessä.

Kolmikon ulkopuolelta kukaan muu sinivalkoinen keihäänheittäjä ei ole pystynyt nousemaan arvokisamitaleille, vaan keihäskansan menestysnälkää ovat tyydyttäneet Pitkämäki (neljä mitalia), Ruuskanen (kolme) ja vuoden 2012 EM-kotikisoissa pronssia saavuttanut Mannio.

Myös arvokisaedustuksissa herrat ovat omilla lukemillaan: Pitkämäellä niitä on kymmenen, Ruuskasella kahdeksan ja Manniolla kuusi. Teemu Wirkkala on lähin haastaja kolmella edustuksellaan, eikä ihme. Kausilla 2012–16 nimet Ruuskanen, Pitkämäki ja Mannio ovat olleet joka vuosi neljän pisimmälle heittäneen suomalaisen joukossa – kärkikolmikkona 2012, 2013 ja 2015.

Mutta viime vuodet ovat olleet heille vaikeita, ja surkeimman käden jaossa on saanut Mannio. Loppuvuonna 2016 Lehtimäen Jyskeen mies joutui olkapääleikkaukseen, eikä kesällä 2017 täysipainoinen heittäminen tullut vielä kuuloonkaan.

Kärsivällisesti kuntoutuksen läpi vienyt Mannio palasi kisaamaan 5. heinäkuuta 2018 Alajärvellä, jossa tulos 72,98 oli toisarvoinen asia. Ylipäätään työpaikalle palaaminen oli henkisesti tärkeää. Ilo oli kuitenkin lyhytaikainen, sillä yhdeksän päivää myöhemmin Mannion leikattu olkapää meni sijoiltaan. Edessä oli jälleen leikkaus elokuun puolivälissä, ja mikäli tässä ei ollut jo tarpeeksi yhdelle miehelle, Mannion valmentaja-isä Tapio menehtyi äkillisesti vain 57-vuotiaana 31. elokuuta.

– Pahin alkaa olla ohi, ja elämä taas voittaa. Isku oli tietysti juuri niin kova kuin jokainen voi kuvitella, kun noin läheinen ihminen poistuu, Mannio kertoi Ilta-Sanomille lokakuussa 2018 (siirryt toiseen palveluun).

Ari Mannio heittämässä Kalevan kisojen finaalissa Oulussa 2016. Kyseisen kisan jälkeen Mannio ei ole pystynyt heittämään yli 80 metriä.
Ari Mannio heittämässä Kalevan kisojen finaalissa Oulussa 2016. Kyseisen kisan jälkeen Mannio ei ole pystynyt heittämään yli 80 metriä.All Over Press / Ville Honkonen

Mannio kertoi tuolloin jatkavansa uraansa, mutta on sittemmin pitänyt täyttä mediapaastoa. Lajiväen keskuudessa on jouduttu vain arvuuttelemaan, nähdäänkö Manniota enää heittämässä, kun samaan aikaan menestyskolmikosta Ruuskanen on jo palannut tositoimiin ja Pitkämäen tilanne on yleisessä seurannassa.

Tiistaina Mannio vastasi kuitenkin Yle Urheilulle paluu-uteluihin tyylilleen uskollisesti, lyhyesti.

– Sen näkee tässä. Katsotaan. Voi olla, Mannio vastasi puhelimitse kysymykseen, aikooko hän heittää vielä kilpaa.

Mannio ei ollut halukas avaamaan, paljonko hän on ollut tekemisissä keihäänheiton kanssa talvi- ja kevätkaudella. Vaikka keihäänheittäjälle kriittinen olkapää jouduttiin operoimaan toista kertaa kahden vuoden sisään, lähtötaso kuntoutukseen oli syksyllä 2018 aivan toinen ensimmäiseen verrattuna.

– Onneksi mitkään jänteet tai lihakset eivät menneet, vaan rustorengas ainoastaan repesi.

– Ekalla kertaa korjailtiin jänteitä sun muita. Se oli paljon työläämpi leikkaus, ja jouduin lähtemään ikään kuin nollista. Nyt taas hermotus ja voima löytyivät yllättävänkin nopeasti leikkauksen jälkeen, Mannio kertoo.

Milloin tartuit ensimmäisen kerran keihääseen?

– On tässä jonkun verran heitetty. Jonkun verran olen tarttunut, Mannio kuittaa.

Ovatko paikat siinä kunnossa, että heittäminen on vielä realismia?

– No tällä hetkellä en lähtisi vielä kilpailemaan. Vähän vielä pitää hioa heittoja.

Uudet tuulet

Mannio kertoo, ettei ole hankkinut uutta valmentajaa edesmenneen isänsä tilalle. Tragedian jälkeen hän myöntää harkinneensa myös uran lopettamista.

– Totta kai sekin on käynyt mielessä. Opiskeluhommia olen tässä vähän hakenut, että olisi elämässä jotain muutakin kuin urheilua. Opiskeluhaut olivat nyt, ja kuun lopussa selviää, tuleeko paikkaa.

Mihin olet hakenut?

– Vähän ympäri Suomea, murjaisee Mannio, joka täyttää 32 vuotta 23. heinäkuuta.

Leijonanosan urheilu-urastaan Mannio työskenteli kersanttina Puolustusvoimissa, kunnes loppuvuonna 2017 hän päätti jättäytyä täysipäiväiseksi ammattiurheilijaksi. Ensimmäisestä kaudesta tuli katastrofi paitsi henkisesti myös taloudellisesti.

Valeri Iordan, Vitezslav Vesely ja Ari Mannio olivat kärkikolmikko Helsingin EM-finaalissa 2012.
Valeri Iordan, Vitezslav Vesely ja Ari Mannio olivat kärkikolmikko Helsingin EM-finaalissa 2012.Kimmo Brandt / EPA / AOP

– Viime vuonna oli ihan sataprosenttinen panostus, että pystyisi heittämään, mutta loukkaantuminen ei nyt oikein edistänyt sitä hommaa, Mannio sanoo

Vuosikymmenen avauspuoliskon vahvat näytöt poikivat Manniolle sponsoreiden lisäksi verottomia urheilija-apurahoja, joille palatakseen hänen on saatava viivan alle reilusti päälle 80 metrin keihästulosta.

Täyspäiväisen ammattilaisaikansa päätulonlähteekseen hän nimeää säästöt.

– Pari tukijaa on pysynyt mukana. Ne ovat auttaneet, että olen pystynyt harjoittelamaan edes jotenkuten. Ohivetovuosiin ei ole enää varaa, koska silloin ei pärjää enää taloudellisesti. Vielä olen pystynyt räpiköimään jotenkuten.

Ajat eivät ole helpottamassa ainakaan apurahoissa, mikäli Mannion toive loppukesästä täyttyy. Kun edellisestä 80 metrin kisasta (SM-hopea 2016) on ehtinyt vierähtää jo lähes kolme vuotta, realismi kuuluu Seinäjoella asustavan Mannion työkalupakkiin.

– Tavoite on loppukaudella pystyä heittämään kilpailuja ilman kipua ja saada paikat sellaiseen kuntoon, että voisin harjoitella koko talven täysiä ja sunnata katseet ensi kauteen.

Jos kaikki menee nappiin, onko mahdollista nähdä Ari Mannio kisaamassa esimerkiksi ennen Kalevan kisoja?

– Siihen tulee pikkuisen kiire. Katsotaan, miten heittoharjoitukset onnistuvat. Nämä seuraavat viikot ratkaisevat. Ei sitä ikinä tiedä, Mannio sanoo.

Lue lisää:

Kuortaneella luvassa timanttinen keihäskattaus: nyt mukaan liittyi Magnus Kirt

Kommentti: Suomessa virittyy kaikessa hiljaisuudessa kaikkien aikojen keihäspommi

Antti Ruuskanen repäisi parhaan heittonsa kolmeen vuoteen – yllättynyt asiantuntija nosti MM-kisojen mitalikandidaatiksi

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat