Suomen nopein nainen on palaamassa huipulle hiljaisten vuosien jälkeen – "Tavoite on räjäyttää pankki ensi vuonna"

Hanna-Maari Latvala tavoittelee menestystä Pariisin EM-kisoissa 2020.

yleisurheilu
Hanna-Maari Latvalan juoksu on palaamassa urilleen.
Hanna-Maari Latvalan juoksu on palaamassa urilleen.Pekka Sipola / Compic / AOP

15. elokuuta 2014 Zürichin Letzigrundilla vietettiin suomalaisittain harvinaista pikajuoksupäivää, kun Hanna-Maari Latvala juoksi seitsemänneksi 200 metrin EM-finaalissa. Latvalasta tuli vasta historian kolmas 200 metrin EM-finaalissa esiintynyt suomalaisnainen Mona-Lisa Pursiaisen ja Sanna Kyllösen jatkoksi. Pursiainen debytoi ensimmäisenä suomalaisena 200 metrin EM-juoksijana Roomassa 1974 heti pronssin arvoisesti, ja Kyllönen juoksi vielä tyttönimellään Hernesniemi kuudenneksi Helsingin olympiastadionilla 20 vuotta myöhemmin.

Latvala oli EM-finaalihetkellä 26-vuotias, ja juuri sivunnut välierissä ennätystään 22,98. Etusuorakin oli kulkenut Letzigrundilla kaksi päivää aiemmin ennätysaikaan 11,30. Seuraavana edessä piti olla askel kohti palkintosijoja, olivathan pronssit irronneet Zürichissä ajoilla 11,22 ja 22,58.

Jalkaterävaiva sotki kuitenkin kauden 2015, jonka jälkeen Latvala vaihtoi Jyväskylästä Petteri Jousteen valmennuksesta yhdysvaltalaisen Lance Braumanin alaisuuteen Floridaan. Vaihdos ei kuitenkaan tuottanut Latvalan kannalta toivottua tulosta – viikon takainen Jyväskylän GP-kisan 11,45 oli nimittäin Latvalan nopein Euroopassa juoksema satanen sitten elokuun 2014 Zürichin ennätyksellisen EM-alkuerän.

– Se oli vain yksi kisa, mutta antoi lupauksia paremmasta, Latvala kiteytti Yle Urheilulle.

Vaikka aika 11,45 sivuaa vasta Latvalan 10. nopeinta satasta, sen merkitystä on mitattava pikemminkin henkisellä puolella. Latvala vaihtoi syksyllä Braumanin opeista Sveitsiin, jossa toimintaa johtaa Laurent Meuwly. Positiivinen signaali heti uuden valmentajan alaisuudessa oli Latvalalle tärkeä, mutta hän antaa tuloksesta kunniaa myös Braumanille.

– Se työ, jonka tein jenkeissä, ei näkynyt tuloksina vielä silloin, mutta olen iloinen ja huojentunut, että se kehitys näkyy nyt, lokakuussa 32 vuotta täyttävä Latvala sanoo.

Latvala (keskellä) juoksi 11. kesäkuuta Genevessä satasen aikaan 11,67. Neljä päivää myöhemmin Jyväskylässä aika koheni komeasti 11,45:een.
Latvala (keskellä) juoksi 11. kesäkuuta Genevessä satasen aikaan 11,67. Neljä päivää myöhemmin Jyväskylässä aika koheni komeasti 11,45:een.imago sport / AOP

Harjoituskulttuureissa isoja eroja

Kun Latvala muutti Clermontin aurinkoon Floridaan, viikoittaiset juoksumäärät nousivat aiemmasta kertalaakista 25 prosenttia, karkeasti 16 tunnista 20:een. Myös juoksuvedot pitenivät. Harjoitusvuodesta Latvala vietti Clermontissa ensin kolme kuukautta syksyllä ja toiset kolme keväällä, jolloin Yhdysvalloissa kilpailukausi on jo kiihkeimmillään.

Braumanin alaisuudessa Latvala juoksi keväisin lupaavia alle 11,50:n aikoja, mutta kun hänen kauden pääkisansa koittivat Euroopassa, tankki oli jo tyhjä.

– Kun tulin sieltä Eurooppaan pitkän kauden jälkeen, oli ehkä vähän tyhjä fiilis. Ei ollut enää niin paljon energiaa. Olin väsynyt, Latvala muistelee.

Väsymyksestä kielivät myös Latvalan sallituissa oloissa juoksemien viiden parhaan 100 metrin kisan keskiarvot kausina 2016–18: ensimmäisellä ja toisella 11,66 sekä viimeisellä 11,74. Kakkosellakin aikojen kehitys kävi väärään suuntaan, ja kesällä 2018 yli 24 sekunnin suoritus oli ennemmin sääntö kuin poikkeus.

Silti Yhdysvaltain-vuosista viivan alle jäi hyvääkin.

– Brauman kehitti lähtötekniikaani, joka on ollut suurin kehityskohteeni. Lisäksi jo ennestään vahvin osa-alueeni eli maksimijuoksutekniikkani on parantunut.

– Jenkkivuosina opin kestämään myös kovia juoksumääriä, joita ilman en varmasti pystyisi reenaamaan nykyisessä ryhmässäni.

Nyt kolmatta juoksukulttuuria opiskeleva jyväskyläläinen pitää sveitsiläisen Meuwlyn mallia sekoituksena Suomesta ja Yhdysvalloista. Suurin muutos on ollut hallikausi, jonne Braumanista poiketen Meuwly rakentaa juoksijalleen kuntopiikin.

– Juokseminen on lähempänä jenkkejä, ja tehoilla juostaan vielä enemmän kuin jenkeissä, mutta voimatreenissä tavat ovat lähempänä Suomea. Voimatreeniä on vähemmän kuin jenkeissä, mutta se on rakennettu eri lailla ja on isommassa roolissa, Latvala avaa.

Paljon aikaa ulkomailla

Jotta kovia tehoharjoituksia voi tehdä ilman merkittävää loukkaantumisriskiä, Meuwlyn harjoitusryhmä on hakenut Floridan kaltaista lämpöä Etelä-Afrikan Potchefstroomista. Siellä Latvala on ollut mukana jo kolmella pitkällä leirillä. Samoissa harjoituksissa mukana ovat 400 metrin aidoissa Euroopan mestareiksi kruunatut Kariem Hussein ja Lea Sprunger.

Meuwlyn varsinaisella pääkallopaikalla Magglingenissa, Bernin lähellä, Latvala on vieraillut toistaiseksi vain pariin otteeseen. Seuraava, pari viikkoa kestävä vierailu alkaa kuitenkin jo juhannusviikon jälkeen.

Sveitsissä ohjelmassa ovat ainakin GP-kilpailut La Chaux-de-Fondsissa, Bullessa ja Luzernissa. Jotta paikka vasta syys-lokakuun vaihteessa odottaviin Dohan MM-kilpailuihin aukeaisi, Latvalan olisi todennäköisesti juostava ennätysvauhtiaan 100 metrillä ja kakkosellakin ennätyksensä tuntumaan.

Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n asettamat MM-rajat pikamatkoille ovat 11,24 ja 23,02. Mikäli rajan tekijöitä ei löydy odotettua määrää, loput paikat täytetään rankingsijoitusten perusteella.

– Vaikka MM-Doha on kova tavoite, uskon mahdollisuuksiini päästä kisoihin 200 metrillä. Se vaatii ainakin sen, että pysyn terveenä, Latvala sanoo.

Koska yhteistyö Meuwlyn kanssa on vasta alussa, Latvala painottaa maalin olevan vasta olympiakesässä 2020.

– Tavoite on kiivetä tällä kaudella lähelle ennätyksiäni ja räjäyttää pankki ensi vuonna.

– Olen ollut kaikissa arvokisoissa paitsi olympialaisissa. Olympialaisissa juokseminen on unelma ja tavoite. Siellä haluan olla mukana, mutta sijoitustavoitteellisesti ensi vuoden EM-kisat ovat tosi iso juttu ja olympialaisia realistisempi, Latvala kertoo.

Hanna-Maari Latvala (oik.) oli seitsemäs 200 metrin EM-finaalissa Zürichissä 2014. Sen jälkeen hänellä on ollut tuloksellisesti vaikeaa.
Hanna-Maari Latvala (oik.) oli seitsemäs 200 metrin EM-finaalissa Zürichissä 2014. Sen jälkeen hänellä on ollut tuloksellisesti vaikeaa.STEFFEN SCHMIDT / EPA / AOP

Ikä on vain numero

Kun meriittilistalta löytyy jo 200 metrin EM-finaalipaikka, ennätyskunnossaan Latvala hamuaa EM-Pariisissa Pursiaisen ja Kyllösen lukemille.

– EM-kisojen 200 metrillä 7. sijan parantaminen on kirjattu tavoite, joka tarkentuu syksyllä, kun kautta vedetään yhteen.

Pronssille vaadittu aika on 2010-luvun viisissä EM-kisoissa vaihdellut merkittävästi, aina 22,37:stä 23,21:een. Edellä mainittu 23,21 on Helsingin EM-kisoista 2012 ja toiseksi heikoin, 22,74, Amsterdamista 2016 – siis juuri olympiavuosina.

Vaikka Latvalan mittarissa on lokakuusta alkaen jo 32 vuotta, kansainvälisessä pikajuoksussa luku on vain numero. Yhdysvaltain Justin Gatlin lähtee Dohaan hallitsevana maailmanmestarina nuorekkaassa 37 vuoden iässä, ja Saint Kitts ja Nevisin jo eläköitynyt Kim Collinskin juoksi ennätyksensä 9,93 vielä 40-vuotiaana. Naisissa Latvalalle suunnannäyttäjänä on toiminut bulgarialainen Ivet Lalova-Collio, joka voitti 2016 EM-hopeaa sekä 100:lla että 200 metrillä 32-vuotiaana.

– Lalova-Collio on esimerkki, kuinka reippaasti päälle kolmekymppisenä voi kehittyä ja olla kovalla kansainvälisellä tasolla, Latvala hehkuttaa.

Jotta paluu ennätystasolle on mahdollinen, Latvala tarvitsee terveen harjoitusvuoden. Haasteita aiheuttavat edelleen 2014–15 nousukiidon katkaissut jalkaterävaiva, jonka lisäksi hänen selkänsä on oireillut tänä vuonna.

– Huoltavan harjoituksen määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Teen tiivistä yhteistyötä kiropraktikon kanssa ja pidän huolta, että lihashuolto on systemaattista.

– Tässä iässä on kaikenlaista pientä vaivaa, mutta pääosin homma on under control, Latvala vetää yhteen.

Latvala on ollut ylivoimaisesti Suomen nopein nainen 2010-luvulla, mistä kielivät viisi ulkoratojen Suomen mestaruutta sekä 100:lta että 200 metriltä vuosina 2012–17. Vaikeiden vuosien jälkeen hänellä on vihdoin realistinen sauma ulosmitata tulostasoaan jälleen kansainvälisissä ympyröissä.

Lue myös:

Hanna-Maari Latvala vaihtaa valmentajaa – siirtyy pitkien aitojen Euroopan mestarin kanssa samaan valmennusryhmään

Aituritähti Reetta Hurske mukaan Suomen universiadien joukkueeseen – kertoo henkisesti raskaasta alkukaudestaan: "Välillä on ollut huonompia päiviä"

Kristiina Mäkelä päätyi poikkeavaan ratkaisuun – jää pitkälle kilpailutauolle ja palaa kentille vasta elokuussa

Antti Ruuskanen kiskaisi Saarijärven juhannuskisojen voittoon 83-metrisellä – "Vähän pidempää odottelin"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat