Suora

  • Dota 2: The International
  • Este- ja kouluratsastuksen EM: Esteratsastuksen joukkuekilpailu
  • Este- ja kouluratsastuksen EM: Kouluratsastuksen Grand Prix special
  • Este- ja kouluratsastuksen EM: Esteratsastuksen joukkuekilpailu
  • Rallin MM, Saksa, ennakko
  • Urheiluruutu
  • Kuka olisi uskonut
  • Urheiluruutu
  • Elävä arkisto esittää
  • Este- ja kouluratsastuksen EM: Kouluratsastuksen Grand Prix special

Iivo Niskasen valmentaja väittelee lauantaina tohtoriksi – saadaanko tuloksista vihdoin apua Suomen hiihdon polttavaan ongelmaan?

Olli Ohtonen haluaa kehittää huippuhiihtäjien harjoittelua tutkimalla lajin biomekaniikkaa.

hiihto
Olli Ohtonen pokkasi Vuoden valmentaja -palkinnon Urheilugaalassa tammikuussa 2018.
Olli Ohtonen pokkasi Vuoden valmentaja -palkinnon Urheilugaalassa tammikuussa 2018.Timo Korhonen / All Over Press

Liikuntatieteiden maisteri, olympiavoittaja Iivo Niskasen valmentaja Olli Ohtonen väittelee lauantaina Vuokatissa tohtoriksi vapaan hiihtotavan biomekaniikasta. Väitöskirjaprojekti on ollut poikkeuksellisen pitkä, sillä se alkoi jo vuonna 2011.

– Ohjeaikahan väitöskirjoilla on neljä vuotta, mutta tietysti tässä on ollut muita töitä tämän projektin yhteydessä. Sillä lailla venyminen on luonnollista, sanoo Ohtonen, joka on työnsä ohessa valmentanut Niskasen kahteen olympiakultaan, maailmanmestaruuteen ja kahteen MM-pronssiin.

– Hyvä kuitenkin, että työ valmistuu vihdoin, mestarivalmentaja sanoo ja naurahtaa.

Aihepiirinä luisteluhiihto on Ohtoselle, 40, tuttu. Toisin kuin valtaosalle muista suomalaishiihtäjistä, urallaan yhdet olympialaiset ja kahdet MM-kisat käyneelle Ohtoselle luistelutyyli oli hiihtotavoista se vahvempi. Vuonna 2010 päättyneen Ohtosen aktiiviuran jälkeen luisteluhiihdon osuus kansainvälisistä kilpailuista on kasvanut vuosi vuodelta, mutta poikkeusyksilöitä lukuun ottamatta suomalaismenestys on ollut vapaalla olematonta.

Suomen hiihdon tulevaisuuden menestysnäkymien kannalta Ohtosen väitöskirjan aihe on siis elintärkeä, mutta tutkija kiistää sen olleen pontimena väitöskirjalleen.

Ohtonen hyödynsi tutkimuksessaan niin sanottua propulsiovoimamenetelmää. Siinä analysoidaan, kuinka paljon hiihtäjän tuottamat voimat käsillä ja jaloilla vievät häntä eteenpäin hiihtosuorituksen aikana.

– Kun puhutaan perinteisestä voimanmittauksesta, silloin käytetään antureita sekä suksissa että sauvoissa, joista mitataan hiihtäjän tuottamaa voimaa. Propulsiovoimamenetelmä taas yhdistää siihen liikeanalyysin, kansankielisesti hiihtäjän tekniikan, minkä jälkeen pystytään mittamaan, mikä osa voimasta vie hiihtäjää todellisuudessa eteenpäin, Ohtonen kertoo.

Olli Ohtonen saavutti urallaan 75 maailmancupin pistettä. Parhaimmillaan hän oli 16:s Pragelaton vapaan hiihtotavan 30 kilometrillä keväällä 2004.
Olli Ohtonen saavutti urallaan 75 maailmancupin pistettä. Parhaimmillaan hän oli 16:s Pragelaton vapaan hiihtotavan 30 kilometrillä keväällä 2004.imago sportfotodienst / All Over Press

Kun aiemmin voimanmittausta on tehty vain jaloista ja käsistä, Ohtonen on tutkinut propulsiovoimamenetelmää käyttäen voimia hiihtäjän massakeskipisteen kautta. Aihetta on tutkinut myös itävaltalainen Caroline Göpfert, joka väitteli tohtoriksi propulsiovoimamenetelmän laskentamallista joulukuussa 2017. Göpfert on tehnyt tutkimusta yhdessä Salzburgin yliopiston ja Ohtosen työnantajan eli Jyväskylän yliopiston kanssa.

Ohtonen on omassa väitöskirjassaan hyödyntänyt Göpfertin työtä kollegaansa laajemmalla koehenkilömäärällä. Ohtosella oli käytössään Suomesta ja Itävallasta yhteensä yhdeksän kansallisen kärjen tasolla kilpailevaa mieshiihtäjää, ja testit suoritettiin lumella Vuokatin hiihtoputkessa.

Testeissä havainto oli selvä: propulsiovoimamenetelmä paljasti, että testissä olleiden hiihtäjien jalkojen voimantuotto heikkeni selvästi nopeammin kuin käsien, mitä ei selvinnyt perinteisessä mittausmenetelmässä.

– Voimantuotossa ei havaittu eroja, kun vertailtiin sauvoista saatuja perinteisen mittausmenetelmän ja propulsiomenetelmän tuloksia. Jaloissa taas ero on huomattava, koska luisteluhiihdon potku on monimutkaisempi. Perinteinen menetelmä ei ota huomioon, että luistelupotku tapahtuu sivuttain suhteessa etenemissuuntaan ja hiihtäjään, eikä se ota huomioon muun muassa suksenkallistusta. Kun hiihtäjä oli väsynyt testissä, hän pystyi kyllä tuottamaan jaloillaan voimaa muttei pystynyt suuntaamaan potkua enää oikein, mikä johti tekniikan muutokseen ja voimantuoton heikkenemiseen, Ohtonen kertoo.

Tutkimustulostensa avulla Ohtonen haluaa tuoda selkeyttä vapaan hiihtotavan valmennukseen.

– Vuokatin isolla matolla tekniikkaharjoituksia tehneet urheilijat ovat saaneet testeistään numeerisia arvoja, kun taas tekniikkavalmennus on perinteisesti ollut sellaista, että valmentaja katsoo suorituksen ja arvioi sitä subjektiivisesti.

– Osin tämän väitöstyön tulosten kautta pystymme nyt mittaamaan eksakteja arvoja ja käymään urheilijan kanssa läpi esimerkiksi ajoitusta luistelupotkun ja työnnön osalta. Näin hiihtämisestä saadaan taloudellisempaa.

Mittausprosessi on kuitenkin vielä vaiheessa, kun puhutaan jatkuvasta soveltamisesta käytäntöön. Esimerkiksi Ohtosen tutkimuksessa urheilijan iholle asennettiin yli 50 markkeria eli tunnistinta, eikä työ käynyt käden käänteessä.

– Heijastavia markkereita tutkittiin infrapunakameralla, jotta nivelkulmat saatiin selville ja pystyttiin määrittämään massakeskipiste.

– Valmisteluun, kun urheilija otettiin sisään tutkimushuoneeseen ja päästiin aloittamaan, meni puolesta tunnista kolmeen varttiin. Se ei ole kestoltaan toimenpide, jonka urheilija haluaa tehdä kovin rutiininomaisesti, Ohtonen sanoo.

Kokonaisuudessaan mittaukset hiihtoputkessa kestivät viikon.

Jotta propulsiomittausmenetelmä olisi helpommin sovellettavissa päivittäiseen valmennukseen, työ Vuokatissa jatkuu edelleen.

– Kiinalainen tohtoriopiskelijamme Shuang Zhao tekee väitöskirjaa propulsiovoimamenetelmän mittaamisen keventämisestä, ettei se haittaisi urheilijaa yhtä paljon kuin nyt ja että virhemarginaali säilyisi samanaikaisesti mahdollisimman pienenä.

Iivo Niskasen (oik.) vapaa hiihtotekniikka on kehittynyt viime vuosina. MM-kisoissa hän taisteli neljänneksi yhdistelmäkisassa, jossa ensimmäinen 15 kilometrin lenkki hiihdetään perinteisellä ja toinen luistellen.
Iivo Niskasen (oik.) vapaa hiihtotekniikka on kehittynyt viime vuosina. MM-kisoissa hän taisteli neljänneksi yhdistelmäkisassa, jossa ensimmäinen 15 kilometrin lenkki hiihdetään perinteisellä ja toinen luistellen.imago sportfotodienst / All Over Press

Ohtonen on tehnyt väitöskirjatutkimustaan otolliseen aikaan. Kun luisteluhiihto otti ensi askeleitaan kansainvälisessä maastohiihdossa 1980-luvulla, siitä alkaen laji on elänyt ikään kuin jatkuvaa murroskautta niin väline- kuin maastopuolella. Kuluvalla vuosikymmenellä tilanne on kuitenkin tasoittunut.

Televisioinnista johtuen radat ovat aiempaa lyhyempiä ja nousut sekä laskut jyrkempiä. Yhteislähdöt sekä sprintit hallitsevat kilpailukalentereita, mutta ennen kaikkea vapaa on ottanut – haluttiin Suomessa tai ei – yliotteen perinteisestä hiihtotavasta.

– Nämä ovat muokanneet hiihdon luonnetta. Tänä päivänä hiihtäjiltä vaaditaan erilaisia ominaisuuksia, kun vauhdit ovat kasvaneet ja kyky rytminvaihdoksiin on korostunut.

Nykyhiihdon ensimmäiseksi keulahahmoksi nousi viime vuosikymmenen lopulla Petter Northug. Norjalainen oli ensimmäinen mieshiihtäjä, joka menestyi arvokisoissa oli matkana sitten sprintti tai 50 kilometrin yhteislähtö. Tällä hetkellä kaikkiin kilpailumuotoihin taipuvat etunenässä Johannes Hösflot Kläbo ja Aleksandr Bolshunov. Kaikki kolme nousivat kansainväliseen kärkeen jo kaksikymppisinä.

– Suorituskykyisyyden voi saavuttaa aiempaa nuorempana, koska hitaammin kehittyvä maksimihapenottokyky on pienemmässä roolissa, vaikka se on toki edelleen tärkeää.

Taloudellinen vapaan hiihtäminen on suuressa roolissa menestyksen metsästyksessä myös tulevina vuosina. Sen kehittämiseen Ohtosen tutkimus antaa jatkossa valmiuksia.

– Nyt voidaan ymmärtää paremmin luisteluhiihdon väsymysmekanismia sitä kautta, mikä aiheuttaa tekniikan muutoksen ja sitä kautta muutokset taloudellisessa hiihtämisessä, Ohtonen sanoo.

Lue lisää:

Iivo Niskanen on ennätyskovassa kesäkunnossa – karisti muut maajoukkuehiihtäjät kannoiltaan Vuokatin vaaroilla

Iivo Niskanen ja Laura Mononen Aateli Racen ylivoimaiset voittajat

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat