Suora

  • Rytmisen MM, joukkueiden 2-ottelun A-ryhmä
  • Painin MM, vapaapaini
  • Telinevoimistelija Enni Kettunen haastaa pelkonsa päivittäin
  • Tanssin Grand Slam, vakiotanssit
  • Painin MM, vapaapaini
  • Rytmisen MM, joukkueiden 2-ottelun B-ryhmä
  • Rytmisen MM, joukkueiden 2-ottelu

Futarin polvet ja nilkat ovat kovilla – Veikkausliigapelaajat raportoivat älypuhelimella vammansa, jotta niiltä opittaisiin välttymään

Tyypillisimmät lihasvammat jalkapalloilijoilla kohdistuvat nivusiin tai takareiteen. Nilkka- ja polvivammoilta välttyminen on hyvin vaikeaa.

urheiluvammat
Ilves pelaaja venyttelee palauttavissa harjoituksissa Kaupissa
Pelaajien liikehallinnan ja lihaskunnon parantaminen ovat tehokkainta vammojen ehkäisyä.Marjut Suomi / Yle

Veikkausliigan jalkapalloilijoille on tämän kauden ajan piipannut kännykkään viesti, jossa kysellään kuluneen viikon aikana syntyneistä vammoista. Kyseessä on UKK-instituutin ja suomalaisen jalkapallon ylimmän sarjatason tutkimus. Aloite kartoitukseen tuli Veikkausliigan lääkintävaliokunnalta.

Kyselyn avulla pyritään kartoittamaan kuluvan kauden aikana liigapelureiden saamia vammoja ja niiden vaikutuksia harjoitteluun ja pelaamiseen. Lisäksi tutkimuksessa pyritään löytämään loukkaantumisten riskitekijöitä.

UKK-instituutin tekstiviesti jalkapalloilijoille
Jokainen veikkausliigapelaaja saa viikoittain tekstiviestin, jossa voi kertoa harjoituksissa tai peleissä saamistaan vammoistaMarjut Suomi / Yle

Vastaavia kyselyitä pääsarjatason jalkapalloilijoille on tehty viimeksi vuonna 1993, joten tutkimukselle oli jo tarvetta, sanoo Ilveksen edustusjoukkueen fysioterapeutti ja fyysinen valmentaja Heli Rekimies.

– Tutkimuksesta on aina apua, jos se hyödyttää käytännön arkea ja tässä tapauksessa kyse on juuri siitä.

Pelaajille lähetettävissä tekstiviesteissä on linkki lyhyeen neljän kysymyksen kyselyyn. Futarilta udellaan, onko hänellä edellisen viikon aikana ollut jotain vammaa tai muuta terveydellistä ongelmaa, joka on vaikuttanut täysipainotteiseen harjoitteluun.

Mikäli vastaus on kyllä, esitetään pelaajalle jatkokysymyksiä, kuten onko kyseessä vamma tai sairaus sekä onko kyseessä äkillinen vamma vai rasitusvamma.

– Kyselyyn vastaaminen vie pelaajalta muutaman minuutin, UKK-instituutin tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mari Lehtinen kertoo.

UKK-instituutin tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mari Lehtinen työhuoneessaan
UKK-instituutin tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mari Leppänen uskoo, että rasitusvammoja voi olla jalkapalloilijoilla oletettua enemmänMarjut Suomi / Yle

Tutkimuksen tekeminen on vastavuoroista. Ilveksen fyysinen valmentaja Heli Rekimies saa muiden kollegoidensa tapaan viikoittain UKK-instituutista sähköpostiinsa koonnin, jossa kerrotaan, kuinka pelaajat kokevat vointinsa ja millaisia vammoja viikon aikana on tullut. Vastaavasti fysioterapeutti lähettää UKK-instituuttiin kerran kuussa postia vammojen syistä.

– Siinä on tosi tarkkaa kyselyä esimerkiksi siitä, minkälaisista vammoista on kysymys sekä missä ne ovat tapahtuneet tai mihin kehonosaan ne ovat kohdistuneet, Rekimies kertoo.

Rekimies korostaa, että hänelle tulleissa viikkoraporteissa ei ole ainakaan tähän asti tullut esiin sellaisia asioita, joita hän ei jo aiemmin pelaajiensa kohdalta tietäisi.

Nilkkavammojakin voi ennaltaehkäistä, mutta se on vaikeaa

Tyypillisimmät lihasvammat jalkapalloilijoilla kohdistuvat yleisimmin nivusiin tai takareiteen. Etureiden vammoja pelaajilla on huomattavasti vähemmän.

Vammat ovat yleensä lieviä, ja toipuminen kestää viikosta kahteen. Kauden mittaan muutamille pelaajille tulee myös monia viikkoja peleistä ulkona oloa aiheuttavia vaikeampia vammoja.

Ilveksen fysioterapeutti Heli Rekimies Tammelan stadionilla
Ilveksen fysioterapeutti ja fyysinen valmentaja Heli Rekimies kertoo joukkueensa panostavan liikkuvuus- ja voimaharjoitteluun.Marjut Suomi / Yle

Nilkkoihin ja polviin kohdistuneet vammat ovat vaikeammin estettävissä ja hoidettavissa. Niiltä voi yrittää suojautua asianmukaisin kengin. Nappiksia löytyy joka lähtöön eri alustoille. Myös juniorijalkapallossa jalkineiden oikea valinta, olosuhteet sekä kenttien kunto ovat tärkeitä asioita nilkka- tai polvivammojen ehkäisemisessä.

– Toisaalta, jos nilkan liikkuvuudessa on puutteita niin nilkkavammojen riski kasvaa. Toisaalta nämä meidän kaksi tämän hetkistä nilkkapotilasta saivat vammansa siitä, kun toinen tuli jaloille pelitilanteessa ja toinen harjoituksissa eli tällaisia tapauksia ei voi juuri ennalta estää, Rekimies kommentoi.

Tutkimuksen tekijän Mari Leppäsen mukaan on jonkin verran näyttöä, että nilkkavammoja voidaan ehkäistä nilkkatukien avulla. Nilkkatuet ovat pelaajien apuna erityisesti silloin, jos nilkat ovat aiemmin nyrjähtäneet.

– Nilkan nyrjähdykset uusiutuvat todella helposti ja nilkkatuki auttaa välttämään tätä uusiutumista. Polvitukien hyödyistä ei sen sijaan ole juurikaan näyttöä.

Leppänen korostaa, että vammojen ehkäisykeinot liittyvät suurelta osin harjoitteluun. Pelaajien liikehallinnan ja lihaskunnon parantaminen ovat tehokkainta vammojen ehkäisyä.

Harvempi ottelutahti helpottaa palautumista ja vähentää vammojen syntyä

Veikkausliigan ottelujärjestelmää muutettiin täksi kaudeksi niin, että jokainen joukkue pelaa keskimäärin yhden ottelun viikossa. Tämän vuoksi pelaajat pystyvät suhteellisen hyvin palautumaan ottelun rasituksista.

Tästä huolimatta vammat ja loukkaantumiset ovat futiksen arkipäivää. Ilveksen kohdalle loukkaantumissuma iski huhti-toukokuun taitteessa, jolloin useammalle pelaajalle tuli sellaisia tällejä, jotka estivät pelaamisen. Lihasvammoja Ilvespelureille ei ole alkukauden mittaan liiemmin tullut.

Ilveksen pelaajia venyttelemässä Kaupissa
Ilveksen edustujoukkueen pelaajia palauttavissa harjoituksissa.. Jalkapalloilijoiden suurin loukkaantumisriski on pari vuorokautta pelin jälkeenKai Pohjanen / Yle

– Meillä on jo vuosia painotettu liikkuvuus- ja voimaharjoittelua, koska sillä voidaan tutkitusti ehkäistä urheiluvammoja, Heli Rekimies kertoo.

Ottelujärjestelmän muutokseen Heli Rekimiehellä on kahtalainen suhtautuminen. Hänen mielestään entinenkään järjestelmä ei ollut huono esimerkiksi siitä syystä, että kotipelejä saatiin pelata aiemmin paljon enemmän. Touko-kesäkuussa Ilvekselle tuli yli kuukauden rupeama ilman ainuttakaan kotipeliä.

–Jos olosuhteet sallisivat, niin pelikausi voisi käynnistyä jo aiemmin ja kestää nykyistä pitempään, mutta kaikkialla tämä ei ole mahdollista, joten tämä on tällainen hyvä kompromissi, Rekimies pohtii.

Pohja fysiikalle luodaan tiukassa tahdissa joulu-maaliskuun aikana, mutta tämä ei pitkälle kaudelle yksinomaan riitä. Fysiikkavalmennuksen on oltava jatkuvasti mukana harjoituksissa myös tiukimpien pelikuukausien aikana, jotka osuvat Ilvekselle touko- ja elokuulle.

Aiemmassa tutkimuksessa rasitusvammat olivat vähäisiä – nykyään tietotekniikka helpottaa arkea

Vuonna 1993 tehdyssä samanlaisessa tutkimuksessa todettiin, että pelaajilla ei juuri ole rasitusvammoja ja pelaajien vammat syntyvät äkillisesti pelitilanteissa tai harjoituksissa. Mari Leppänen suhtautuu näihin tuloksiin skeptisesti ja kertoo tämän päivän keinojen olevan aiempaa parempia myös rasitusvammojen tutkimiseen.

– Yksi tämän tutkimuksen päätavoitteista onkin selvittää, kuinka yleisiä ne rasitusvammat oikein ovat, kun jalkapallossa puhutaan vieläkin enimmäkseen äkillisistä vammoista, Leppänen kertoo.

Harjoituksissa pelaajien sykkeitä ja sykevälivaihteluita seurataan tietokonejärjestelmällä. Valmentajat tietävät, millä kuormitustasolla mikäkin harjoitus tulee toteuttaa ja sen toteutuminen voidaan tarkistaa heti seurantajärjestelmästä. Turhaan sluibailuun ei ammatti- tai puoliammattilaispelaajalla ole harjoituksissa varaa.

– Näen paljaalla silmälläkin, jos joku pelaaja näin toimisi, mutta tätä onneksi tapahtuu äärimmäisen harvoin, Rekimies naurahtaa.

Rekimiehen mukaan järjestelmän etu on se, että tietokone kertoo vääjäämättä, jos joku pelaaja ei ole palautunut riittävästi tai jos hän ei pääse halutulle kuormitustasolle. Tällöin asiaan voidaan reagoida heti.

Heli Rekimies ja pelaajat palauttavassa harjoituksessa
Ilveksessä palauttava harjoitus tehdään aina heti pelin jälkeisenä päivänäKai Pohjanen / Yle

Palautuminen on fyysisen kunnon ylläpidon a ja o. Tärkeää on kokonaiskuormituksen laskeminen ja sitä myötä viikkorytmin rakentaminen. Jalkapalloilijoiden suurin loukkaantumisriski on pari vuorokautta pelin jälkeen.

Ilveksessä palauttava harjoitus tehdään aina heti pelin jälkeisenä päivänä.

– Palauttava harjoitus voi olla joskus hyvinkin kuormittava, mutta tämä on aina tapauskohtaista ja riippuu siitä, millainen kuormitus kuluvalle ja seuraavalle viikolle on luvassa.

Palautumisessa ei voi myöskään väheksyä unen ja levon merkitystä, joten pelaajalla on suuri vastuu myös harjoitusten ulkopuolisesta ajasta. Palautumiseen kuuluu myös ravitsemus, josta on puhuttu liigapelaajille paljon.

– Pelireissuille ohjelma rakennetaan tunti tunnilta, mutta ei pelaaja voi pelin jälkeenkään tehdä kaikkea mitä haluaa, Heli Rekimies kertoo.

Tutkimukselle toivotaan jatkoa, vaikka se vaatii paljon niin pelaajilta kuin fysioterapeuteilta

UKK-instituutissa elätellään toiveita siitä, että sen ja Veikkausliigan välinen tutkimus ja yhteistyö eivät jäisi vain yhden kauden mittaiseksi. Ilveksen fyysinen valmentaja Heli Rekimies näkee kuitenkin asiassa haasteita, joita ovat esimerkiksi kaksinkertainen kirjanpito vammojen seurannassa. Toinen haaste on pelaajien motivoiminen.

– He eivät aina koe oikein mielekkääksi vastata tekstiviesteihin. Ehkä seurantamenetelmää tulisi hieman kehittää. Kiinnostavaa on kuitenkin nähdä, millaisia tutkimustuloksia nyt ensimmäisen vuoden aikana saadaan.

UKK-instituutin tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mari Leppänen tunnistaa ongelmakohdat. Pelaajilta vastuksia saadaan suhteellisen hyvin, joskin aika ajoin vastaamisesta täytyy muistuttaa.

Veikkausliigajoukkueiden fysioterapeuteilla ja fyysisillä valmentajilla on kiireitä jo omassa työssään. Nyt kuukausittainen raportointi oman työn ohessa ilta- ja yöaikaan syö resursseja.

– Tämä on yksi tutkimuksen haaste, mutta seurat ovat lähteneet tähän touhuun hyvin ja innolla mukaan, Leppänen painottaa.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat