Viiden vuoden vammakierre oli tuhota lupaavan keihäänheittäjän uran – yön synkät ajatukset väistyivät aina aamulla, ja nyt Toni Kuuselan sinnikkyys palkitaan

Tuntemattomuudesta suomalaisen keihäänheiton kärkinimeksi noussut Toni Kuusela taistelee tänään voitosta Pihtiputaan keihäskarnevaaleilla.

Toni Kuusela löysi aina jostain halun yrittää, vaikka hänen uransa näytti pitkään epätoivoiselta. Kuva: Tomi Hänninen

KUORTANE. – Kyllä siinä on monta kertaa heitetty piikkarit seinään, että tämä oli nyt tässä. Mutta sitten olen aina seuraavana päivänä hallille taas könynnyt.

Toni Kuusela hymyilee. Hänen kasvonsa suorastaan loistavat, vaikka hän puhuu viiden vuoden piinasta, joka oli tuhota hänen uransa.

– Olen monta kertaa käynyt aika syvissä vesissä ja pannut keihäät melkein myyntiin, Kuusela sanoo.

Ilme kasvoilla muuttuu mietteliääksi.

– Tämä touhu on vienyt monet yöunet. On siinä saanut tapella. Oikeasti.

Hymy palaa kasvoille. Keihäänheittäjä Toni Kuusela hymyilee, koska hän on vihdoin terve. Kuusela on kokenut urallaan niin monta takaiskua, ettei hän pelkää enää loukkaantumisia tai hätkähdä pienistä. Hän on makoillut leikkauksien jälkeen sairaalan sängyllä ja katsellut, kun muut heittävät 80 metrisiä keihäskaaria.

Nyt on hänen vuoronsa loistaa.

Pesäpalloilijasta keihäänheittäjäksi

25-vuotias Toni Kuusela on ollut alkukesän puhutuin keihäänheittäjä Suomessa. Paavo Nurmen kisoissa heitetty 83,40 rikkoi Dohan MM-tulosrajan ja teki Kuuselasta yhdessä yössä tunnetun nimen suomalaisille urheilufaneille.

Yhtä hyvin Kuusela voisi loistaa tällä hetkellä miesten Superpesiksessä.

– Vimpelissä kun syntyy, maila on jo valmiiksi kädessä. Kaikki nuoret lähtevät siellä pesäpallon pariin. Ajattelin pitkään, että tämä on se juttu, jota haluan tehdä, Kuusela kertoo.

Toni Kuusela viihtyy yhä pesäpallokentillä. Kuva: Joska Saarinen / Yle

Vimpelin Vedon kasvatilla meni pesiskentillä lujaa. Vielä kesällä 2012 näytti siltä, että pesäpallo vie nuoren urheilijalahjakkuuden mennessään.

Kuusela pelasi vuonna 2012 miesten Superpesiksessä kahdeksan ottelua Vimpelin Vedossa ja kolme ottelua Joensuun Mailassa. Kausi huipentui A-poikien Suomen mestaruuteen Vimpelin Vedon joukkueessa.

Keihäänheitto oli tullut kuvioihin jokunen vuosi aikaisemmin, kun Kuusela oli huomannut, että pesäpallo lähtee kädestä aika terävästi. Hän päätti kokeilla myös muunlaisten tavaroiden heittelyä.

Pesäpallo pysyi kuitenkin ykköslajina, kunnes tunnettu suomalainen keihäsvalmentaja Petteri Piironen alkoi kuiskutella Kuuselan korvaan.

Hurja tuloskesä 2013

19-vuotias Kuusela heitti kesällä 2013 hurjan tuloksen 75,63. Tulos oli kova, varsinkin kun otetaan huomioon, ettei Kuusela ollut harjoitellut keihäänheittoa ykköslajina. Oliver Helander heitti samanikäisenä 71 metriä, Tero Pitkämäki 77 metriä.

Piironen sanoi, että keihäänheittoa kannattaisi kokeilla ihan tosissaan. Kuusela oli kansainvälisen tason lahjakkuus.

Kuusela oli nuoresta iästään huolimatta nähnyt pesäpalloilijana jo paljon. Hän ymmärsi, että pesäpallossa hän kiertäisi Suomessa samoja paikkakuntia vuodesta toiseen. Keihäänheittäjänä hänellä olisi mahdollisuus päästä mittaamaan tasoaan maailmalla.

– Ymmärsin, etten voi enää tehdä molempia lajeja yhtä aikaa. Päätin sen kerrasta. Soitin pesäpalloseuraan ja sanoin, että lähden koittamaan keihäänheittoa, Kuusela muistelee.

Toni Kuusela harjoittelee Kuortaneen maisemissa Petteri Piirosen valmennuksessa. Kuva: Joska Saarinen / Yle

Kesällä 2013 Kuusela sijoittui 19-vuotiaiden EM-finaalissa viidenneksi. Kuortaneelle muuttaneen lahjakkuuden itseluottamus alkoi kasvaa kohisten. Kuusela laskeskeli, että seuraavana kesänä hän puhkoisi jo 80 metrin rajan.

– Nuorena ajattelin, että tässä on vain taivas rajana, mutta ei se ollut ihan niin.

Viiden vuoden vammakierre päättyi viime kesänä

Vammakierre alkoi seuraavana kesänä. Kuuselalta meni nilkka, joka leikattiin kauden päätteeksi. Vuonna 2015 meni kyynärpää, jonka kanssa lääkärit arpoivat koko kesän, mikä siinä on vikana. Leikkaus siirtyi kesälle 2016, jonka kilpailut jäivät operaation takia kokonaan välistä. Kun kyynärpää oli vihdoin kunnossa, tukijalan nilkka pyörähti.

Viisi kesää meni enemmän tai vähemmän pilalle vammojen takia. Silloin, kun Kuusela pystyi kilpailemaan, tulokset heittelivät 70 metrin molemmin puolin.

Noiden vuosien aikana oli monta unetonta yötä, joina Kuusela pohti vakavasti uransa lopettamista. Aamun valjettua jostain löytyi aina halu jatkaa.

Aina jostain löytyi motivaatio lähteä aamulla harjoittelemaan. Siitä sinnikkyydestä Kuusela palkitaan nyt. Kuva: Joska Saarinen / Yle

Moni muu lahjakas urheilija on vastaavassa tilanteessa vaihtanut lajia tai lopettanut urheilun kokonaan, mutta Kuusela on toista maata. Selittämätön intohimo keihäänheittoon sai Kuuselan puremaan hammasta, ja se kannatti. Toivottomalta näyttäneeseen tilanteeseen saatiin ensimmäinen käännekohta viime kesänä.

– Sain siihen nilkkaan itse väännettyä sellaisen teippauksen, ettei se varmasti mulju mihinkään suuntaan. Sitten ne kivut lähtivät, Kuusela kertoo.

Kipujen tilalle tuli itseluottamus. Kuuselan ennätys parani loppukesästä kolme kertaa. Lapinlahden (75,85), Seinäjoen (77,22) ja Lappeenrannan (78,45) tulokset aloittivat positiivisen kierteen.

Synkät ajatukset väistyivät lopullisesti ja tilalle tuli hyvä mieli, joka ruokki itseluottamusta entisestään.

80 metrin peikko katosi vihdoin

Talvella Kuusela päätti lopettaa siviilityönsä liikuntakeskuksen asiakashallinnassa ja katsoa tosissaan, mihin rahkeet riittävät keihäänheittäjänä.

Toukokuussa hän heitti Kuortaneella jälleen uuden ennätyksen. Sitten oli vuorossa se kenties tärkein käännekohta uralla, joka tapahtui 6. kesäkuuta Virroilla.

– Olin miettinyt sitä 80 metriä aika kauan ja siitä oli tullut sellainen peikko. Virroilla heitin 80 metriä ensimmäisen kerran ja näköjään peikko katosi sieltä. Pääkopalle teki todella hyvää huomata, että harjoitus alkaa tuottaa tulosta.

80,85 metrin heitto sai heti jatkoa seuraavalla viikolla Paavo Nurmen kisoissa, kun Kuusela rikkoi Dohan MM-kisojen tulosrajan 83,40 metrin heitollaan. Eikä tuo kiskaisu ollut mikään yksittäinen suonenveto, sillä samassa kilpailussa Kuusela heitti myös uransa toisiksi pisimmän kaaren 82,25.

Toni Kuusela heitti Paavo Nurmen kisoissa uransa kaksi pisintä keihäskaarta. Kuva: Tomi Hänninen

Kuusela on vuoden aikana parantanut ennätystään lähes kahdeksan metriä. Hän on myös hilannut perustasonsa sinne 80 metrin tuntumaan.

Käsittämätön tasonnosto johtuu osittain siitä, että Kuusela on ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen pysynyt täysin terveenä. Samalla hän on alkanut suhtautua keihäänheittoon entistä ammattimaisemmin.

– Sillä on iso merkitys, että Tuomas Rytkönen on tullut avuksi fysiikkapuolelle ja Iida Voutilainen fysiopuolelle. Olemme keskittyneet kehonhuoltoon, hierontaan, palautumiseen ja muuhun sellaiseen enemmän, Kuusela kertoo.

Olisiko vammakierre ollut vältettävissä, jos Kuusela olisi nuorempana tehnyt pienet asiat samanlaisella pieteetillä?

– Kyynärpäävammoja ja nilkan pyörähdyksiä ei pysty hirveästi ennaltaehkäisemään. En nuorempana tehnyt asioita niin hyvin kuin nyt teen, mutta nämä ovat aika tyypillisiä keihäänheittäjän vammoja kuitenkin, Kuusela vastaa.

Riittääkö tämä MM-kisapaikkaan?

Kuusela ei halua jossitella. Hän sanoo, ettei ole päivääkään katunut lajivalintaansa, vaikka keihäänheittäjänä viisi viime vuotta menivät, miten menivät.

Toni Kuusela huomasi jo nuorena, että heittokädessä on ruutia. Kuva: Joska Saarinen / Yle

Kuusela oli lahjakas pesäpalloilija, jolla olisi voinut olla edessään pitkä ja menestyksekäs ura miesten Superpesiksessä. Nyt hän nauttii pesäpallotaustan tuomista eduista keihäänheittäjänä.

– Pesäpallotausta tuo nopeutta ja räjähtävyyttä käteen. Pallo on kevyt ja sitä heitellään asennosta kuin asennosta. Pesäpallokentällä suoritus on pakko tehdä nopeasti.

Mihin rahkeet sitten riittävät yleisurheilukentillä? Asiantuntijat sanovat, että Kuuselalla on kaikki tarvittavat ominaisuudet heittää 85 metriä jo tänä kesänä.

– Minulla ei ole mitään tiettyä metritavoitetta. Kauteen lähtiessä tavoite oli se Dohan MM-raja. Kyllä minä otan siihen lisää vielä.

MM-kisapaikka ei ole mikään selviö. Jos Pitkämäki palaa loukkaantumisen jälkeen kunnossa kilpakentille, kolmesta MM-paikasta taistelee ainakin neljä suomalaista keihäsmiestä.

Kuusela sanoi jo Paavo Nurmen kisojen jälkeen itsevarmana päättäneensä, että MM-kisoihin mennään.

– Olen ihan pienestä pitäen uskonut itseeni. Se ei ole ollenkaan huono piirre varsinkaan urheilijalla. Mutta sitä ei saa vetää överiksi. Muita kohtaan ei saa olla ylimielinen, mutta itseään pitää osata arvostaa.

Kuuselan on syytäkin hymyillä. Ilman omanarvontuntoa ne keihäät olisivat jo ajat sitten myyty.

Lue myös: