Suora

  • Dota 2: The International -loppuottelu
  • Rallin MM, Saksa, Power Stage - live
  • Tulosten takana: minä Antti Ruuskanen
  • Este- ja kouluratsastuksen EM: esteratsastus
  • Annimari Korte haluaa näyttää epäilijöille että he ovat väärässä. Hänelle mikään ei ole mahdotonta
  • Topi Raitanen - suunnistuslupaus joka vaihtoi lajia yleisurheiluun

Rankka uupumus opetti Mika Ojalan hidastamaan ja kuuntelemaan itseään: "Tällaisessa maailmassa se on hirveän vaikeaa" – nyt Inter-ikoni on jälleen Veikkausliigan vaarallisimpia pelaajia

Raskaat vuodet selättänyt Mika Ojala on palaamassa Veikkausliigan eliittiin.

Veikkausliiga
Mika Ojala
Mika Ojala on tehnyt paluuta Veikkausliigan eliittiin.AOP / Jaakko Stenroos

TURKU. Heinäkuun lopussa tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun Mika Ojala päätti, että pelaaminen väkisin ei enää kannata.

Interin seuraikoni oli silloin selvästi kaukana parhaastaan. Kehon ja mielen kapasiteetti eivät enää riittäneet ja jostain oli joustettava.

Kesken harjoitusten vastaan tuli niin jykevä seinä, että sen läpi ei enää menty. 31-vuotias Ojala päätti keskittyä toistaiseksi vain harjoittelemiseen – ja tekisi senkin aiempaa kevyemmin.

– Tällaisessa maailmassa se pysähtyminen on hirveän vaikeaa. Raha, valta ja kaikki mahdollinen on välillä niin hektistä, Ojala sanoo Yle Urheilulle nyt.

– Kun välillä vain jättäisi sen kaiken ja rauhoittuisi miettimään, mihin on menossa ja mitä haluaa.

Viime kesästä alkanut puolen vuoden jakso oli Ojalalle pahin. Vasta tämän vuoden alussa alkoi helpottaa.

– Kaikki maistui paremmalta. Tänä vuonna on tuntunut siltä, että se on oikeasti jäänyt taakse. Olen koko ajan yrittänyt tehdä hommia sen eteen, että se ei ainakaan toistuisi. Pitänyt itsestäni huolta, syönyt ja nukkunut hyvin. Kiinnittänyt huomiota eri asioihin.

Mika Ojala
Mika Ojalan peli-ilo oli viime vuonna koetuksella.AOP / Jaakko Stenroos

Valmistautumista uuteen kauteen varjosti talven nilkkavamma, joka ei kuitenkaan vesittänyt Ojalan uutta nousua.

Inter löysi kesään tultaessa vahvan vireen ja taisteli Veikkausliigan kärkipaikoista. Ojala puolestaan oli parempi kuin pitkään aikaan. Hän johtaa sarjan syöttöpörssiä ja on turkulaisjoukkueen huipputehokkaan hyökkäyksen kapellimestari. Vierellä ovat sarjan paras maalintekijä sekä pitkäaikainen tutkapari, toinen seuraikoni.

Jalkapallo maistuu taas, mutta Ojala haluaa silti muistaa, ettei synkkä jakso ole vieläkään kaukana menneisyydessä.

– Joskus vain paahtaa päivästä toiseen autopilotilla. Miettimättä tekemisiä lainkaan, kuuntelematta kroppaa. Nyt huomaan, että jos tulee pieniäkin tuntemuksia, en jätä niitä enää noteeraamatta. Ne ovat aina merkki jostain.

Ulkomaat veivät mukanaan

Vuosikymmenen alussa näytti siltä, että Ojalalla oli tie auki lähes minne vain. Hän oli ruokkinut Interin maalintekijöitä kausina 2011-2012 kuin liukuhihnalta. 65 maalisyöttöä 60 ottelussa olivat jo itsessään hurja lukema, jonka päälle Ojala kuitenkin teki vielä itse 28 osumaa.

Inter tuli molempina kausina Veikkausliigassa toiseksi. Siinä kohtaa 24-vuotias Ojala sai mahdollisuuden toteuttaa unelmansa ulkomailla pelaamisesta, kun ruotsalainen Häcken halusi hänet riveihinsä.

Siellä Ojala joutui kuitenkin sivuraiteille. Loukkaantuminen piinasi, eikä tulosta tullut toivottuun tapaan. Epävarmuus toipumisesta hankaloitti oman paikan vakiinnuttamista.

– Silloin talvella tuli nilkan luuhun joku aivan uusi, mystinen vamma. Kukaan ei oikein osannut sanoa, paljonko siitä palautuminen vaatii. Lopulta se veikin puolet koko kaudesta ja jouduin pakottamaan itseni pelaamaan kivun kanssa, Ojala muistelee.

Mika Ojala
Pestit Ruotsiin ja Saksaan olivat suomalaiselle rankkoja kokemuksia.AOP / imago sportfotodienst

Kolmen vuoden sopimuksen kaksi jälkimmäistä kautta jäivät kokonaan pelaamatta, koska seura sanoi suoraan, ettei se odottanut suomalaiselta enää mitään. Ojala siirtyi takaisin Suomeen, missä ihmeteltiin Veikkausliigaan liian hyväksi kuvaillun pelaajan nopeaa paluuta.

Seuraava tarjous tuli Saksasta, ja Ojala lähti jälleen reissuun. Ankara kilpailukulttuuri vaati kuitenkin veronsa – ja oli kuin vastakohta Suomessa tai edes Ruotsissa pelaamiselle.

Oikeita kavereita oli vaikeaa löytää edes omasta joukkueesta Saksan kolmannella sarjatasolla.

– Se tuli aika selväksi. Pelipaikasta tapellaan kynsin ja hampain. Odotukset olivat ihan erilaiset vaikkapa Ruotsiinkin verrattuna. Ulkomaalaispelaajana joukkueessa, jossa 90 prosenttia muista on saksalaisia, pitää tuoda jotain erikoista ja olla vielä vähän muita parempia. Siellä huomasi välillä ylimääräisen paineen sarjapaikan säilymisestä ja kaikista työpaikoista.

Todennäköisesti paine onnistumisesta Saksassa vaikutti seuraavan vuoden rasitustilaan. Kahden kauden jälkeen Ojala oli tullut jälleen Turkuun, mutta ei pystynyt laskemaan kierroksia.

Se tapahtui vasta pakon edessä viime vuonna.

– Joka paikkaan ei enää tarvitse päästä. Yritän vain hoitaa oman ruutuni täällä mahdollisimman hyvin ja ottaa stadionin ulkopuolella jalkaa pois kaasulta. Se pysähtyminen on ollut iso opetus.

Jatkuvuutta vailla

Inter ei ole yltänyt Veikkausliigassa mitaleille enää Ojalan ensimmäisen lähdön jälkeen.

Vuoden 2008 mestaruudesta alkaen se oli kahden parhaan joukossa viiden vuoden aikana kolme kertaa, mutta viime vuodet ovat olleet vaikeampia. Heikoimmillaan joukkue kävi jopa putoamiskarsinnassa, mutta säilytti sarjapaikkansa paikallisotteluissa TPS:ää vastaan.

Pitkäaikainen päävalmentaja Job Dragtsma luotsasi seuran menestykseen, mutta jätti pestin vuonna 2016. Sen jälkeen sinimustien edustusjoukkueella oli peräti neljä päävalmentajaa alle kolmen vuoden aikana.

– Puolen vuoden tai vielä lyhyempiä pestejä. Onhan se selvää, että siihen on pitänyt saada joku uusi ratkaisu. Peli ei ole toiminut, sitten on annettu valmentajalle kenkää, ja uusi kaveri tulee yrittämään. Sitten hänen pitää siinä lyhyessä ajassa yrittää saada ajatuksensa läpi, mutta silti tehdä tulosta, Ojala päivittelee.

Mika Ojala
Interissä ei viime vuosina ole ollut juurikaan valmennuksellista jatkuvuutta.AOP / Jaakko Stenroos

Vasta nyt koossa ovat ainekset oikeanlaiselle jatkuvuudelle. José Riveiro on ensimmäistä kertaa päävalmentajana, mutta sai kahden vuoden sopimuksen ja siten jonkinlaisen työrauhan.

Erinomainen alku ja yleisöystävällinen, hyökkäysvoittoinen pelaaminen antoivat pestille lupaavan lähdön.

– Ei voi vaatia, että olisimme heti kärjessä. Mielestäni olemme hyvin aikataulussa, jopa edellä sitä, Ojala sanoo.

– Hän oikeasti tulee ensimmäisenä ja lähtee viimeisenä. Todella analyyttinen tyyppi, joka teki heti tammikuussa selväksi, millaista jalkapalloa haluaa nähdä. Hän tekee kaikkensa jalkapallon eteen. Yksityiskohtia on lisätty vähitellen ja olemme pystyneet olemaan aggressiivisia sekä hyökkääviä.

Ojalan sanat ovat tuttu kuvailu espanjalaisesta jalkapallofilosofista ja tukevat kapteeni Timo Furuholmin kuvausta Riveirosta tiedemiehenä.

Valmentajalla on oma vahva visionsa, mutta ymmärtämistä hidasti aluksi jonkinlainen kielimuuri.

– Vähän ihmeteltiin, mistä hän oikein puhui. Hän käytti niin paljon erikoisia termejä, joita ei ollut koskaan kuultu. Englanninkielisiä, mutta vähän hienostuneempia versioita tavallisista futistermeistä, Ojala nauraa.

– Monella oli monttu auki, kun kuunneltiin hänen juttujaan palavereissa. Nyt ne on selitetty tarkasti ja jokainen ymmärtää, mistä puhutaan.

"Se on hienoimpia asioita futiksessa, kun tietää tasan tarkkaan, mitä toinen tekee"

Mika Ojala

Riveiro tiimeineen on tuonut Interiin suunnitelmallisuutta, huolellisuutta ja monta pientä asiaa, jotka helpottavat pelaajien arkea. Tarkat suunnitelmat harjoittelupäiville vaativat pelaajilta lähinnä toteuttamista.

Virheiden mahdollisuus on pienempi ja henkinen taakka kevyempi.

– Kun tehdään, asiat ovat todella selkeitä. Suunnitelmat ovat valmiina ja tiedetään, mikä harjoitusten tarkoitus on. Palautumiseen on kiinnitetty paljon huomiota ja palauttaville päiville on tarkat rutiinit kylmäaltaista mikrovenyttelyihin ja rullauksiin. Näissä asioissa on otettu selvä askel eteenpäin.

Huippuluokan hyökkäämistä

Inter on ollut koko kesän ajan Veikkausliigan eniten maaleja tehnyt joukkue. Ojala näkee puolustuspelaamisen selvänä parantamisen tarpeena, mutta maalipaikoista ja viimeistelystä tulos on harvoin jäänyt vajaavaiseksi.

Ojalan lisäksi kaksi muutakin hyökkääjäkolmikon avainpalasta ovat olleet vahvoja.

Kahtena edellisenä vuonna yhdeksän maalia iskenyt Furuholm teki kuusi osumaa jo liigakauden ensimmäisellä kolmanneksella. HJK:sta tuttu Filip Valencic taas on ollut suorastaan dominoiva.

– Filip on osoittanut olevansa ehkä jopa sarjan paras pelaaja. Todella vahva, suojaa hyvin palloa ja pystyy pelaamaan väleissä. Erittäin vaarallinen kuljettaja sekä laukoja, ja pystyy tekemään maaleja, Ojala hehkuttaa.

– Furuholm on meistä puhtain maalintekijä. Hän tekee pystyjuoksuja ja pystyy pitämään palloa. Minä yritän eniten luoda paikkoja. Hyvä, jos ehdin vielä itse maalintekoon, mutta olen hoitanut hommani, jos jätkät laittavat palloa reppuun.

Mika Ojala
Ojala ja Furuholm ovat jokaiselle Veikkausliigan katsojalle tuttu tutkapari.AOP / Jaakko Stenroos

Toistaiseksi hyökkääminen on ollut kaikin puolin kunnossa. Inter sai ensimmäisenä joukkueena täyteen 20 tehtyä maalia, jotka vieläpä kaikki syntyivät rangaistusalueen sisältä.

Sen maalin johtaneet hyökkäykset olivat kestoltaan Veikkausliigan pisimpiä ja sisälsivät myös kaikista joukkueista eniten syöttöjä. Nousu tapahtuu ensisijaisesti laidoilta ja lyhyemmillä syötöillä, joista huippuhyökkääjät ovat viimeistelleet vakuuttavasti.

– Olemme löytäneet yhteyden kaikkien kolmen kesken. Se on hienoimpia asioita futiksessa, kun tietää tasan tarkkaan, mitä toinen tekee.

– Olen itse päässyt nyt siihen, minne haluankin. Pelasin monta vuotta aika selkeänä laiturina, mutta ennen kautta "Rive" kysyi suoraan, missä haluaisin pelata. Halusin kymppialueelle kärjen tuntumaan.

"Nyt pystyn nauttimaan"

Paimion paras jalkapalloilija päätyi aikoinaan Interiin teini-iän kynnyksellä, koska seuraava askel jalkapallouralla vaati siirtymistä pieneltä paikkakunnalta Turkuun.

Ojala pelasi alkuun yhden kauden TPS:ssä, mutta vaihtoi sitten Interiin, jonka pelaaminen miellytti nuorukaisen silmää. Samoihin aikoihin samaan seuraan ilmestyi Furuholm, vajaan vuoden vanhempi porilainen.

Siitä alkaen parivaljakon ura on kulkenut suurin piirtein samaa reittiä.

– Pelasimme yhdessä jo välipelejä Ykkösessä. Kun Job tuli, pääsimme molemmat kunnolla edustuksen mukaan. Nyt olemme yli kolmekymppisiä äijiä ja vaikka molemmat ovat käyneet muualla, se yhteys ei ole kadonnut mihinkään. Sellaista on vaikea pakottaa. Se vain tulee tiettyjen pelaajien kanssa, Ojala kuvailee.

– "Furkan" merkitys sekä minulle että koko seuralle on ollut aivan äärettömän suuri. Sanat eivät riitä kuvastamaan sitä, miten hienoa on, että olen saanut pelata hänen kanssaan niin monta vuotta.

"Hän on minun silmissäni se suurin Inter-legenda"

Timo Furuholm

Tunne on selvästi molemminpuolinen. Ojala ja Furuholm ovat kaksi kenties vahvimmin Interiin liitettyä pelaajaa.

Kaksikko nousi Veikkausliigaan hyvin nuorina, mutta oli avainasemassa johdattamassa Interiä seurahistorian toistaiseksi ainoaan Suomen-mestaruuteen vuonna 2008. Sittemmin molemmat kävivät ulkomailla, mutta tällä kaudella tuttu akseli on taas ollut tehokkaimmillaan.

Furuholmille tärkeän pelikaverin elpyminen omaksi itsekseen onkin erityisen arvokas asia.

– Hän tekee paluuta Veikkausliigan eliittiin. Hän on minun silmissäni se suurin Inter-legenda, Furuholm sanoo.

– Pari vuotta ovat olleet todella vaikeita, mutta jokainen Mikan tekemä maali tuntuu siltä kuin tekisin sen itse. Olemme kasvaneet sellaisessa symbioosissa.

Mestaruuskaudesta on jo yksitoista vuotta ja Ojala sekä Furuholm tuntuvat erottamattomalta osalta Interin identiteettiä. Nyt, 31-vuotiaina, hekin saavat nauttia viime vuosien poukkoilun jälkeen selkeämmästä suunnasta.

– Nyt pystyn nauttimaan jokaisesta päivästä ja pelistä. Ei ole painetta mistään. Olemme saaneet kasaan mahtavan joukkueen ja saan itse näin paljon vastuuta. Nyt on upeaa pelata, ja se myös näkyy kentällä, Ojala iloitsee.

Enää ei ole kiirettä mihinkään. Varsinkin Saksan-pestin toinen kausi näytti lupaavalta ja onnistuessaan olisi voinut muuttaa Ojalan uran suuntaa nykyisestä merkittävästikin, mutta tämän hetken Interkään ei ole huono paikka olla.

Vaikeudet ovat takana ja jalkapallo maistuu taas, joten Ojala ei kuitenkaan ole ainakaan sulkemassa yhtäkään ovea.

– Mitään pakkoa päästä vielä johonkin ei kuitenkaan ole. Mutta jos jatkamme samalla tavalla ja vuoden lopuksi nostamme vielä mestaruuspyttyä, niin eihän sitä ikinä tiedä!

Lue myös:

Kukkapuskat saivat kyytiä, kun Lauri Ala-Myllymäki harjoitteli vapaapotkuja kotipihalla – nyt pallot viuhuvat verkkoon ja siirto Ilveksestä ulkomaille on vain ajan kysymys

Veikkausliiga jatkuu huipputasaisena Interin voitettua Hongan – kärkikuusikko kolmen pisteen sisällä toisistaan

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat