Kommentti: Ella Junnilan nuorten EM-pronssi pelasti joukkueenjohtajan yöunet – menestysreseptistä jokainen voi ottaa mallia

Ella Junnila osoitti, että perustaso on avain onneen, kirjoittaa Yle Urheilun toimittaja Atte Husu.

yleisurheilu
Ella Junnila
Korkeushypääjä Ella Junnila nappasi pronssia alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa Ruotsin Gävlessä viikonloppuna. Suomen Urheiluliitto

Arvokisat ovat lajista riippumatta jokaisen kansainvälisen tason saavuttaneen urheilijan päätavoite. Kun parhaat ovat viivalla ottamassa mittaa toisistaan, pärjätäkseen on lyötävä parasta pöytään. Silloin kotikylän kisoissa tehty tulos lämmittää yhtä paljon kuin joukkueenjohtajan kädenpuristus ja kiitos siitä, että teit parhaasi.

Korkeushyppääjä Ella Junnila avasi Suomen mitalitilin lauantaina alle 23-vuotiaiden EM-kisoissa Gävlessä, kun hän saavutti pronssia tuloksella 192. Vaikka tulos jää kolme senttiä Junnilan ennätyksestä, kyse on hänen kolmanneksi parhaasta kilpailutuloksestaan. Se riitti mitaliin, koska Junnilalla oli parempi pöytäkirjaus kuin kilpailun ylivoimaisella ennakkosuosikilla, Valko-Venäjän Karyna Tarandalla.

Tarandan ennakkosuosikin asemaa kuvastaa, että hän lähti finaaliin tilastotuloksella 200. Sen hän oli hypännyt Lausannen Timanttiliigassa vain viikko sitten. Hänen kauden kolmanneksi paras tuloksensa 196 oli sekin parempi kuin tilastossa toista sijaa 195:llä jakaneiden Ukrainan Julia Levtshenkon ja Suomen Ella Junnilan kauden paras noteeraus.

Ella Junnila
Ella Junnila ylitti parhaallaan 192.Suomen Urheiluliitto

Lauantaina palkintokorokkeella seisoivat kuitenkin Levtshenko ja Junnila. Heidän väliinsä kiilasi ensimmäisellään 192 ylittänyt Saksan Christina Honsel, jonka kesän paras tulos oli ennen finaalia 184 – siis sentin vähemmän kuin Maria Huntington hyppäsi perjantaina ennen kuin keskeytti seitsenottelussa. Honselin tapauksessa mainittakoon, että hän oli hypännyt talvella hallissa 190. Ennätys arvokisafinaalissa on kuitenkin aina hatunnoston arvoinen suoritus. Sijoitus on ennätyksen jälkeen mitä on, ja samaa voi soveltaa kauden parhaaseensa yltäneeseen urheilijaan.

Honselin mitalissa kiteytyy myös arvokisojen suola: yllätykset ovat aina mahdollisia, mutta niin nuorissa kuin aikuisissa palkintokorokkeella seisoneista valtaosa edustaa niitä, jotka löytyvät kärkipäästä myös tilastoissa.

Kun Gävlen alle 23-vuotiaiden EM-kisoja on jäljellä enää yksi päivä, valtaosa Suomen 46 urheilijan joukkueesta on lyönyt päivän kuntonsa tiskiin. Tulos: kaksi ennätystä, pika-aiturit Anni Siirtola ja Valtteri Kalliokulju, ja yksi kauden paras, Viivi Lehikoinen pitkissä aidoissa. Kolmikosta Lehikoisella on sauma parantaa tulostaan vielä sunnuntain EM-finaalissa – ja paljon. Ennätys 56,49 on kahden vuoden takaa, ja välierien jälkeen kauden paras kirjataan lukemin 58,02.

Sunnuntaina Suomella on tilastojen valossa sauma vielä kolmeen mitaliin: pituushyppääjä Taika Koilahti ja seiväshyppääjä Wilma Murto lähtevät finaaliin tilastokolmosina ja keihäänheittäjä Elina Kinnunen tilastoviitosena. Muilla odotusarvo on omissa ennätyksissä ja kauden parhaissa, joita joukkueenjohtaja Tapio Rajamäki ei varmasti panisi pahakseen.

Taika Koilahti
Taika Koilahti tavoittelee Gävlessä mitalia. Suomen Urheiluliitto

Kinnusen tapauksessa on kuitenkin mainittava, että naisten keihäässä kahden kärki on noin kymmenen metriä Kinnusta edellä, joten mitali vaatii muiden rinnalla olevien päihittämiseksi todennäköisesti ennätyksen. Murron potentiaalin tietävät kaikki, mutta tasaisuuden puuttuminen herättää kysymyksiä. Koilahden tuloskunto taas on Junnilan luokkaa.

Tästä päästäänkin Suomen olympiakomitean perinteiseen ajatusmalliin, jossa tavoite asetetaan niin, että yksi kolmesta mitaliehdokkasta palaa kotiin mitali kaulassaan. Tätä taustaa vasten joukkueenjohtaja Rajamäki voi päästä kahden mitalin tulokseen, mikä olisi vuosikymmenen toiseksi paras tulos. Vuonna 2017 saldona oli kolme mitalia, kun taas kolmessa aiemmassa EM-koitoksessa joukkueen tulos jäi yhteen mitaliin.

Alle 23-vuotiaiden EM-kisat on järjestetty vuodesta 1997, eikä Suomi ole koskaan jäänyt ilman mitalia. Rajamäki ei siis ainakaan saa otsaansa mitalittoman joukkueenjohtajan leimaa suomalaisten huonosta yleisestä suoritustasosta huolimatta. Rajamäen epäonneksi on myös laskettava, että hän menetti ainoan tilastoykkösensä, keihäsmies Oliver Helanderin, juuri kisojen alla.

Sittemmin mitalikandidaatteihin lukeutuneet Krista Tervo ja Aaron Kangas jäivät finaaleissa alle keskitasonsa; viidenneksi sijoittuneella Kankaalla viiden parhaan kisan keskiarvo olisi riittänyt pronssiin, kun taas kuudenneksi jäänyt Tervo oli kauden aikana yltänyt kahdesti parempaan tulokseen kuin millä pronssi irtosi – aivan kuten Junnila.

Aaron Kangas
Aaron Kangas Suomen Urheiluliitto

Yksi kolmesta, siinä Rajamäen sunnuntain toive ja vinkki suomalaiselle urheilujohdolle. Hiihtomaajoukkueen joukkueenjohtaja Matti Haavisto puhui ennen Seefeldin MM-kisoja viiden mitalin tavoitteesta, kun joukkueen saldo aiemmissa maailmancupeissa oli yhteensä viisi palkintosijaa. Urheiluliiton valmennusjohtaja Jorma Kemppainen puolestaan päästeli suustaan 3–4 mitalin puheita ennen viime elokuun Berliinin EM-kisoja. Vaikka hän veti sittemmin sanojaan takaisin, tulos ei muuksi muutu: nolla mitalia. Kun Kemppaisen joukkueen ainoa top 3 -tilastourheilija ennen kisoja oli kävelijä Veli-Matti Partanen, jolla oli lajille ominaiseen tyyliin ennen EM-kisoja alla vain yksi kilpailu, nollasta yllättyneet nostakoot kätensä pystyyn.

Junnilan kausi on sisältänyt takareisivaivojen vuoksi vaihtelevia tuloksia, mutta tärkeimmissä kisoissa jyvä on ollut kohdillaan. Niin myös Gävlessä. Huomionarvoista Junnilan tasossa on myös, että Euroopan ulkopuolella alle 23-vuotiaissa Junnilan edellä on toistaiseksi vain yksi, USA:n korkeusihme Vashti Cunningham. Kemppaista valmennusjohtajana seurannut Kari Niemi-Nikkola voikin tehdä punakynällään alleviivauksen Junnilan nimen kohdalle etenkin mitä tulee Pariisin EM-kisoihin 2020. Edellinen alle 23-vuotiaiden EM-mitalisti, joka on noussut podiumille myös aikuisissa, on muuten vuonna 2009 nuorten EM-kultaa saavuttanut Ari Mannio. Junnilan potentiaalia kierteen katkaisijaksi tuskin epäilee enää kukaan.

Juttua korjattu kello 12.45: Edellinen nuorten EM-mitalisti, joka on noussut podiumille myös aikuisissa, on vuonna 2009 nuorten EM-kultaa voittanut Ari Mannio, ei 2005 nuorten EM-hopeaa saavuttanut Antti Ruuskanen.

Lue myös:

EM-pronssia juhlivan Ella Junnilan riski kannatti – "Ihan rehellisesti en odottanut mitalia"

Ella Junnilalle nuorten EM-pronssia! "Ella on korkeiden korkeuksien tyttö"

Tilastokakkonen Aaron Kangas joutui pettymään: mitalihaaveet vaihtuivat pistesijaan – "Vähän kaksijakoinen fiilis"

Ihmeellistä sähläystä pituuden EM-karsinnassa – Taika Koilahden hyppy hyväksyttiin jälkikäteen: "Joku tuli huutamaan, että ei voi nostaa valkoista"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat