Suora

  • Dota 2: The International -loppuottelu
  • Rallin MM, Saksa, Power Stage - live

Kirittärien Jussi Viljanen ja pelinjohtaja-isä kertovat, millainen superjunnu Venla Karttunen, 16, on: "Hän on korvannut vielä puutteellista fysiikkaa älyllä"

Toista Superpesis-kauttaan pelaavasta Venla Karttusesta voi hyvinkin tulla Suomen paras naispesäpalloilija. Kovalla intohimolla harjoittelevan nuoren suurin uhka uralla on loukkaantumiskierre.

pesäpallo
Venla Karttunen
Venla Karttusen taidot ja peliäly ovat jo naisten Superpesiksen huippuluokkaa, mutta fysiikassa on vielä kehitettävää.Tomi Natri / AOP

16-vuotiaasta Venla Karttusesta on kovaa vauhtia tulossa naisten Superpesiksen hallitsevan mestarin Jyväskylän Kirittärien kruununjalokivi. Nuori superlupaus on syntynyt onnekkaiden tähtien alla, sillä Karttusen perhe on elänyt, hengittänyt ja jopa uneksinut pesäpalloa jo vuosikymmeniä.

Mutta palataan uniin hieman myöhemmin.

Venla Karttusen lahjakkuudesta on kenties kiittäminen geenejä, sillä Jukka-isä häärii Kankaanpään Mailan miesten Superpesisjoukkueen pelinjohtajana ja isoveli Aleksi pelaa Jyväskylän Lohessa. Pelkästään onnen tai perimän piikkiin syyskuussa 17 vuotta täyttävän superjunnun menestystä ei voi laittaa.

Kirittärien yhdeksikköön Karttunen on kammennut itsensä kovalla työllä.

– Venlalla on intohimo ja kiima kehittää itseään. Urheilijan suurimpia lahjakkuuksia ovat harjoitettavuus ja se, että on intohimoa tehdä töitä. Ei tarvitse kuin katsoa peiliin, niin tietää, miksei minusta tullut liigajääkiekkoilijaa. Punttisalillakin olisi pitänyt nuorena käydä, mutta intohimo puuttui, toisin kuin Venlalla, Kirittärien pelinjohtaja Jussi "Nalle" Viljanen kertoo puhelimitse nuoresta tähdestään Yle Urheilun haastattelussa.

Pihapelit ovat Karttusen peliälyn salaisuus

Jyväskyläläiset lukuisiin Suomen mestaruuksiin johdattanut pelinjohtaja näki Karttusen pelaavan ensi kertaa jo lapsena.

D-juniori-ikäisenä Karttunen pisti Viljasen silmään toden teolla. Tuolloin Kirittärien B-tyttöjä valmentanut Teemu Körkkö nosti Karttusen itseään monta vuotta vanhempien joukkueeseen. Siellä tyttö pärjäsi mainiosti.

– Venla on luontainen peluri. Hän on pelannut pienestä pitäen, myös pihapelejä perheen kesken. Sitä ei kauhean herkästi halua olla huonompi kuin isoveli. Sieltä on tullut pelurin silmää ja luonnetta, ja se on suurin syy, mistä lahjakkuus tulee, Viljanen avaa Karttusen lahjakkuuden taustoja.

Venla Karttunen
Venla Karttusen koko perhe suhtautuu pesäpalloon intohimoisesti. Kotona pelatuista pihapeleistä on kiittäminen myös Karttusen oivaa pelinlukutaitoa.Tomi Hänninen

Ja perheen kesken on tosiaan pelailtu, oli kyse sitten pesäpallosta tai melkein mistä tahansa lajista.

Isä Jukka Karttunen muistelee, että perheen lapset ovat liikkuneet aktiivisesti heti kävelemään opittuaan. Ja kun kävely ei vielä luonnistunut, istui Venla-tytär lastenrattaissa pesiskentän laidalla ja katseli otteluita.

– Venlan urheilu-uran kannalta kaikkein tärkein juttu on, että muussakin elämässä urheilu on näytellyt niin isoa roolia, isä kertoo Yle Urheilulle.

16-vuotiaan Karttusen hengästyttävään lajivalikoimaan on kuulunut salibandya, jääkiekkoa ja jopa painia. Bravuurilajiin kipinä syntyi isän muisteluiden mukaan vasta myöhemmällä iällä, vaikka tytär osallistui ensimmäisiin pesisharjoituksiinsa jo alle kouluikäisenä.

– Oli aika yllätyskin, miten kovalla intohimolla pesäpallo tarttui häneen, kun hän D-tyttönä pääsi tyttöjen Superpesikseen, isä kertoo.

Tavoitteena olla Suomen paras

Isä ja pelinjohtaja ovat seuranneet tyytyväisinä vierestä, kun Karttunen on ahertanut tavoitteensa eteen. Tuon tavoitteen hän on sanonut ääneenkin: hän haluaa olla tulevaisuudessa vuoden naispesäpalloilija.

Taidot, pelinluku ja peliäly riittävät pelinjohtajan mukaan jo nyt himoitun tittelin vaatimalle tasolle, mutta fysiikkassa Karttunen antaa vielä tasoitusta. Voimaharjoittelu tuo ulkopeliin kaivattua nopeutta ja heittovoimaa sekä sisäpeliin lyöntivoimaa.

Muutamassa vuodessa Karttusesta voi tulla Suomen paras.

Isän mukaan tytär onkin aina ollut sitoutunut kaikkeen, mitä tekee. Sirorakenteinen tyttö on isänkin mielestä vielä fysiikassa perässä huippupesäpalloilijoita, ja juuri se on kirittänyt treenaamaan yhä kovemmin.

– Venla on joutunut oman puutteelliseen fysiikkansa takia harjoittelemaan sellaisia asioita, että hän on tullut todella taitavaksi ja korvannut fyysiset puutteet älyllä. Hänellä on iso motivaatio olla parempi huomenna kuin tänään.

"Lepopäivänä ei hiihdetä 15 kilometriä"

Yksi huolenaihe kokeneella pelinjohtajalla kuitenkin on.

Pesäpallo on monipuolinen laji, jossa pelaajan pitää olla hyvä monessa eri asiassa. Yhdessä vuodessa ei kuitenkaan voi kehittää kovinkaan montaa ominaisuutta turvallisesti ja pitkäjänteisesti.

Karttusta ei tarvitse patistaa harjoittelemaan, vaan pikemmin pitämään edes silloin tällöin vapaapäiviä. Hurjat treenitunnit voivat pahimmassa tapauksessa johtaa loukkaantumiskierteeseen.

– Fysiikassa ei voi oikaista, vaan se pitää porras kerrallaan tehdä. Tytöllä on kova halu mennä, mutta kun kroppaan yritetään saada voimaa, lepopäiviä täytyy pitää. Silloin ollaan jalat kohti kattoa eikä käydä hiihtämässä 15 kilometriä tai pelata pihapelejä kahdeksaa tuntia, Viljanen toteaa.

Jussi Viljanen
Kirittärien pelinjohtaja Jussi Viljanen vaikuttui Karttusen kyvyistä jo tämän ollessa D-tyttöikäinen.Tomi Hänninen

Karttunen oli heinäkuussa muutaman viikon ajan poissa Kirittärien kokoonpanosta pienen loukkaantumisen takia. Viljasen mukaan tilanne otettiin varman päälle, jotta pelättyä loukkaantumiskierrettä ei pääsisi syntymään.

Monta rautaa tulessa

Jyväskylässä asuva Karttunen pelaa naisten Superpesiksen lisäksi B-tyttöjen Superpesistä Seinäjoen Maila-Jusseissa, toki harvakseltaan. Tämän rinnalla hän opiskelee lähihoitajaksi sekä kantaa treenaamisen ohella itse vastuun ruokailusta ja levosta.

Eikö isää huoleta, että nuori tyttö palaa loppuun?

– En ole yhtään huolissani. Pitää muistaa, että hän on 16-vuotias ja hänellä on myös omat sen ikäisten jutut elämässään. Hän viettää paljon aikaa veljensä kanssa ja tekee kaikkea, sanotaanko normaalia nuoren elämää.

Pelinjohtajankin näkökulmasta opinnot ovat silkkaa plussaa. Pesäpallon ulkopuolinen tekeminen on juuri sitä, mitä Viljanen nuorelle Karttuselle toivoo.

Venla Karttunen
Isä toivoo, että tytär saa kilpailun ohella myös olla oma itsensä ja tehdä nuoren elämään kuuluvia asioita.Tomi Natri / AOP

Yksi toive isällä silti on tyttärensä varalle silti on. Itsekin Venlan ikäisiä nuoria valmentanut isä tietää, että kovalla tasolla pelaavan kypsän nuoren ikä voi helposti unohtua. Hän haluaa, että tytär saisi olla kuin ikäisensä, siitäkin huolimatta, että pesäpallo on hyvin iso osa elämää.

Jopa niin iso, että Karttusen perheessä nähdään lajista välillä uniakin.

– Ehkä se kertoo lajin merkityksestä, kun meillä unissaankin pelataan äänekkäästi. Unissa puhuminen kulkee meillä suvussa ja hauskoja hetkiä on ollut sen parissa, isä Karttunen nauraa.

Nöyrä, mutta kunnianhimoinen

Vaikka Venla Karttunen on erittäin innokas ja kunnianhimoinen, on hän sen lisäksi nöyrä. Kirittärien koppiin Karttunen on 14-vuotiaana tullut täynnä kunnioitusta muita pelaajia kohtaan ja ottanut paikkansa osana joukkuetta.

– Venla on erittäin pidetty persoona. Hän ei pidä itsestään mekkalaa eikä koskaan valita turhasta. Arvostus Venlaa kohtaan on kanssapelaajien ja valmennuksen silmissä kova ja se on tullut nimenomaan hänen oman tekemisen kautta, pelinjohtaja valottaa.

Lue myös:

16-vuotiaalle Venla Karttuselle kahden vuoden jatkosopimus Kirittäriin

Jyväskylän teinisensaatio iski ottelun pakettiin – "Ei tuollaiset suoritukset ole kenellekään arkipäivää"

Kirittärien Jussi Viljasen 500. ottelu pelinjohtajana Superpesiksessä päättyi pettymykseen

Pitääkö ennakkosuosikki Kirittäret pintansa vai pystyykö Pesäkarhut vihdoin mestaruuteen?

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat