Suora

  • Dota 2: The International
  • Este- ja kouluratsastuksen EM: Kouluratsastuksen Grand Prix

Ministeriö tyrmää puheet tekonurmien kieltämisestä, Palloliitossa varauduttu kieltoehdotukseen: "Jos kaikki tekonurmet uusittaisiin, pitäisi löytää samantien 80 miljoonaa"

EU kaavailee kieltävänsä tekonurmien täyteaineena käytettävän kumirouheen. Ympäristöministeriön mukaan Suomessa voidaan jatkossakin pelata keinonurmella.

siirtonurmikot
Tekonurmi on suosittu harjoitusalusta. Kuvituskuva.
Tekonurmi on suosittu harjoitusalusta. Kuvituskuva. Gettyimages

Etenkin Pohjois-Euroopan jalkapallomaailmaa järisytti alkuviikosta Welt am Sonntagin (siirryt toiseen palveluun)uutinen EU:n aikeista kieltää kumirouhetekonurmet jo vuonna 2022. Syynä on kenttien täyteaineena käytettävä kumirouhe, jonka on tutkimuksissa todettu olevan mahdollisesti haitallista paitsi ihmisille myös ympäristölle.

Ympäristöministeriön neuvotteleva virkamies Eeva Nurmi vakuuttaa, että Suomessa pelataan jatkossakin jalkapalloa tekonurmilla.

– EU ei ole kieltämässä tekonurmia. Tarkoituksena on, että materiaalit, joita niissä käytetään, ovat turvallisia, Nurmi painottaa.

Myös Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen paljastaa, että asia on ollut Palloliitossa pöydällä jo parin vuoden ajan.

– Käytännössä kaikki alkoi 2016, kun alettiin kyseenalaistaa, olisiko kumirouhe ihmisen terveydelle haitallista. Näin ei ole vielä pystytty toistaiseksi todistamaan. Tietysti mikromuoviasia on myös erittäin tärkeä. On epäilyksiä, että tekonurmien kumirouhe kulkeutuisi myös lähiluontoon ja vesistöön.

Auvisen mukaan asiaa tutkitaan jatkuvasti myös lajin sisällä. Palloliitto on mukana Suomen ympäristökeskuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimushankkeessa, jossa selvitetään kulkeutuuko kumirouhe kentiltä vesistöihin ja maaperään.

Kieltoehdotuksen perusteena terveyshaitat

EU:n kieltoehdotukseen perehtyneen Eeva Nurmen mukaan kieltoehdotus perustuu ennen kaikkea kumirouheen aiheuttamiin terveysvaikutuksiin. Ylen MOT-ohjelma perehtyi tekonurmen mahdollisiin terveyshaittoihin vuonna 2017 tehdyssä dokumentissa.

– Kieltoesitys koskee sekä kierrätetystä autorenkaista ja uudesta materiaalista tehtyä kumirouhetta. Ympäristöasiat tulevat ikään kuin kaupan päälle, mutta lähtökohta on terveysperusteinen, Nurmi kertoo.

Myös kieltoehdotus on ollut pöydällä jo useampia vuosia. Alunperin se lähti liikkelle Hollannista pari vuotta sitten, kun aineista havaittiin mahdollisesti haihtuvan terveydelle haitallisia yhdisteitä.

Samat aineet ovat haitallisia paitsi ympäristölle myös ihmisille. Nurmen mukaan kieltoehdotuksessa on kyse nimenomaan polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä eli PAH-yhdisteistä.

Tekonurmien täyteaineena käytettävää kumirouhetta valmistetaan esimerkiksi käytetyistä autonrenkaista. Autonrenkaiden kumi on käyttötarkoituksensa vuoksi erityisen kestävää, minkä takia siinä voi olla myös enemmän haitallisia kemikaaleja kuin muissa muoveissa. Esimerkiksi PAH-yhdistepitoisuus on autonrenkaissa yleensä suuri.

– Toki kumirouhetta voi tehdä myös uudesta materiaalista. PAH-yhdisteille asetettu rajoitus koskisi sekä kierrätettyä että uutta materiaalia, Nurmi avaa.

Paluu hiekkahousukaupoille?

Palloliiton Auvinen lähestyy asiaa toisesta kulmasta, ja nostaa esiin tekonurmikenttien tarjoamat mahdollisuudet muun muassa ympärivuotiseen harrastamiseen.

– Suomessa tekonurmikenttien ansiosta harrastajamäärät ovat räjähtäneet ja lajista on tullut yhä ympärivuotisempi. Kahdessakymmenessä vuodessa meille on tullut 400 tekonurmikenttää, jotka käytännössä liikuttavat suomalaisia erittäin kustannustehokkaasti. Mitä tarkottaisi yhteiskunnan ja hyvinvoinnin kannalta, jos tämä mahdollisuus vietäisiin meiltä pois?

Luonnonnurmilla ei Suomen kaltaisissa kylmissä maissa pysty tekonurmia korvaamaan.

– Meidän leveyspiireillämme luonnonnurmen kasvukausi on se 4,5–5,5 kuukautta. Se ei tule tästä muuttumaan. Meillä jäisi käytännössä monta kuukautta vuodessa, jolloin toimintamme olisi täysin lamaantunut. Luonnonnurmet eivät ole meille ratkaisu ja toivottavasti eivät hiekkakentätkään, Auvinen pohtii.

Jos euromääräisesti ajateltaisiin, että kaikki tekonurmikentät pitäisi huomenna uusia, meidän pitäisi löytää jostakin 80 miljoonaa euroa samantien rahaa.

Tero Auvinen, Palloliiton olosuhdepäällikkö

Mikäli kieltoehdotuksesta päätettäisiin, koituisi jalkapalloperheelle iso lasku.

– Jos euromääräisesti ajateltaisiin, että kaikki tekonurmikentät pitäisi huomenna uusia, meidän pitäisi löytää jostakin 80 miljoonaa euroa samantien rahaa.

Täyteainetta jopa puuaineksesta

Nurmi haluaa painottaa, että kyse on ennen kaikkea rajoitusehdotuksesta.

– Keinonurmia ei olla kokonaan kieltämässä. Nyt ollaan rajoittamassa muovimateriaalia, josta keinonurmia tehdään, Nurmi alleviivaa.

Esimerkiksi Espoossa on käytössä Suomen ensimmäinen biohajoavalla täyteaineella täytetty tekonurmi, jossa kumirouhe on korvattu sokerijuurikkaalla. Nurmi ei näe mitään syytä sille, että kielto koskisi orgaanisista aineista tehtyjä tekonurmia.

Meillä on jo käytössä korkkia ja erilaisia, täysin hajoavia biotäyteaineita sekä jopa puuaineesta tehtyä rouhetta.

Tero Auvinen, Palloliiton olosuhdepäällikkö

Palloliiton Auvinen kertoo, että tekonurmien täyteainetta on kokeiltu tehdä jopa puuaineksesta.

– Markkinat pyrkivät reagoimaan ja tuotekehittely jatkuu. Meillä on jo käytössä korkkia ja erilaisia, täysin hajoavia biotäyteaineita sekä jopa puuaineesta tehtyä rouhetta. Tällä hetkellä ollaan kuitenkin vielä kehitysvaiheessa, Auvinen pohtii.

Suomessa tekonurmia on käytössä tällä hetkellä noin neljäsataa. Kielto vaikuttaisi luonnollisesti raskaasti myös muihin Euroopan maihin: esimerkiksi Ruotsissa tekonurmia on käytössä noin tuhat, ja Saksassa määrä on jopa 5000.

Aikaisintaan 2022

Ympäristöministeriön Eeva Nurmen mukaan aihe nousee EU:ssa pinnalle juuri nyt, koska kemikaaleja koskevia rajoitusehdotuksia käsittelevässä Euroopan Kemikaalivirastossa on valmistunut lausunto kumirouheen rajoittamisesta.

– Nyt kun olemme saaneet tieteellisen komitean lausunnon, käsittelevät jäsenmaat asiaa seuraavaksi omissa kokouksissaan. Sen keskustelun jälkeen Komissio tekee päätöksen, ryhdytäänkö rajoittamiseen vai ei. Arvioisin, että tähän menee noin vuosi, Nurmi kertoo.

Jos rajoitukseen päätetään ryhtyä, menisi toimeenpanoon vielä toinen vuosi.

– Jos nyt päätetään ryhtyä rajoitukseen, olisi se aikaisintaan voimassa 2022. Lisäksi niissä on yleensä siirtymäaika, eli kielto ei astu välittömästi voimaan, Nurmi muistuttaa.

Lue myös:

Perinteinen listaus: Real Madrid ja FC Barcelona nousivat maailman arvokkaimmiksi jalkapalloseuroiksi

Huuhkaja-pelaajia viedään nyt rapakon taakse – eksoottisessa maassa valmentava suomalainen tuntee mysteerisarjan ja tyrmää pahat puheet: "Ne saavat minut vihaiseksi"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat