Suora

  • Urheiluruutu

Yliopistoharjoittelu Yhdysvalloissa vei mehut 10-kertaisesta Suomen mestarista: "Rasituin liikaa ja juoksin pahimmillaan samoja aikoja, mitä kellotin 15-vuotiaana"

24-vuotias juoksija Ville Lampinen opiskeli neljä vuotta Yhdysvalloissa urheilustipendillä. Sinä aikana tulokset kääntyivät laskuun.

yleisurheilu
Ville Lampinen
Suomen kärkijuoksijoihin kuuluva Ville Lampinen ei saanut harjoittelusta kaivattua tulosta Yhdysvalloissa.AOP

– Pakko sanoa heti ensimmäisenä, että lähtö Yhdysvaltoihin ei kaduta. Sain todistuksen, ja pitkään olin miettinyt opiskelemista siellä. Mutta urheilupuoli ei mennyt putkeen.

Näin kertoo 400 metrin ja 800 metrin juoksija Ville Lampinen, 24, joka lähti Yhdysvaltoihin Villanovan yliopistoon urheilustipendillä syksyllä 2015. Aiemmin samana kesänä Lampinen oli juossut vieläkin voimassa olevan 800 metrin ennätyksensä 1.48,44.

Monen muun suomalaisurheilijan tavoin Lampisen tuloskehitys Pohjois-Amerikan yliopistomaailmassa kuitenkin tyssäsi ja etenkin pari viime kautta menivät pieleen.

Viime keväänä Lampinen valmistui ja palasi Suomeen. Vääränlainen harjoittelu oli yksi syy huonoihin tuloksiin.

– Minulla oli hieman erilaisia ongelmia kuin muilla suomalaisilla. Yleensä siellä harjoitellaan liian kovaa ja juostaan kovilla määrillä. Olin pikajuoksuryhmässä, josta ei jäänyt käteen mitään. Ei painotettu kumpaakaan, nopeutta tai kestävyyttä, kymmenkertainen Suomen mestari Lampinen kertoo Yle Urheilulle.

Toinen vaihtoehto Lampisella olisi ollut harjoitella kestävyysjuoksijoiden ryhmässä. Sitä Lampinen kuitenkin karttoi, koska pelkäsi, että juoksumääriä tulee silloin liikaa.

Liian kova kilpailurytmi imi voimat

Liikaa kuormitusta tuli silti. Yhdysvaltojen kilpailukauden jälkeen Lampinen juoksi kotimaassa Kalevan kisojen lisäksi eliittikisoja. Kun päälle heittää vielä maaotteluedustukset ja nuorten SM-kisat, täyteen tuli yli 50 kilpailua yhden kauden aikana. Ja nyt puhutaan matkoista, joissa maitohappojen määrät huutavat punaisella jokaisen kisan jälkeen.

Lampinen harmittelee jälkiviisaana liian kovaa kilpailurytmiä.

– Olisi pitänyt mennä jenkkiaikataulun mukaan. Olihan se 50 kisaa per kausi ihan käsittämätön määrä. Rasituin liikaa ja juoksin pahimmillaan samoja aikoja, mitä kellotin 15-vuotiaana. Välillä oma pääkoppa oli kovilla.

Määrä on suuri, sillä vertailukohtana Lampisen suomalaisten kilpatoivereiden kilpailukalenteriin on kuulunut keskimäärin viime vuosina reilut parikymmentä kisaa kauden aikana.

Ville Lampinen
Ville Lampinen tuuletti 400 metrillä Kalevan kisojen voittoa Oulussa 2016. Taakse jäi muun muassa numerolla 11 juokseva Oskari Mörö.AOP

Lampinen ei ole asiansa kanssa yksin. Yhdysvaltojen yliopistomaailmasta suomalaisia urheilijoita on saapunut siipirikkoisena useita.

Esimerkiksi alle 23-vuotiaiden EM-hopeaa 400 metrin aidoissa napannut Jussi Kanervo aloitti Pohjois-Amerikassa väkevästi, mutta joutui lopettamaan uransa loukkaantumisten takia pari vuotta sitten.

Ongelma ei kosketa ainoastaan yleisurheilijoita. Uinnin MM-kisoissa 50 metrin rintauinnin finaalissa kauhonut Ida Hulkko kritisoi aiemmin voimakkain sanoin Yhdysvaltojen yliopistojen harjoittelukulttuuria. Kaikki tehdään ryhmässä, ja valmentajan panostus yhteen urheilijaan on vähäisempää kuin Suomessa.

– Jenkeissä lyödään sama ohjelma 12–15 urheilijalle ja sanotaan, että menkää tekemään se. Se on systeemi, mikä siellä toimii, Lampinen kertoo.

Suomalaisvalmentajilta punaista valoa

Mutta on Yhdysvalloissa opiskellessa suomalaisia pärjännytkin 2000-luvulla. Esimerkiksi kolmiloikkaaja Tuomas Kaukolahteen harjoittelu on purrut tällä kaudella ja suomalainen loikki kesäkuussa ennätyksensä 16,50 metriä. Myös jo uransa lopettanut 400 metrin aitajuoksija Jussi Heikkilä teki reilut kymmenen vuotta sitten yliopistourheilijana kovia tuloksia. Heikkilä juoksi ennätyksensä 49,39 Floridassa vuonna 2008, ja se on Suomen kaikkien aikojen tilastossa kolmanneksi kovin aika.

Yle Urheilun asiantuntijan Jarkko Finnin mukaan suomalaisvalmentajille on kuitenkin viime vuosina kehittynyt melko selvä kanta Yhdysvaltoihin lähtemiseen urheilijastipendin kanssa.

– Harvoin valmentaja sinne tyrkkää harjoittelemaan. Yleensä Yhdysvaltoihin lähteminen torpataan, koska valmentajat ovat nähneet sieltä huonoja kokemuksia, kertoo Finni, joka rajaa ongelman nimenomaan juoksulajeihin.

Jussi Kanervo
400 metrin aidoissa 49,66 kellottanut Jussi Kanervo lähti urheilijastipendillä Yhdysvaltoihin kauden 2013 jälkeen. Ura loppui 24-vuotiaana vuonna 2017.Tomi Hänninen

Ryhmäharjoittelun lisäksi harjoittelun rytmitys on erilaista. Kun Euroopassa harjoitellaan yleensä kaksi kertaa päivässä, Pohjois-Amerikassa suositaan yhdistelmäharjoituksia. Esimerkiksi pikamatkoilla juoksuharjoituksen perään tehdään punttitreeni ja harjoitus voi kestää jopa neljästä viiteen tuntia, kun härmässä on totuttu puolet lyhyempiin harjoituksiin.

– Jos olet tottunut nuoresta asti harjoittelemaan tiettyyn suuntaan, Yhdysvaltojen harjoittelukulttuuri voi olla aluksi iso järkytys. Lisäksi siellä on paljon henkilökohtaisia kisoja, Finni avaa.

"Se on iso riski"

Finnin mielestä Yhdysvaltoihin lähteminen vaatiikin urheilijalta erittäin rautaista kuntoa.

– Jos ei tausta ole riittävän kova, ylikuormittumisen vaara on olemassa. Kovan kunnon lisäksi pitää olla tottunut kovaan määrälliseen harjoitteluun.

Finni toteaa samaan hengenvetoon myös saman, mikä tuli Lampisen suusta: Yhdysvaltojen kilpailukauden yhdistäminen kotimaan kesäkauteen on haastavaa. Liki mahdotonta, jos mielii tehdä kovia tuloksia.

Yleensä lähteminen Yhdysvaltoihin torpataan, koska valmentajat ovat nähneet sieltä huonoja kokemuksia.

– Kokonaisuus on haastava. Se on iso riski, jos kisaa heti perään Suomessa. Juoksulajeissa kannattaisi pysyä jenkkiaikataulussa ja huilata kesä kotimaassa.

Finnin mukaan yliopistojen välillä on kuitenkin paljon eroja. Toisissa yliopistoissa eurooppalainen ja suomalaisurheilijoiden kannalta tutumpi valmennusosaaminen näkyy enemmän.

– Mutta kokemukset eivät silti ole olleet hirveän hyviä, Finni painottaa.

Ville Lampinen
Ville Lampisen tavoite on juosta ensi vuonna Pariisin EM-kisoissa.Tomi Hänninen

Lampinen: Ota selvää asioista ennen kuin lähdet

Ville Lampinen ei kuitenkaan halua liikaa kritisoida Yhdysvaltojen urheilustipendijärjestelmää. Juoksija muistuttaa, miten helpoksi urheileminen on rapakon takana tehty: vajaan neljän vuoden reissu takasi urheilijalle ilmaisen asumisen, ja urheilemiseen pystyi keskittymään täysillä.

– Jos olisin jäänyt Suomeen, vuokra olisi pitänyt maksaa ja käydä töissä. Eli siihen nähden se oli hyvä vaihtoehto.

Lampisen mukaan ennen lähtöä urheilijan pitää tietää, mihin on ryhtymässä. Esimerkiksi yliopistovalmentajiin kannattaa olla yhteydessä ennen muuttoa.

– Kannattaa käydä paikan päällä etukäteen selvittämässä juttu ennen kuin sinne menee, Lampinen vinkkaa.

"En halua leimata sitä, että jenkkivaihtoehto olisi täyspaha"

Paluu Suomeen näyttää tuoneen uutta lisävirtaa Lampiselle. Vantaalainen juoksi viikko sitten Joensuussa pitkästä aikaa 800 metriä alle 1.50. Myös Yhdysvalloista täksi kaudeksi kotimaahan palannut korkeushyppääjä Heta Tuuri on parantanut tuloksiaan ja hyppäsi uuden ennätyksensä 1,88 viikko sitten.

Neljän vuoden kokemuksen jälkeen Lampinen ei halua sanoa ei urheilijalle, joka haluaa Yhdysvaltoihin opiskelemaan ja urheilemaan.

– En halua leimata sitä, että jenkkivaihtoehto olisi täyspaha. Jokaisen urheilijan pitää punnita vaihtoehtoja.

Vaikka tulokset menivät Lampisella viimeisinä yliopistovuosina penkin alle, kokemus oli vertaansa vailla.

– Sain sieltä paljon irti muustakin kuin urheilusta, Lampinen iloitsee.

Ville Lampinen kisaa torstaina alkavissa Lappeenrannan Kalevan kisoissa 400 metrillä ja 800 metrillä. Yle näyttää kisat suorana Yle TV2:sta ja Yle Areenasta. Kisoja voi kuunnella myös Yle Puheesta.

Lue myös:

Kommentti: Pohjois-Amerikan yliopistojen massatuotannossa monen urheilijan ura tyssää – Ida Hulkon rohkea päätös palata Suomeen saattoi pelastaa hänen uransa

Ilo katosi harjoittelusta – suomalaisuimari hylkäsi täyden stipendin Floridassa ja palasi Suomeen: “Tiesin tasan tarkkaan, että tämä oli oikea päätös”

Rion olympiavoittaja Dalilah Muhammad rikkoi 400 metrin aitojen ME:n: "Tämä on vasta alkua" Puolan kuulajätti Haratyk hurjassa vireessä: maan ennätys ja paras tulos Euroopassa 31 vuoteen Hallitsevalta maailmanmestarilta myrskyvaroitus – hirmuinen seivästulos nosti Sam Kendricksin kaikkien aikojen kolmanneksi

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat