Suora

  • Dota 2: The International
  • Este- ja kouluratsastuksen EM: Kouluratsastuksen Grand Prix

EU:n kaavailema kielto olisi lottovoitto suomalaisyritykselle – Alajärvellä alettiin panostaa ympäristöystävällisiin tekonurmiin jo vuosia sitten

EU suunnittelee kieltävänsä tekonurmien täyteaineena käytettävän SBR-kumirouheen, joka on mahdollisesti haitallista ihmisille ja ympäristölle.

jalkapallo
Tekonurmi kuvituskuva
EU kaavailee kieltävänsä tekonurmien täyteaineena käytettävän kumirouheen vuodesta 2022 alkaen. Getty Images

Mikäli EU päättäisi kieltää tekonurmien täyteaineena käytettävän SBR-kumirouheen, sankariksi saattaa nousta sokerijuurikas.

Suomessa Alajärvellä tekonurmilla käytettävän kumirouheen mahdollisiin terveysvaikutuksiin herättiin jo viisi vuotta sitten, kun Unisport aloitti biohajoavalla täyttöaineella valmistetun tekonurmikentän kehittelyn.

– Ympäristöasiat ja vastuut nousevat nykymaailmassa yhä tärkeämpään asiaan kaikilla toimialoilla, myös liikunnassa ja urheilussa sekä liikuntapaikkarakentamisessa, Unisportin Suomen maajohtaja Pekka Elo kertoo.

Elon mukaan taustalla on useiden vuosien perusteellinen työ.

– Uskoakseni meillä on merkittävä etumatka maailmanlaajuisestikin kilpailijoihin verrattuna.

Suomen ensimmäinen biohajoavalla täyteaineella tehty tekonurmikenttä valmistui Espoonlahden urheilupuistoon lokakuussa 2018. Keinonurmen kumirouhe on korvattu sokerijuurikkaalla, ja kenttä täyttää myös Fifan vaatimukset.

Toistaiseksi biohajoavalla täyteaineella tehtyjä löytyy Espoon lisäksi Iisalmesta ja Nurmijärveltä. Kiinnostusta on Elon mukaan tullut myös muista suomalaiskaupungeista.

– Uskon, että 2020–2021 tapahtuu ympäristöystävällisten tekonurmien merkittävä läpimurto, Elo ennustaa.

Kiinnostus onkin ollut kovempaa kotimaan rajojen ulkopuolella.

– Mikromuovikeskustelu käy ylipäätään Suomea kovemmilla kierroksilla Norjassa ja Ruotsissa. Esimerkiksi Norjaan ja Ruotsiin biohajoavia kenttiä on asennettu useita. Kyseessä on toistaiseksi melko pohjoismaalainen ilmiö.

Haasteena hinta

Tekonurmikentillä käytettävän materiaalin vaarallisuudesta on puhuttu jo vuosia. Palloliiton olosuhdepäällikkö Tero Auvinen paljasti aiheen olleen Palloliitossa tapetilla vuodesta 2016. Myös Ylen MOT -ohjelma perehtyi tekonurmikenttien vaaroihin jo vuonna 2017.

Juuri nyt aihe on pinnalla siksi, että kemikaaleja koskevia rajoituksia käsittelevä Euroopan Kemikaalivirasto on saanut valmiiksi lausuntonsa kumirouheen rajoittamisesta.

Mahdolliset ympäristö- ja terveyshaitat ovat olleet tiedossa jo vuosia, mutta miksi yhä useampi valmistaja ei ole ryhtynyt ympäristöystävällisiin ratkaisuihin?

Syy löytyy hintalapusta.

– Julkisuudessa on esitetty arvioita, että kenttä olisi tuplasti kalliimpi perinteiseen kumirouhekenttään verrattuna. Jättäisin kommentoinnin siihen, Elo kommentoi.

Tuntuman, kestävyyden ja käyttöiän kannalta ympäristöystävällinen tekonurmi ei Elon mukaan eroa perinteisestä tekonurmesta. Elo uskookin kysynnän lisääntyvän, ja yhteistyötä useiden kaupunkien kanssa on jo viritteillä. Vielä perinteiset kumirouhekentät ovat kuitenkin merkittävästi kysytympiä.

Lue myös:

Ministeriö tyrmää puheet tekonurmien kieltämisestä, Palloliitossa varauduttu kieltoehdotukseen: "Jos kaikki tekonurmet uusittaisiin, pitäisi löytää samantien 80 miljoonaa"

Vanhoista autonrenkaista tehdyt tekonurmikentät syynissä

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat