Suora

  • Elävä arkisto esittää
  • Rytmisen MM, 4-ottelun B-ryhmän finaali
  • Painin MM, vapaapaini

Joukkuekaverit ihmettelevät Suomen ykköskävelijän taideharrastusta, mutta oman tiensä kulkija Aku Partanen ei siitä hätkähdä: "Tarvitsen vastakohdan urheilulle"

Lappeenrantalaislähtöinen Aku Partanen on kasvanut kodissa, jossa on aina arvostettu niin urheilua kuin kulttuuria. Taideharrastus seuraa Partasta kaikkialle, vaikka muut urheilijat eivät miehen innostusta yleensä ymmärrä.

yleisurheilu
Aku Partanen poseeraa kameralle.
Aku Partasen päälaji on 50 kilometrin kävelyAOP

Huutokauppakamarin tuoteluettelo. Siinä asia, jota harva nuorimies on edes koskaan vilkaissut. Kävelijä Aku Partaselle kyseiset listat on kuitenkin tuttuakin tutumpia. Miehen silmät tuikkivat jo pelkästä aiheen mainitsemisesta kuin lapsella, joka saa käteensä ennen joulua koteihin jaettavan suuren lelukuvaston.

27-vuotias Partanen myöntää, että vaikka taideharrastus on ollut aina vahvasti esillä hänen lapsuudenkodissaan, nuorempana häntä kiinnosti aivan muut asiat. Kuten esimerkiksi jalkapallo.

– Tietysti vanhempieni innostus näkyi meillä arjessa, mutta pakko tunnustaa, etten itse lapsena taiteesta juurikaan välittänyt, sanoo Partanen.

Aku Partanen kävelee.
Aku Partanen uskoo, että hän voi kilpailla vielä kymmenen vuoden päästä. AOP

Nykyään huutokaupoissa käynti, taiteen keräily sekä näyttelyiden ihailu kuuluvat koko perheen yhteisiin harrastuksiin.

– Toisin kuin äiti ja isä, minä kyllä panostan taidehankinnoissa enemmän laatuun kuin määrään, mies letkauttaa vanhempiensa hankinnoille hyväntahtoisesti hymyillen.

Valokuvista voimaa

Partanen ei tyydy vain ihailemaan toisten teoksia, vaan hän on innostunut taiteen tekemisestä myös itse. Erityisen lähellä sydäntä on valokuvaus.

– Tarvitsen vastakohdan urheilulle. Jos vain jäisin aamutreenien jälkeen kotiin miettimään päivän seuraavaa harjoitusta, en varmasti voisi niin hyvin kuin nyt. Välillä on pakko päästää irti ja saada jotain muuta ajateltavaa.

Kyllä ne joukkuetoverit taitavat olla jo välillä vähän hermostuneita harrastukseeni

Kamera kulkee Partasen mukana myös maailmalla. Saimaan rannalla lapsuuden kesät viettänyt mies kertoo nauttivansa erityisesti vesistöjen kuvaamisesta. Partanen toteaa olevansa itse valtavan innostunut näkemästään, vaikka muut mukana olijat eivät kävelijän riemua aina ymmärräkään.

– Kyllä ne joukkuetoverit taitavat olla jo välillä vähän hermostuneita harrastukseeni, kun heilun aina kamera kaulassa ties missä. Olen yrittänyt saada heistä myös seuraa museoihin ja taidenäyttelyihin, mutta ainakaan toistaiseksi kukaan ei ole lähtenyt matkaan.

Partanen kertoo olleensa aina oman tien kulkija, joka ei turhaan hötkyile. Näin ollen sekä kilpakävely että valokuvaus sopivat hänelle hyvin. Molemmissa pitää malttaa puurtaa yksin ja olla koko ajan valppaana. Myös huipputulosta saattaa joutua odottamaan pitkään.

– Mottoni on: askel kerrallaan. Se kuvaa minua hyvin sekä ihmisenä että urheilijana.

Useat kilpakävelijät ovat uransa huipulla vasta yli 30-vuotiaina. Hötkyillä ei siis tarvitse.

– Uskon, että voin hyvin kilpailla vielä kymmenenkin vuoden päästä.

Puritaaninen päivätyö

Partasen päälaji on 50 kilometrin kävely. Matka on niin rankka, ettei täysimittaisia kilpailusuorituksia voi tehdä kuin muutaman vuodessa.

– Kyllähän niitä juhlapäiviä eli kilpailuja on todella harvoin. Pääosin kävelijän arki on todella askeettista yksin puurtamista jonkin kaukana odottavan tavoitteen eteen. Onneksi satun nauttimaan puritaanisesta elämästä ja siitä, että saan laittaa itseni ahtaalle, toteaa noin 200 kilometriä viikossa kävelevä Partanen.

Aku Partanen
Aku Partasen arki on todella askeettista.Juha-Petri Koponen / Yle

Maallikolle kilpakävelyn liikerata voi näyttää hyvin epäergonomiselta, mutta Partasen mukaan oikean tekniikan avulla laji on melko armelias keholle. Ongelmat kilpailutilanteissa johtuvat yleensä tankkauksen epäonnistumisesta tai nesteen imeytymisongelmista.

Jos haluaa pärjätä, on onnistuttava kuitenkin kaikilla osa-alueilla.

– Kilpailuissa on oltava kohdillaan paitsi fyysiset ominaisuudet, myös tekninen osaaminen sekä taktinen taito. Pitää tietää mitä tehdä ja milloin, ei vain kävellä silmät ummessa eteenpäin.

Kävelijät ottavat 50 kilometrin kilpailun aikana yleensä noin 40 000–45 000 reilun metrin mittaista askelta.

Kilpakävelijän frekvenssi eli askeltiheys on samaa luokkaa kuin 400 metrin juoksijalla. Koska esimerkiksi 50 kilometrillä matkaa taitetaan alle minuutin kestävän ratakierroksen sijaan lähemmäs neljä tuntia, vaatii optimaalisen asennon ylläpito äärimmäisen vahvaa lihaskestävyyttä. Ei ihme, että moni kutsuukin viidenkympin kävelyä yleisurheilun kuninkuuslajiksi.

– Huipulle pääsy edellyttää tietysti taloudellista ja puhdasta tekniikkaa, ei kenenkään kroppa tätä muuten kestä.

– Liikeratojeni puhtautta tarkkaillaan jatkuvasti erilaisilla testeillä ja analyyseilla. Näin varmistetaan, että suorituksiani ei hylätä ja mikä tärkeintä, pysyn itse kunnossa.

Pohjalta pinnalle

Vaikka Partasen ura on ollut jo tähän mennessä onnistunut ja nousujohteinen, on matkalle mahtunut myös kovia pettymyksiä. Niistä suurimman hän koki viime vuoden Berliinin EM-kilpailuissa, kun hän joutui keskeyttämään. Tilastokakkosena mittelöön startanneella miehellä oli kotiintuomisena mitalin sijaan niin syvä alakulo, ettei muutoin varsin toimeliaana ihmisenä tunnettu Partanen jaksanut nousta edes sohvalta keittämään kahvia yksiönsä toiselle laidalle.

En tarvinnut asiasta ylipääsyyn lopulta psykologia

Silloin apuun riensivät miehen äiti ja sisko. Yhdessä he nostivat urheilijan pohjalta pinnalle.

– En tarvinnut asiasta ylipääsyyn lopulta psykologia, mutta en kyllä olisi selvinnyt ilman läheisten tukea.

Berliinin keskeytyksestä huolimatta Partasen viime kausi oli varsin menestyksekäs. Miehen henkilökohtaiset ennätykset paukkuivat kaikilla matkoilla ja lisäksi hänen valmentajana toimivan Valentin Konosen hallussa olleita Suomen ennätystuloksia kirjattiin uusiksi Partasen nimiin. Tämä loi luottamusta tulevaan.

Myös kuluva kausi alkoi tuloksellisesti hyvin, sillä mies rikkoi jo keväällä ensi vuoden Tokion olympialaisten tulosrajan. Ensi syksyn Dohan MM-joukkueeseen hänet nimettiin ensimmäisten suomalaisurheilijoiden joukossa.

– Nyt näyttää kyllä oikein hyvältä ja katson eteenpäin luottavaisin mielin.

Vitsejä ja vuoristoilmaa

Aku Partanen on luonnostaan nopea ja kestävä. Siksi mies ei ole, toisin kuin moni hänen kilpakumppaninsa, lainkaan huolissaan siitä, että kävelijöiden pisin kilpailumatka muuttuu Tokion olympialaisten jälkeen 50 kilometristä 30 kilometriin.

– Perimmäinen syy siihen, miksi kävelen, on se, että se on minusta hauskaa. Ei matkalla ole niin väliä.

aku partanen
Aku Partanen on todellisuudessa aikamoinen vitsiniekka.AOP

Oli kilpailureitin pituus mikä hyvänsä, tarvitsevat urheilijat suorituksesta selviämiseen hyvää hapenottokykyä. Koska Partanen asuu vuoristo-olojen sijaan Helsingissä, on hän hankkinut kotiinsa happiteltan, minkä avulla siirtyminen alppi-ilmaan käy käden käänteessä. Teltassa oleillessa on hyvin aikaa myös yhdelle Partasen intohimoista, lukemiselle.

– Ja ehtiihän siellä selailla niitä huutokauppaluetteloitakin, lisää Partanen.

Mies kehuu lajiaan mainioksi myös siitä syystä, että harjoitukset voi suorittaa käytännössä missä vain. Niin lenkkitossut kuin alppiteltta matkaavatkin usein sekä miehen lapsuudenmaisemiin Lappeenrantaan että tyttöystävän luo Turkuun.

– Ainoa ongelma siinä teltassa on se, että se on niin pieni, että siellä pitää nukkua yksin.

Haastattelun edetessä käy selväksi, että vaikka Partanen kuvailee itseään hiljaiseksi sekä rauhalliseksi, on hän todellisuudessa aikamoinen vitsiniekka, jolla on pilke silmäkulmassa.

Muistan, että melkein joka treffeillä hän kysyi jossain vaiheessa, että haluatko kuulla vitsin?

Myös tyttöystävä Veera Emde vahvistaa havainnon.

– Aku on todella kova huumorimies. Muistan, että melkein joka treffeillä hän kysyi jossain vaiheessa, että haluatko kuulla vitsin? Sitten hän viljelee usein myös sananmuunnoksia, joita en monesti kyllä ensin edes tajua. Ehkä huumori olikin yksi asia, mihin Akussa rakastuin, kertoo Emde.

Mikä tärkeintä, osaa Partanen nauraa myös itselleen. Taiteen ja perheen lisäksi kävelijä kertoo nauttivansa tilanteista, joissa hän huomaa viihdyttävänsä omalla toiminnallaan muita. Näin käykin lähes päivittäin, sillä usein kaupunkioloissa harjoitteleva mies kääntää katseita missä ikinä liikkuukaan.

– Onhan se kilpakävely vähän erilaisen näköistä ja ihmiset sitä usein kyllä ihmettelevät. Mutta en minä tuijotuksesta välitä, päinvastoin. Sehän on vain mukavaa, jos voin tarjota toisille elämyksiä.

Lue myös:

Naisten pika-aidoissa luvassa kaikkien aikojen mestaruustaistelu – nähdäänkö miesten keihäässä yllätys? Seuraa näitä lajeja Kalevan kisoissa

Näin seuraat Kalevan kisoja – suorat lähetykset vauhtiin perjantaina Ylen kanavilla

Kolmiloikkaaja Kristiina Mäkelä on tottunut siirtämään unelmiaan: "Jos en urheilisi, minulla olisi varmasti jo perhe"

Helpottava uutinen: Joensuussa toisen startin väliin jättänyt Neziri juoksee Kalevan kisoissa

Suomen yleisurheilujoukkue Puolan Superliigaan nimettiin – mukana muun muassa Korte ja Raitanen: "Säilyminen on erittäin vaikeaa"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat