1. yle.fi
  2. Yle Urheilu
  3. yleisurheilu

"Urheilu loi ahdistuksen tunnetta ja surua" – seitsenottelija Miia Sillman kertoo hetkestä jolloin inhosi urheilua, teki kolme vuotta myöhemmin sensaatiomaisen tempun

Seitsenottelu on nousukiidossa Suomessa. Lajin kolmen puhutuimman urheilijan juuret ovat samassa seurassa.

Miia Sillman on tänä kesänä elämänsä kunnossa. Kuva: Lauri Heino / Lehtikuva

LAPPEENRANTA. "Tänään taisi olla se kuuluisa palkkapäivä". Näin seitsenottelija Miia Sillman ajatteli heinäkuisena iltana San Paolo -stadionilla Napolissa. Sillman, 24, oli juuri voittanut kultaa universiadeissa hirmuisella tuloksella.

Sillman otteli Napolissa pisteet 6 209. Sillman nousi Suomen kaikkien aikojen tilastossa neljänneksi. Hänen edellään ovat Satu Ruotsalainen (6 404), Tiia Hautala (6 369) ja Tina Rättyä (6 241).

Ennätyspisteet saivat Sillmanin hieman herkistymään. Hän kävi läpi mielessään kaikkea sitä vuosien varrella tehtyä työtä, jota hän on urheilun eteen tehnyt. Mielessä kävivät myös mustat hetket, jolloin hän ei löytänyt urheilusta mitään hyvää sanottavaa. Kolme vuotta sitten jopa uran loppuminen oli lähellä.

Sillmanin palkkapäivä oli nimenomaan henkinen palkinto. Uraa kannatti jatkaa. Alle 26-vuotiaille korkeakouluopiskelijoille tarkoitettujen universiadien voittaminen on suomalaisille yleisurheilijoille melko harvinaista herkkua.

Tulos 6 209 taas kertoi sen, että Sillman on oikealla tiellä myös isompia kilpailuja ajatellen. Dohan MM-tulosraja jäi vain 91 pisteen päähän. Tokion olympiarajaan vaadittaisiin jo uusi Suomen ennätys.

– Ennätysottelussa on osa-alueita, joissa on parannettavaa. Ainakin aidoissa, pituudessa ja kuulassa, Sillman luettelee.

– Ja tietysti myös 800 metriä. Juoksin sen Napolissa ensimmäisen kerran 2 minuutin ja 20 sekunnin pintaan (2.21,94), eikä olo ollut mitenkään hirveän paha. Jos saisin sellaisen kuolemanjuoksun tehtyä, pääsisin alle 2.20.

Sillman kertaa ennätyssarjaansa Kimpisen urheilukentän lämmittelypaikalla. Hän aloittaa perjantaina Kalevan kisojen seitsenottelun, joka on kuin varkain noussut yleisurheilun Suomen mestaruuskisojen kiinnostavimpien tapahtumien joukkoon.

Miia Sillman Paavo Nurmen kisoissa kesäkuussa. Kuva: Tomi Hänninen

Paras suomalaistaso 19 vuoteen

Naisten seitsenottelu ei ole pitkään aikaan ollut Suomessa vastaavassa tilanteessa kuin nyt. Lajin kärjessä on kaksi nuorta urheilijaa (Sillman ja Maria Huntington), joilla on realistiset mahdollisuudet kehittyä olympiatason ottelijoiksi.

Sillman ja Huntington ovat ylittäneet tänä kesänä ensimmäistä kertaa 6 000 pisteen rajan. Edellisen kerran Suomessa nähtiin kaksi 6 000 pisteen ylittäjää samana kesänä vuonna 2000, kun Tiia Hautala ja Susanna Rajamäki ylsivät huipputuloksiin.

Vuoden 2004 jälkeen Suomessa mentiin peräti 15 vuotta ilman yhtäkään 6 000 pisteen sarjaa.

Miksi seitsenottelun taso on noussut juuri nyt?

– Pohja on ollut pitkään hyvä. Suomessa on ollut paljon ottelijoita, mitä vaaditaan siihen, että jotkut nousevat sieltä huipulle. Ajattelin, että seitsenottelun nousu olisi tapahtunut jo aikaisemmin, sanoo Miia Sillmania pitkään valmentanut Marjukka Suihko.

Joensuun Katajan Jutta ja Hertta Heikkinen esittivät nuorempina lupaavia otteita, mutta molempien tuloshuippu on jäänyt noin 5 700 pisteen tuntumaan. Sillman ja Huntington ovat nousseet parin viime vuoden aikana Heikkisten ohi.

Maria Huntington ja Miia Sillman viime kesänä. Kuva: Anssi Mäkinen / SUL

Alkukesästä kaikki puhuivat Huntingtonin hirmuisesta ennätysvireestä, mutta nyt katseet ovat kääntyneet Sillmaniin.

– Se ajaa eteenpäin, että joka kilpailussa ja myös harjoitusleireillä on koko ajan kovaa kilpailua, Suihko sanoo.

Huippuottelijat tulevat nyt Tampereelta

Tampereen Pyrinnön valmentaja Suihko veti pitkään ottelupohjaisesti harjoittelevien urheilijoiden ryhmää Tampereella. Tuohon ryhmään kuuluivat muun muassa Sillman ja pika-aituri Reetta Hurske, jota Suihko yhä valmentaa.

Marjukka Suihko valmensi Miia Sillmania pitkään Tampereella. Kuva: Jussi Mansikka / Yle

Tampereella tehdään jotain oikein, sillä Suomen kolmen puhutuimman ottelijan juuret ovat samassa seurassa. Sillman, Huntington, 22, ja heinäkuussa nuorten olympiafestivaaleilla kultaa juhlinut Saga Vanninen, 16, edustavat kaikki Pyrintöä. Huntingtonia ja Vannista valmentaa Matti Liimatainen. Superlupaava Vanninen on tällä hetkellä aikuisten tilastossa viidentenä tuloksella 5 449. Se on häkellyttävän kova tulos 16-vuotiaalta ottelijalta.

Menestyksen taustalla on Pyrinnön seurakulttuuri, jossa yleisurheilua harrastetaan ottelupohjaisesti.

– Pyrimme siihen, että kaikki nuoret ja lapset tekisivät useampaa lajia. Useamman lajin harrastaminen ruokkii urheilijan monipuolista kehittymistä. Nopeusominaisuudet ja kehonhallinta kehittyvät, Suihko sanoo.

Ottelupohjainen harjoittelu pitää yllä nuoren urheilijan motivaatiota. Jos lempilajissa tulee huonompi kausi, urheilija voi silti tehdä ennätyksiä jossain muussa lajissa ja saada sitä kautta piristysruiskeen.

– Enkä tarkoita sitä, että kestävyysjuoksija tai pikajuoksija harjoittelisi yksipuolisesti. Ei tarvitse olla ottelija, mutta harjoittelun pitää olla monipuolista.

Toisin sanoen hyvä ottelupohjainen harjoittelu voi kehittää huipulle myös johonkin toiseen lajiin, kuten Hurskeen esimerkki pika-aidoissa osoittaa. Hurske kilpaili vielä 15-vuotiaana ottelussa ja senkin jälkeen muun muassa pituushypyssä, mutta nyt hän on yksi Euroopan parhaista pika-aitureista 24-vuotiaana.

Sillmanin vaikea ajanjakso oli johtaa lopettamiseen

Vuonna 2014 Sillman siirtyi Tiia Hautalan valmennusryhmään, jossa vuodet kuluivat kaksijakoisesti. Kesällä 2015 ennätys parani lähes 500 pistettä, mutta seuraavana vuonna Sillman ei kilpaillut lainkaan seitsenottelussa.

Innokkaasti harjoitellut parikymppinen urheilija kuormitti itseään liikaa. Loukkaantumiset vaivasivat, eikä urheilu oikein maistunut samalla tavalla kuin ennen.

Sillman muutti Seinäjoelle ja aloitti siellä työt hierojana. Urheilu jäi loppuvuodesta 2016 hetkeksi tauolle.

– Olin täysipäiväisessä työssä ja elin ihan sellaista normaalin ihmisen elämää. Ajattelin, ettei tämäkään ole pöllömpää, Sillman muistelee.

Sillä hetkellä urheilu tuntui inhottavalta jopa ajatuksen tasolla.

– Vammojen ja vastoinkäymisten myötä motivaatio oli sen verran huono, etten pystynyt ajattelemaan urheilusta mitään positiivista sillä hetkellä. Urheilu loi vain ahdistuksen tunnetta ja surua.

Tavoitteellisen urheilu-uran loppuminen oli todella lähellä.

– Minulla oli piikkarit hetken aikaa myynnissä, mutta jossain vaiheessa talvea ajattelin, että pitäisikö kuitenkin kokeilla.

Miia Sillmanin paluu urheilukentille kannatti. Kuva: SUL kuvapankki

Urheilun ainutlaatuiset tunteet veivät voiton

Sillman siirtyi talvella 2017 entisen kymmenottelijan Eduard Hämäläisen valmennukseen ja teki heti hallikaudella SM-kisoissa ennätyksensä viisiottelussa vain lyhyen harjoitusjakson jälkeen.

Hyvä tulos oli alkusysäys päätökselle jatkaa uraa tosissaan.

– Se oli isoin asia, kun ei sattunut mihinkään. Muistin, että tämä voi olla oikeasti kivaa, kun kaikki asiat toimivat, Sillman sanoo.

– Mistään normaalielämässä tehtävistä asioista ei saa samaa tunnetta kuin kilpakentillä onnistumisista.

Paluu kilpakentille ei ollut kuitenkaan pelkkää onnistumista. Alle 23-vuotiaiden EM-kisat Bydgoszczissa jäivät kesken vammojen takia vuonna 2017. Vasta kesä 2018 toi Sillmanille palkinnon, kun hän ottelu Kalevan kisoissa ennätyksensä 5 810, jolla tuli hopeaa. Suomen mestaruus meni Huntingtonille.

Jyväskylän Kalevan kisoissa Sillman nousi otsikoihin myös kärkkäiden kommenttiensa takia. Sillman kutsui Helsingin Sanomille kisoja "huonoimmin järjestetyiksi Kalevan kisoiksi ikinä" (siirryt toiseen palveluun).

Lausunto liittyi seitsenottelijoiden arvostukseen – tai sen puutteeseen – suomalaisessa yleisurheilussa.

"Arvostus ollut vähän huonompi"

Jyväskylän Kalevan kisojen aikataulu oli ottelijoille liian tiukka. Jo ennen kilpailua ottelijat ennakoivat, ettei aikataulu pitäisi. Lepoaika esimerkiksi pituushypyn ja keihäänheiton välillä jäi vain 20 minuuttiin.

Sillman kritisoi aikataulua julkisesti sosiaalisessa mediassa ja kertoi samalla toimitsijan vähättelevistä kommenteista ottelijoille.

– Ottelun arvostus on ollut aikaisempina vuosina vähän huonompi. Ottelut on sysätty aikaisiin aamuihin vähän alta pois -meiningillä. Kisan aikana siellä ovat olleet vaan valmentajat ja osa perhettä kannustamassa.

Miia Sillman viime kesän Kalevan kisoissa. Kuva: Anssi Mäkinen/SUL

Lappeenrannan Kalevan kisoissa ottelun seitsemästä lajista viisi on aamu- tai päiväkilpailuja. Molempina päivinä ottelussa on noin neljän tunnin tauko.

– Emmeköhän ole siihen sopeutuneet. On siinä toki puolensakin, että ehtii käydä kunnolla syömässä ja lepäämässä. Toisaalta siinä joutuu verryttelemään alusta. On myös varjopuolia.

Vaikein tilanne on ottelun toisena päivänä, kun päätöslajia 800 metriä joudutaan odottamaan noin neljä tuntia keihäänheiton jälkeen.

– Olemme tyttöjen kanssa vaihdelleet melko synkkiä ajatuksia siinä tilanteessa. Toki vähän huumorimielessä, mutta ei se odottaminen hauskaa ole.

Onko sinulta kysytty viime vuoden kritiikin jälkeen mielipidettä siitä, miten seitsenottelu pitäisi Kalevan kisoissa aikatauluttaa?

– Minulta ei ole kysytty mitään, mutta toivottavasti muilta on.

Opinnot vai urheilu?

Jälkikäteen on helppo sanoa, että kolme vuotta sitten pidetty pieni hengähdystauko urheilusta teki Sillmanille hyvää. Sillman on luonteeltaan suorittaja, mikä on kääntynyt välillä myös häntä itseään vastaan.

Hierojakoulun käynyt Sillman opiskelee nyt kätilöksi Turussa, jossa hän harjoittelee tällä hetkellä Mika Vakkurin valmennuksessa.

Mika Vakkuri ja Miia Sillman Tampereen GP-kisassa. Kuva: SUL Kuvapankki

Opintojen ja urheilu-uran yhdistäminen on aiheuttanut Sillmanille välillä harmaita hiuksia. Opinnot vievät aikaa 40 tuntia viikossa.

– Kätilön opinnot ovat iso juttu minulle. Haluan menestyä urheilussa, mutta samalla viedä opintoja eteenpäin samassa tahdissa kuin muut luokkakaverini, Sillman sanoo.

Tällä hetkellä Sillman on kallistumassa siihen, että opinnoista täytyy joustaa ainakin vähän seuraavan vuoden aikana. Sillman aloittaa elokuussa harjoittelun, johon hän toivoo saavansa kevennetyn aikataulun.

Urheilu-uran päätähtäin on kesässä 2020, jolloin ohjelmassa ovat Tokion olympialaiset ja Pariisin EM-kisat. Valmentaja Vakkuri pohti jopa, ettei Sillman välttämättä lähtisi Dohan MM-kisoihin, vaikka raja rikkoutuisi tai kisapaikka tulisi rankingin kautta.

Sillman sanoo todennäköisesti lähtevänsä Dohaan, jos kutsu käy, mutta asiaa pitää harkita ensin kunnolla.

– Alamme ennen Dohaa valmistautua harjoituksissa jo seuraavaan kisakauteen, mutta saamme minut lyhyessä ajassa kisakuntoon.

Kalevan kisojen seitsenottelu alkaa perjantaina kello 10.30 sadan metrin aitajuoksulla. Suora lähetys perjantain kisoista TV2:ssa, Areenassa ja Yle Puheella klo 17 alkaen.

Lue myös:

Naisten pika-aidoissa luvassa kaikkien aikojen mestaruustaistelu – nähdäänkö miesten keihäässä yllätys? Seuraa näitä lajeja Kalevan kisoissa

Ottelusensaatio Miia Sillman parantanut ennätystään tänä kesänä jo 400 pisteellä – "Tulos oli aika tavalla täydellinen"

Huiman suomalaisen yleisurheilutuloksen taistellut "Lasikenkä" hehkutti: "Jokaisen urheilijan olisi todella hyvä kokea tällaiset kisat"

Saga Vanninen otteli kultaa ikäluokkansa maailman kärkituloksella – myös moukarinheitossa kultaa napannut Silja Kosonen venyi kärkitulokseen ja Suomen ennätykseen

"Menetkö treenaamaan vai vietätkö päivän krapulassa?" Sairaalareissun jälkeen Maria Huntington teki elämänmuutoksen – parikymppisen urheilijan ura lähti rakettimaiseen nousuun