Suora

  • Ysäriä ja rillausta
  • Lentopallon EM, neljännesvälieräottelu FRA - FIN
  • Urheiluruutu
  • Ysäriä ja rillausta
  • Kuin savuna ilmaan

”En tiedä, missä olisin ilman nyrkkeilyä” – Nourdeen Toure saapui Suomeen ilman toivoa tulevaisuudesta, mutta uusi elämä löytyi nyrkkeilysalilta

Spontaani vierailu nyrkkeilysalilla muutti jo toivonsa menettäneen Nourdeen Touren elämän. Urheilun avulla Toure löysi ystäviä, uran, kodin – ja tulevaisuuden.

urheilu
Urheilu pelasti vuoden pakolaisen, joka löysi kotinsa nyrkkeilysalilta
Urheilu pelasti vuoden pakolaisen, joka löysi kotinsa nyrkkeilysalilta

Hän kertoo tarinaansa kuin satua. Innokkaasti, elävästi ja nauraen, vaikka kohdalle on sattunut synkkiäkin hetkiä.

Hän on kokenut pelkoa, yksinäisyyttä ja epätoivoa. Tarinalla on kuitenkin onnellinen loppu.

– Saavuin Suomeen ilman toivoa, ilman mitään, mutta heti kuin astuin sisään nyrkkeilysaliin, koko elämäni muuttui.

Nourdeen Toure on kolmessa vuodessa aloittelijasta ammattinyrkkeilijäksi noussut tyrmääjä.

Ammattilaisstatuksestaan huolimatta hän on myös töissä käyvä maahanmuuttaja. Hän on vuoden pakolaismies Suomessa ja esimerkki siitä, miten onnistuneen kotoutumisen voi saavuttaa urheilun avulla.

– Salista tuli kuin lääke panikkiin, stressiin ja ahdistukseen. Se oli kuin terapiaa. Kaikki murheeni katosivat. En tiedä, missä olisin ilman nyrkkeilyä.

Katso Sportlivin minidokumentti Yle Areenasta tai klikkaamalla jutun pääkuvaa.

Pitkä matka Suomeen

Nourdeen Mohammed Toure syntyi isän kotimaassa Togossa Länsi-Afrikassa 6. huhtikuuta 1991. Vanhemmat erosivat varhain, ja Nourdeen kasvoi isoäitinsä luona naapurimaa Ghanassa.

Toure kävi koulua, teki töitä maatilalla ja pelasi jalkapalloa kadun muiden lasten kanssa.

Ja teki kepposia.

Nourdeen Toure
Nourdeen Touren elämä muuttui nyrkkeilysalilla.Janne Isaksson

Nuori Nourdeen kuului naapuruston rettelöitsijöihin ja kun jotain varastettiin lähistöllä, isoäidin ovi oli ensimmäisiä, johon koputettiin.

– Jos niillä kulmilla eksyy väärien henkilöiden seuraan, elämä voi nopeasti olla pilalla. Koulutus- ja työmahdollisuuksia ei ollut, ja usea kaveri upposi huumesuohon tai alkoi varastella. Minä halusin tehdä elämälläni jotain järkevää ja tiesin, että vaihtoehtoja on vain yksi: päästä pois.

– Kukaan maahanmuuttaja ei halua muuttaa pois rakkaasta kotimaastaan. Olosuhteet kuitenkin vaikuttavat. Kun ei ole mitään toivoa tulevaisuudesta, on parasta lähteä, Toure sanoo.

Monen tuttavan tapaan hän haaveili Euroopasta.

– Kaikilla on erilaiset odotukset Euroopan suhteen. Jotkut luulevat, että he löytävät heti rahaa kaduilta, saavat työpaikan ja alkavat tienata. Kun he sitten tulevat tänne, todellisuus on aivan toisenlainen.

Toure ei kertonut pakosuunnitelmastaan isoäidilleen tai vanhemmilleen. Matka alkoi isän luota Togosta ja vei hänet Nigerin, Libyan, Turkin, Kreikan ja Espanjan kautta Suomeen.

Kaikki tämä on ollut mahdollista nyrkkeilyn avulla saavuttamani integroinnin ansiosta. Saan kiittää näitä ihmisiä kaikesta, mitä minulla on tänä päivänä.

Kaksi vuotta lähdön jälkeen hän laskeutui Helsinki-Vantaan lentoasemalle helmikuussa 2011.

– Jos ei ole itse maahanmuuttaja, ei pysty käsittämään, mitä maahanmuuttaja joutuu käymään läpi vieraassa maassa. Vain vahvat selviävät. Tai he, joilla on onnea.

Toure saapui Suomeen ilman laillisia asiakirjoja, rahaa tai tuttavia. Poliisi vei hänet ensin putkaan ja pari viikkoa myöhemmin Metsälän säilöönottoyksikköön Helsingissä. Piinaava turvapaikkamenettely alkoi.

– Yhtenä aamuna tyttö koputti ovelleni ja sanoi, että olet vapaa. Minä mietin vain, että vapaa mistä? Hän jatkoi, että saan muuttaa pois. Siitä hetkestä elämäni alkoi uudestaan.

Löysi nyrkkeilyn sattumalta

Oli kulunut viikko siitä, kun Toure oli saanut tietää, ettei häntä lähetetä takaisin. Hänellä ei ollut vielä oikeutta työlupaan, mutta hän halusi jotain merkityksellistä sisältöä elämäänsä.

Yhtäkkiä syttyi ajatus nyrkkeilystä. Toure ei ollut ikinä ennen nyrkkeilyt eikä edes harkinnut aloittavansa, mutta kun hän sai kuulla Olympiastadionilla sijaitsevasta nyrkkeilysalista, kiinnostus heräsi heti.

Nourdeen Toure
Janne Isaksson

Hän asui Kaarlenkadun vastaanottokeskuksessa, joka sijaitsi pari kilometriä stadionilta. Toure ei osannut lukea karttaa, mutta vastaantuleva mies opasti hänet perille.

Toure käveli sisään ja pyysi vastaanottovirkailijaa johdattamaan hänet nyrkkeilysaliin, missä Helsingin Työväen Nyrkkeilijöiden harjoitukset sattuivat olemaan käynnissä.

Hän avasi oven – eikä Nourdeen Touren elämä ollut enää entisensä.

Paita pois ja puntariin!

Terve! Mitä äijä?

Saku Silvennoinen antaa Nourdeen Tourelle kunnon halauksen. Kaverukset eivät ole nähneet toisiaan hetkeen, mutta ensitapaamisen Silvennoinen muistaa kuin eilisen.

Silvennoinen otti yhdessä seuratoveri Markku Raution kanssa vastaan nuorukaisen Olympiastadionin tiloissa runsaat kahdeksan vuotta sitten.

Nourdeen totesi haluavansa alkaa nyrkkeillä.

Ok, Touren ensimmäisenä valmentajana myöhemmin toiminut Rautio vastasi.

– Markku ilmoitti heti kylmän rauhallisesti, että äijältä paita pois ja puntariin. Herra riisui heti paitansa ja katsottiin, että jaahas, jaahas, rasvaprosentti oli aika alhainen. Työnsimme hänet vaa'alle ja olisiko se näyttänyt 64 kiloa, Silvennoinen muistelee.

– Ukunta astui vaa’alta alas. Markku nosti hänen kätensä ylös ja sanoi "next champ!". Tuhkimotarina oli alkanut.

”Ukunta” oli Touren toinen lempinimi. Ensimmäinen oli ”Mr. Smile”, koska tulokas hymyili koko ajan. Alussa kommunikoitiin rallienglanniksi, kuten Silvennoinen kuvailee. Nyt keskustelu käydään jo suomeksi.

Nourdeen Toure
Nourdeen Touren ensimmäinen lempinimi oli "Mr. Smile", sillä Toure hymyili koko ajan. Janne Isaksson

Toure tuli ensimmäisiin harjoituksiin muovikassi kädessään, mutta Silvennoinen osti aloittelijalle ensimmäisen oikean salikassin. Hän hankki myös juuri 20 vuotta täyttäneelle keltanokalle ensimmäiset nyrkkeilykengät.

– Tunsin itseni heti tervetulleeksi. Kaikki tulivat puhumaan kanssani, kysyivät kuka olen ja mistä tulen. Näin vilpittömyyden heidän silmissään. He todellakin hyväksyivät minut sellaisena kuin olen, Toure sanoo.

– Kun saapuu pakolaisena, ainoa kontakti suomalaisiin tapahtuu käytännössä poliisien ja maahanmuuttoviranomaisten kanssa. Heistä tulee melkein kuin perhe, koska ketään muutakaan ei ole. Mutta minä löysin ensimmäisen todellisen kotini Suomessa nyrkkeilysalilta.

Toure on oppinut suomea urheilukavereiltaan. Hän on saanut nyrkkeilykontaktien kautta lähes kaikki työpaikkansa, ja salilla häntä kannustettiin myös opiskelemaan.

– Kaikki tämä on ollut mahdollista nyrkkeilyn avulla saavuttamani integroinnin ansiosta. Saan kiittää näitä ihmisiä kaikesta mitä minulla on tänä päivänä.

Nyrkkeilijänä Toure oli täydellinen noviisi ja tekniikka oli Silvennoisen sanoin hirveää. Fysiikassa ei sitä vastoin ollut valittamista.

– Huomattiin hyvin äkkiä, että poweria on enemmän kuin tavallisella jätkällä. Ja oli helppo tehdä ihmisen kanssa töitä, kuka on valmis uhraamaan asialle kaiken, Silvennoinen sanoo.

– Minä jännitin ihan helvetisti niitä ensimmäisiä otteluita, mutta huomasin, että eihän minun tarvitse, kaikki vastustajathan pötkähtelevät selälleen!

Kauan piilossa ollut timantti

Vain muutama kuukausi ensimmäisten harjoitusten jälkeen Toure valmistautui jo avausmatsiinsa Ruskeasuolla. Paikalla oli valmentaja Raution kutsumana myös yksi Suomen arvostetuimmista valmentajista ja promoottoreista Pekka Mäki.

Ennen ottelua Rautio esitteli Mäen Tourelle ja sanoi, että jos hän onnistuu tyrmäämään vastustajansa, hänellä on hyvät mahdollisuudet saada ammattilaissopimus.

– Riippumatta siitä tarkoittivatko Markku ja Pekka sitä tai ei, niin minulle se oli kuin oopiumia. Halusin tarttua tilaisuuteen. Ja se onnistui, tyrmäsin kaverin heti ensimmäisessä erässä, Toure kertoo.

Toure
Nourdeen Toure on kiitollinen kaikesta, mitä nyrkkeily on hänelle antanut. Janne Isaksson

Mäki oli vaikuttunut mutta nyrkkeilytaidot olivat yhä niin puutteelliset, että Toure sai kasvaa korkoa ensin Raution ja myöhemmin Pasi Taavitsaisen opissa, kunnes ammattilaiskehät kutsuivat kolme vuotta myöhemmin.

– Kun näin kaverin fyysiset ominaisuudet ja lyöntivoiman, niin ajattelin, että tässä voisi olla oikein viihdyttävä ammattinyrkkeilijä. Hänestä kumpusi jonkinlainen sisäinen voima, Mäki sanoo.

Toure teki ammattilaisdebyyttinsä keväällä 2014 ja seuraavan vuoden aikana hän tyrmäsi neljä ensimmäistä vastustajaansa. Tällä hetkellä välisarjalaisen (66,7 kg) saldo on yksitoista ottelua ja yhdeksän voittoa, joista seitsemän tyrmäyksellä.

– Ukunta on vielä ammattinyrkkeilijänä aika tuore ja tulevaisuus voi olla todella kirkas. Potentiaalia on oikeasti vaikka mihin. Se on tämmöinen kauan piilossa ollut timantti suomalaisessa nyrkkeilyrintamassa.

Pekka Mäki kehuu harjoitusmääriä joihin Toure kykenee, vaikka käykin käytännössä kokopäivätöissä. Mäki ei myöskään halua hillitä valmennettavansa halua opiskella ja työskennellä urheilun ulkopuolella.

– Nourdeen on tehnyt asioita tosi paljon oikein. Hän on koko ajan aktiivisesti pyrkinyt töihin, hakeutunut opiskelemaan, petrannut suomen kielessä ja elänyt muutenkin esimerkillistä elämää. Hän ei ole missään vaiheessa jäänyt lepäämään laakereilleen.

Muun muassa Edis Tatlia ja Amin Asikaista menestyksekkäästi valmentanut Mäki näkee Touren oivana esimerkkinä oikeanlaisen asenteen tärkeydestä.

– Hän on hyvä osoitus siitä, mitä periksi antamattomuudella, rohkeudella, rehellisyydellä ja kovalla työnteolla voi saada aikaiseksi, jos itse haluaa. Kaikki lähtee meistä itsestämme. Kukaan ei voi meitä pakottaa, vaan sen pitää tulla jostain sisältä, Mäki toteaa.

– Jokaisella ihmisellä täytyy olla unelmia ja tavoitteita. Jotkut voivat tuntua järjettömiltä, mutta jos sinulla on vankka unelma ja teet joka päivä töitä sen eteen askel askeleelta, metri metriltä ja sentti sentiltä, niin sinä joskus saavutat sen.

Oma asenne kaiken keskiössä

Keväällä Nourdeen Toure valittiin vuoden pakolaismieheksi Suomessa. Hän on valmistunut sosionomiksi ja uurastaa nyrkkeilyuran ohella lähes päivittäin henkilökohtaisena avustajana.

Toure haluaa yhä useamman Suomeen saapuvan maahanmuuttajan löytävän urheilun integroivan ja yhdistävän voiman, mutta painottaa samalla että mikään ei tule ilmaiseksi. Jokaisen on itse oltava aktiivinen.

– Neuvoni kaikille maahanmuuttajille on oikea asenne. Jokainen arvioidaan luonteen, ei ihonvärin perusteella. On itsestäsi kiinni, miten elämä kohtelee.

Vuoden 2019 pakolaismies Nourdeen Toure ja vuoden pakolaisnainen Rand Mohamad Deeb.
Enni Kallio

Toure tietää, että töykeästi ulkomaalaisia kohtaan käyttäytyviä tulee aina olemaan. Heillä ei kuitenkaan ole muuta vaihtoehtoja kuin hyväksyä maahanmuuttajat, jos he huomaavat ulkomaalaisten olevan hyödyksi yhteiskunnalle ja hoitavan velvollisuutensa.

– He tulevat huomaamaan, että maahanmuuttajat eivät ole täällä vain nostaakseen Kela-rahoja, vaan heidän joukossaan on todella kovasti työtä paiskivia yksilöitä. Maahanmuuttajan ei tule ajatella, että miksi nämä ihmiset eivät pidä minusta tai että hän on rasisti, koska hän ei anna mahdollisuutta. Asialle pitää tehdä jotakin itse.

– Tärkeintä on, että mihin ikinä muuttaakin, on oltava hyödyksi. Energia on käytettävä kotoutumiseen. On mentävä kouluun, opittava kieltä ja haettava töitä. Oltava hyvä kansalainen.

Janne Isaksson

Lue myös:

Vuoden pakolaisnainen on abiturientti Rand Mohamad Deeb – rohkaisee maahanmuuttajia opettelemaan suomea

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat