Suora

  • Rytmisen MM, joukkueiden välinefinaalit
  • Tanssin Grand Slam, lattarit
  • Painin MM, vapaapaini
  • Rytmisen MM, joukkueiden 5 pallon sekä 3 vanteen/2 keilojen loppukilpailut
  • Painin MM: Vapaapaini
  • Urheilukierros
  • Urheiluruutu
  • Huoliteltu puhe
  • Ysäriä ja rillausta
  • Vastentahtoinen paluumuuttaja Jac Karlsson ikävöi käsipalloilijan ammattilaiselämää
  • Urheiluruutu

27-vuotias Jarno Saarinen taisteli moottoriratojen turvallisuuden eteen, kunnes radan teräskaide vei hengen – 40 vuoden kuluttua suuri unelma toteutui

Suomalaisen moottoripyörälegendan Jarno Saarisen elämästä on tekeillä kansainvälinen tv-sarja.

Motogp-legendat
Jarno Saarinen ja Soili Karme
Jarno Saarinen kiersi 1970-luvulla Euroopan moottoriratoja yhdessä vaimonsa Soilin kanssa. Nyt heidän elämästään on tekeillä tv-sarja.Funfar Oy

Moottoriradan varressa Iitissä seisoo iäkäs nainen, joka seuraa ohikiitäviä ratamoottoripyöriä liikuttuneena. Päällään hänellä on paita, jota koristaa kuva ainoasta suomalaisesta ratamoottoripyöräilyn maailmanmestarista Jarno “Paroni” Saarisesta.

Nainen on Kymi Ringin testiajoja seuraamaan saapunut Soili Karme, Jarno Saarisen leski.

– Tämä on valtavan suuri juttu. Olen tosi iloinen, että Suomeen on saatu näin turvallinen, turva-alueella varustettu rata. Jarno olisi nauttinut ja olisi ylpeä tästä. Minä olen nyt, Karme sanoo.

Jarno Saarinen kuoli keväällä 1973 Italiassa Monzan osakilpailussa törmättyään toiseen kuljettajaan, joka liukastui radalle jääneeseen öljyyn. Molemmat saivat surmansa. Suomalainen jäi takaa tulleiden moottoripyörien alle. Kolarissa oli osallisina yli 10 pyörää.

Öljystä tiedettiin ennen kilpailua, mutta ajo aloitettiin kuljettajien vastalauseista huolimatta. Monzan kilpailut lopetettiin onnettomuuden jälkeen kymmeneksi vuodeksi.

Saarista itseään pidettiin järkevänä ja tarkkana ajajana, joka ei leikkinyt hengellään ja turvallisuudellaan. Soili Karmen mukaan Saarinen esimerkiksi kieltäytyi Mansaaren ajoista, joissa miltei kilpailtiin kuolonuhrien määrästä.

– Hän ei koskaan osallistunut niihin, koska vuonna 1970 siellä oli kuollut kuusi ajajaa. Hän tiesi kiviaidat, huonon asfaltin ja niiden riskit.

Työ jäi kesken

Karmen mukaan Saarinen kuului aikoinaan kuljettajien turvallisuutta ajaneeseen yhdistykseen, joka pyrki eroon vanhoista katuradoista ja teräskaiteista. Lisäksi he vaativat radoille turva-alueita. Monzassa Saarinen kimposi kolarin jälkeen teräskaiteesta takaisin ajoradalle.

– Jos teräskaidetta ei olisi ollut ja turva-alue puolestaan olisi ollut, mitään ei ehkä olisi tapahtunut. Jarnon työ jäi kesken.

Jarno Saarinen
Jarno Saarinen kieltäytyi osallistumasta Mansaaren ajoihin, joissa moni kuljettaja sai surmansa. Kisassa ajettiin muun muassa talojen välissä.Ylen Elävä arkisto

1990-luvun jälkeen ratojen turvallisuus on parantunut, kun niille on rakennettu turva-alueita tarkoin määräyksin.

– MotoGP-radat ovat nykyään tavattoman turvallisia. Onnettomuudet, joissa joku loukkaantuisi radasta johtuvista syistä, ovat äärimmäisen harvinaisia. Suurin riski on, että joku kaatuu ja toinen ajaa päälle, sanoo Suomen Moottoriliiton hallituksen puheenjohtaja Tapio Nevala.

Teräskaiteet radoilta löytyy yhä. Nevalan mukaan ne ovat pääosin niin kaukana radasta, ettei niistä ole vaaraa.

– Lähempänä tarkoitus on estää kovassa vauhdissa olevaa pyörää ajautumasta kauas radalta. Ja jos joku kaatuu, kaide ohjaa liukumisen radan suuntaisesti.

Moottoripyöräkilpailujen turvallisuus nousi valokeilaan jälleen tänä kesänä, kun sveitsiläinen kuljettaja kuoli Superbike-luokan lähdössä Imatranajossa. Onnettomuustutkintalautakunnan mukaan kuolema johtui kuitenkin kuljettajan omasta virheestä.

Soili Karme kiersi kilpailuja miehensä kanssa uran alkuvaiheilta traagiseen loppuun saakka.

Polvi maassa -ajotyylin pioneeri

Imatran GP:ssä vuonna 1972 Jarno Saarisesta tuli ensimmäinen suomalainen 250-kuutioisten TT-pyörien maailmanmestari. Hän saavutti kansainvälisen kulttimaineen, koska pystyi lyömään ratoja siihen asti hallinneen Giacomo Agostinin.

– Se oli iso juttu. Ihmiset tulivat katsomaan, miten Jarno pystyi panemaan kampoihin Agostinille. Siinä kisassa hän voittikin maailmanmestaruuden, Soili Karme muistelee.

Saarinen myös kehitti aivan uudenlaisen ajotyylin, minkä vuoksi hänet valittiin MotoGP:n Hall of Fameen vuonna 2009. Hän kallisti pyörää niin, että hänen polvensa miltei osui radan pintaan.

– Hän siirsi lantion pyörän ulkopuolelle. Esimerkiksi Keimolassa oli loivat kaarteet, joissa piti kallistaa pyörää kovaa, Karme toteaa.

Soili Karme Kymi Ringillä
Soili Karme herkistyi, kun kuuli Jarno Saarisen ajaman pyörämallin äänen Kymi Ringillä.Kari Saastamoinen / Yle

Tv-sarja tulossa

Nyt Saarisen tarinasta on tekeillä kansainvälinen tv-sarja, jossa myös Soili Karme on mukana. Kuusiosaisen draamasarjan päähenkilöinä ovat Saariset, joiden kautta tutkaillaan 1970-luvun ratamoottoripyöräilysirkusta.

– Suomessa on mielettömän hieno ja kunniakas moottoriurheiluhistoria, jota moni ei enää tiedäkään. Seuraamme suomalaisin silmin, millaista oli kiertää Euroopan ratoja, sanoo sarjan toinen käsikirjoittaja Sami Keski-Vähälä Funfar-tuotantoyhtiöstä.

Yhtiön mukaan sarjan kehittely alkoi jo kaksi vuotta sitten. Nyt se työstää sarjaa yhteistyössä Ylen kanssa, ja sitä kuvataan eri puolilla Eurooppaa. Sarjaa rahoittaa myös Suomen Elokuvasäätiö, ja se on tarkoitus saada kansainväliseen levitykseen. Toinen käsikirjoittaja on italialainen Valerio D’Annunzio.

– Moni tuntee Jarnon hienon tarinan. Hän ei ollut moottoriurheilulegenda pelkästään Suomessa, eikä kyse ole pelkästään moottoripyöräilystä vaan isosta tarinasta, toteaa tuottaja Timo Vierimaa.

Kilpailu suuria talleja vastaan

Tapahtumat sijoittuvat Suomen lisäksi Italiaan ja Keski-Eurooppaan. Sarjan keskeisiä henkilöitä ovat Saaristen lisäksi suomalaiset, italialaiset ja brittiläiset kilpa-ajajat perheineen. Soili Karmen mukaan 1970-luvulla moottoriurheilun ympärillä ei vielä ollut sellaista glamouria kuin nykyään.

– Siihen aikaan kierrettiin maailmaa hyvin vähin rahoin. Elämä oli niukkaa, mutta oli siinä vähän glamouriakin. Esimerkiksi Agostini, josta naiset tykkäsivät, Karme nauraa.

Jarno Saarinen oli taitava mekaanikko, joka uransa alussa rakensi ja huolsi pyöränsä itse. Kollegat ovat kertoneet, että hän keräili muiden jo romukasaan hylkäämiä renkaita ja ketjuja, koska raha oli yksityiskuljettajalla tiukassa.

Tuotantoyhtiöstä kerrotaan, että Soili Karme on ollut sarjan teossa avain oikeiden ihmisten löytämiseen ja jututtamiseen.

– Emme pystyisi omin päin tekemään sarjasta niin uskottavaa. Oleellista siinä ajassa oli, että periaatteessa pariskunta pystyi kilpailemaan suuria talleja vastaan ja vielä voittaa, Sami Keski-Vähälä toteaa.

Nostalgiaa Kymi Ringillä

Testiajot Kymi Ringillä ovat nostaneet Soili Karmelle vanhat muistot mieleen. Nykyiset pyörät ovat erilaisia kuin 40 vuotta sitten, mutta on hän kuullut yhden tutunkin äänen.

– Eilen laitettiin käyntiin vanha Benelli Replica, jolla Jarnokin ajoi. Tuntui haikealta. Se ääni tuo niin paljon nostalgiaa, niin paljon muistoja mieleen.

Karmen mukaan Jarno Saarinen oli kaavaillut, että he perustaisivat tämän uran jälkeen moottoripyöräliikkeen.

– Itse uskon, että hän olisi lähtenyt jonkun tallin päälliköksi ja avustamaan, koska hänellä oli autoinsinöörinä kaikki tekniset taidot siihen.

Tv-sarja Saarisista nähdään vuosina 2021-2022.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat