Valmentajilla meni liikaa aikaa sanaharkkoihin – seura nimesi lapsille sovittelijan ja laati sopimuksen, joka laittaa vanhemmat ruotuun

Kouvolan Kouvojen seura-aktiivi ja sovittelija Kirsi Tuviala on huomannut, että nykypäivänä juniorijoukkueissa asioita tunnetaan voimakkaasti.

urheilu
Kouvojen juniorijoukkue harjoituksissa.
Kouvoissa on tällä hetkellä noin 300 koripallojunioria.Antro Valo

Kouvoissa havaittiin vuosi sitten, että viestittely juniorijoukkueiden sisällä oli noussut liian aikaa vieväksi. Valmentajille tuli liikaa kysymyksiä esimerkiksi lasten keskinäisistä riidoista, jotka tulivat ilmi vasta lapsen kotona harjoitusten jälkeen.

– Omassa joukkueessani tällaisia tilanteita ei ole ollut, mutta tiedossani on että niitä on muissa juniorijoukkueissa ollut. Esimerkiksi junioripelaajien whatsapp-ryhmissä voi tulla eripuratilanteita, jotka voivat vaikuttaa harjoituksiin, Kouvojen juniorivalmentaja Jukka Vesala sanoo.

Asiaan puuttumisen tarpeellisuutta tukivat muiden Kaakkois-Suomen alueen koripalloseurojen samankaltaiset kokemukset. Kouvojen seura-aktiivit alkoivat kehittää asiaan ratkaisua.

– Tuli esiin useita tilanteita, joissa valmentajien aika meni erilaisten väärinkäsitysten ratkomiseen. Tilanteita, joissa olisi hyvä olla ulkopuolinen ihminen asioita selvittämässä, Kouvojen sovittelija Kirsi Tuviala kertoo.

Mikä on Varhaisen puuttumisen malli?

Nuorisotutkija Mikko Salasuo allekirjoittaa väitteen, että vanhemmat ja valmentajat ovat nykyään yhä enemmän yhteydessä toisiinsa.

Valmentajien rajallinen aika ei riitä kaikkiin kysymyksiin vastaamiseen, ja näin joukkueyhteisöön syntyy epätietoisuutta.

– Kun vanhempien ajatukset esimerkiksi lasten liikunnan määrästä, laadusta tai tavoitteista eriävät valmentajan linjasta, syntyy konflikteja. Vanhempi saattaa ajatella lajia vain lapsen liikkumisen kannalta. Valmentaja voi taas miettiä tilannetta yksinomaan kilpailullisen menestyksen puolelta.

Lasten ja nuorten liikuntaa yhteiskunnallisena ilmiönä tutkinut Salasuo näkee, että vanhempien rooli urheiluseuroissa on muuttunut vaativammaksi.

Kouvoissa seuratoimijat alkoivat miettiä, kuinka tilannetta voisi parantaa omissa juniorijoukkueissa. Asiaa ei haluttu jättää vain keskustelun tasolle, vaan sitä päätettiin ryhtyä ratkaisemaan ennaltaehkäisevällä tavalla.

Kouvojen seura-aktiivi ja sovittelija Kirsi Tuviala.
Sovittelijana Kirsi Tuviala koettaa ratkaista erilaisia tilanteita joukkueissa ennen kuin ne kärjistyvät ilmiriidoiksi.Antro Valo

Kouvot päätti nimetä sovittelijan, jonka tehtävänä on ratkoa ongelmatilanteita varhaisessa vaiheessa. Nuorisopsykiatrian hoitajana toimiva ja Kouvojen toiminnassa tiiviisti jo ennestään mukana ollut Kirsi Tuviala päätti ryhtyä Kouvojen juniorijoukkueiden sovittelijaksi.

Tuvialan työnä on havaita ja pyrkiä löytämään ongelmatilanteisiin ratkaisuja mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, ennen kuin haasteet käyvät ylivoimaisiksi. Hän kertoo, että joutuu puuttumaan hyvin erilaisiin tilanteisiin. Tuviala on ollut kaikkien Kouvojen juniorijoukkueiden käytettävissä. Yhteydessä ovat olleet niin vanhemmat, joukkueenjohtajat kuin valmentajatkin.

Yhteydenottoja sovittelijalle on tullut viikoittain.

– Vanhemmilla voi olla erilaisia toiveita ja erilaisia ajatuksia siitä, miten asioiden kuuluisi mennä. Yleisimmin kyse on siitä, että vanhemmat kokevat vääryyttä, kuten että oma lapsi on päässyt pelaamaan liian vähän.

Hän muistuttaa, että alkavat ongelmatilanteet eivät juniorijoukkueissa aina ole vanhemman ja valmentajan välisiä. Yleisiä ovat myös tilanteet, joissa lapsi ei tule toimeen joukkuekaverin kanssa.

– Se voi aiheuttaa joukkueessa hankalan tilanteen ja esimerkiksi vaikeuttaa valmentajan harjoitusten vetämistä. Silloin valmentaja voi olla yhteydessä minuun, niin pohdimme keiden kanssa asiasta tulisi keskustella ja keiden kuuluu asiasta keskustella, Tuviala sanoo.

Nuorisotutkija Mikko Salasuo pitää Kouvojen mallia erittäin tervetulleena juniorijoukkueiden yhteisöihin.

– Toivoisin että tästä mentäisiin liikuntaseuroissa yli lajirajojen vielä askel eteenpäin ja alettaisiin tunnistaa kiusaaminen ja epäasiallinen käytös paremmin joukkueiden sisällä.

Nuorisotutkimusverkoston vuonna 2018 toteuttaman nuorten vapaa-ajan tutkimuksen mukaan kiusaamista liikuntaharrastuksissa raportoidaan merkittävästi. Tutkimuksen mukaan varsinkin kielivähemmistöt, vammaiset ja uskonnolliset vähemmistöt joutuvat usein kiusaamisen ja epäasiallisen käytöksen kohteeksi.

Nuorisotutkija Mikko Salasuo toivookin, että seuroissa kiinnitettäisiin huomiota erityisesti yhdenvertaisuuden ja tasapuolisuuden edistämiseksi.

– Tuntuu, että liikunta on unohtanut tämän työn täysin. Siellä on eletty sellaisessa lintukodossa, että kunhan me urheillaan niin kaikilla on asiat hyvin, joka on naurettava ajatus jo lähtökohtaisesti, Salasuo sanoo.

Sovittelija haluaa tutuksi vanhemman kanssa

Kouvojen Kirsi Tuviala on kiertänyt sovittelijan roolissa jokaisen juniorijoukkueen vanhempainilloissa. Niissä on käyty läpi muun muassa vanhempien roolia joukkueen ja lasten tukemisessa positiivisen kannustuksen kautta.

– Olen liikkunut paljon hallilla ja näin koettanut tehdä itseäni tutuksi harjoitteleville pelaajille kuin vanhemmillekin, Tuviala kertoo.

Viime kauden alussa Kouvojen junioripelaajien vanhemmat allekirjoittivat sopimuksen, joka osaltaan pyrkii vähentämään konflikteja.

– Siinä sovitaan muun muassa siitä, että vanhemmat eivät puutu pelaajien peluutukseen. Tällaisia sopimuksia on käsitykseni mukaan käytössä muissakin seuroissa, Tuviala sanoo.

Tuviala toteaa, että suurin osa hänelle tulevista tapauksista on väärinymmärryksiä, joista jonkun pitää vain olla rohkea ja uskaltaa kertoa.

– Tavoite on, että kaikilla olisi hyvä ja turvallinen olo seurassa.

Tuviala korostaa, että valmentajien ja vanhempien välistä suoraa keskusteluyhteyttä ei missään nimessä ole tarkoitus katkaista.

– Valmentajat tykkäävät keskustella koripallosta vanhempien kanssa. Päivät venyvät kuitenkin pitkiksi, jos harjoitusten suunnittelun ja vetämisen jälkeen vielä vastaillaan vanhempien viesteihin liittyen ei-pelillisiin asioihin.

Kouvojen juniorijoukkue harjoituksissa
Kouvojen seuratoimijat toivovat uuden toimintamallin aiheuttavan myös keskustelua siitä, miten juniorijoukkueyhteisöissä tulee käyttäytyä.Antro Valo

Kouvoissa vanhemmat ja valmentajat ovat ottaneet sovittelijan positiivisesti vastaan.

– Minun ajatukseni on, että Kirsin mukaan tuleminen on tuonut työkaluja valmentajille joidenkin tilanteiden ratkaisemiseksi, Kouvojen juniorivalmentaja Jukka Vesala toteaa.

Vesala muistaa tilanteen, jossa sovittelija Kirsi Tuvialan apua tarvittiin.

– Eräässä juniorijoukkueessa oli pelaajistossa eripuratilanne, joka oli lähtenyt liikkeelle whatsapp-keskusteluryhmästä. Kirsi tuli siihen avuksi ratkaisemaan ja kävi pelaajien kanssa sääntöjä läpi miten joukkueessa käyttäydytään. Myöhemmin Kirsi vielä palasi asiaan joukkueen yhteisessä tapaamisessa ja tilanne käytiin läpi, Vesala sanoo.

Kouvojen seuratoimijat toivovat uuden toimintamallin aiheuttavan myös keskustelua siitä, miten juniorijoukkueyhteisöissä tulee käyttäytyä.

Koripalloliitto: Kaikin puolin erittäin tarpeellinen malli

Koripalloliitto pitää Kouvojen avausta keskusteluyhteyden parantamiseksi tarpeellisena. Liiton seura- kilpailutoiminnan johtaja Susanna Strömberg pitää tiedonkulun puutteellisuutta haasteena useissa seuroissa.

– Ennaltaehkäisevä tiedonkulun lisääminen on kaikin puolin tarpeellinen malli. Seuratoiminta on mennyt pitkälti sähköiseen maailmaan, jossa vuorovaikutteinen kohtaaminen jää aika vähäiseksi, Strömberg sanoo.

Strömberg allekirjoittaa myös Kouvojen havainnon siitä, että joukkueissa voi tulla erimielisyyksiä esimerkiksi lasten peliajasta.

Alkavalla kaudella seurojen on mahdollista hakea rahallista tukea varhaisen puuttumisen mallin käyttöönottoon Koripalloliiton seurapalveluyksikön kautta.

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat