HJK:n nuori tähtihyökkääjä painaa pitkää päivää: sylkee viikonloppuisin maaleja ja ohjaa arkisin lapsia – ”Ei voisi asiat paremmin olla”

Jutta Rantala on löytänyt Helsingin Jalkapalloklubissa ammattimaisen arjen. Täysammattilaisuus ulkomailla on tehopelaajan seuraava askel.

Tarinat ja ilmiöt
Jutta Rantala, HJK
Puolipäivätyö iltapäiväkerhossa mahdollistaa Jutta Rantalalle ammattimaisen arjen urheilijana.Ghadi Boustani/Yle

Aamulla on satanut hirveän paljon vettä. Helsingin rautatieaseman metrotunneli on tulvinut. Aikuisia kismittää. Erään helsinkiläisen alakoulun pihaan sade on luonut suuren lammikon. Koululaiset eivät voisi keksiä mitään hauskempaa. Muutama lapsi kävelee lammikossa saappaat jaloissaan. Kaksi kaverusta on päättänyt kaivaa hiekkaan ojan, jolla lammikko siirretään näppärästi kentän toisella puolella sijaitsevaan viemäriin. Työ on hyvässä alussa, mutta kaivettavaa riittää.

Jutta Rantala katsoo lammikossa saapastelevia lapsia ja haroo hiuksiaan mietteliäänä. Hänen kollegansa toimii ensin ja komentaa kahlaajat leikkimään kuivalle maalle. Samalla kaksi tyttöä tulee halailemaan suosikkiohjaajaansa Juttaa. Rantala on jalkapallon Naisten liigan tämän hetken paras maalintekijä ja yksi Suomen lupaavimmista hyökkääjistä. Rantalan joukkue, Helsingin Jalkapalloklubi, on kerännyt tällä kaudella lukuisia pisteitä 19-vuotiaan kärkensä osumilla. Alakoulun lapsille hän on kuitenkin pidetty iltapäivätoiminnan ohjaaja.

Rantala alkaa vetää iltapäivän toimintatuokiota. Osa lapsista ei tänään voi osallistua jalkapallopeliin ja itkuhan siitä tulee. Kun Rantala on lohduttanut harmistunutta, hän jakaa muut kahteen joukkueeseen. Toinen puoli pukee värikkäät liivit päälleen. Rantala alkaa pelailla parikymmenpäisen lapsilauman keskellä. Pienet pelikaverit ovat täynnä intoa, kun Rantala peippailee heitä hymyssä suin, vaalea poninhäntä keikkuen.

HJK on seurakunnan ohella Helsingin kaupungin suurin lakisääteisen iltapäivätoiminnan tuottaja. Klubi järjestää liikuntapainotteista iltapäivätoimintaa yhteensä 10 toimintapaikassa. Samalla se tarjoaa työtä seuransa jäsenille. Osa iltapäivätoiminnan ohjaajista pelaa työn ohella naisten liigajoukkueessa tai valmentaa juniorijoukkueita. Niin myös Rantala.

Rantalan tavallinen arkipäivä käynnistyy liigajoukkueen aamutreeneillä, joiden jälkeen hänellä on hetki omaa aikaa. Työt alkavat puolilta päivin ja kestävät neljä–viisi tuntia. Työpäivän jälkeen on iltaharjoitusten vuoro. Siis kahdet harjoitukset päivässä ja jonkin verran palkkaa – hyvä tilanne naisjalkapalloilijalle Suomessa.

– Työn ja harjoittelun yhdistäminen mahdollistaa minulle ammattimaisen ympäristön. Ei voisi asiat paremmin olla, Rantala kiittelee.

– On ihanaa tehdä lasten kanssa töitä.

Rantala siirtyi täksi kaudeksi Espoon Hongasta HJK:hon. Osasyy siirtoon oli se, että hän kaipasi päiviinsä muutakin tekemistä kuin vain harjoittelua, syömistä ja lepäämistä. Seinät kaatuivat päälle.

– Olen niin nuori, etten pystynyt keskittymään treeneihin kovin hyvin, kun päivisin ei ollut mitään tekemistä, Rantala kertoo.

– Iltapäiväkerho tuo tukea arkeen, kun ei tarvitse olla koko päivää yksin kotona.

Köyliöstä isolle kirkolle

Rantala päätti jo 14-vuotiaana, että hänestä tulee jalkapalloammattilainen. Hän teki Naisten liiga -debyyttinsä Porin NiceFutiksessa viisi vuotta sitten. Ensimmäinen liigamaalikin syntyi, ennen kuin Rantala oli edes rippikouluikäinen. Maalista hän ei muista mitään, mutta viimeistään siinä vaiheessa hyökkääjä huomasi, että hän pärjää aikuisten sarjoissa.

– Tajusin, että olen oikeasti hyvä jalkapallossa, Rantala toteaa.

Rantala syntyi 1990-luvun lopussa köyliöläiseen jalkapalloperheeseen. Molemmat isoveljet pelaavat futista miesten Ykkösessä. Joonas Rantala pelaa Tampereen Pallo-Veikoissa, Juuso Rantala puolestaan Musan Salamassa Porissa. Koko sisaruskolmikko on Euran Pallon kasvatteja.

Jutta Rantalan yläkouluvuosien illat kuluivat auton penkillä, kun isä kyyditsi häntä Köyliöstä Poriin harjoituksiin. Koska Rantala oli päättänyt alkaa ammattilaiseksi, yläkoulun jälkeen oli tehtävä iso päätös. Satakunnan kotiseutu jäi taakse ja Rantala muutti Turkuun käymään urheilulukiota. Samalla hän siirtyi liigajoukkue TPS:än paitaan. Turussa Rantala muutti ensimmäiseen omaan kämppäänsä yhdessä Milla-Maj Majasaaren ja Annika Haanpään kanssa. Majasaari ja Haanpää olivat Rantalan tuttuja EuPasta ja NiceFutiksesta.

– Turkuun muuttaminen oli aluksi jännittävää, kun en tuntenut ketään. Tutut kämppikset helpottivat elämää kuitenkin paljon ja Annika kävi kanssani samaa koulua. Muutos oli lopulta suht helppo, Rantala muistelee.

– Teimme aluksi yhdessä ruokaa ja kävimme porukalla kaupassa.

Rantala voitti TPS:ssä SM-hopeaa vuonna 2016 ja pommitti kahden kauden aikana 23 liigamaalia. Viime vuoden alussa Rantala jatkoi systemaattista urakehitystään ja siirtyi Turusta pääkaupunkiseudulle. Hyökkääjä pelasi yhden kauden Hongassa Luciano Posillipon alaisuudessa, teki etänä puuttuvat lukiokurssit ja kävi Turussa kirjoittamassa ylioppilaaksi. Poikkeuksellista itsenäisyyttä ja säntillisyyttä nuorelle ihmiselle.

Jutta Rantalaa taklataan
FC Hongan keltamustassa paidassa pelannutta Rantalaa kolattiin Mestarien liigan ottelussa FC Zürichiä vastaan syksyllä 2018.Matti Raivio/AOP

Rantala laukoi Hongalle kuusi maalia, jonka jälkeen HJK houkutteli hyökkääjän täksi kaudeksi itselleen. Klubista tuli 19-vuotiaalle jo neljäs liigaseura viiden vuoden aikana. Köyliöstä Töölöön päästäkseen hän oli tehnyt pitkän mutkan. Rantala aloitti vuoden 2019 uudessa seurassaan murhaavan tehokkaasti. Hän pyssytti neljä maalia Naisten liigan avausottelussa ONS:ää vastaan. Kuukausi myöhemmin HJK kaatoi Rantalan maaleilla tehokärjen entisen seuran Hongan.

– Taisin mä vähän tuulettaa, Rantala naurahtaa.

Rantala on hallinnut maalipörssiä koko kauden, mutta viime aikoina ruuti on ollut märempää. Jyväskylän Pallokerhon Henna Honkanen on noussut maalin päähän. Maalikuningattaruus on Rantalan ääneenlausuma tavoite. HJK ja JyPK kohtaavat ylemmän loppusarjan avausottelussa Helsingissä lauantaina 14.9. Rantalan viesti Honkaselle on selvä.

– Kannattaa varoa!

Seuraava askel: ulkomaat

Sade jatkuu taas, kun kello lähestyy viittä alkuillasta. HJK harjoittelee onneksi Töölön pallokentän kuplahallissa, jonka pinkeää kattoa pisarat rummuttavat. Rantala on päässyt liivienjakovastuusta. Nyt joukkuettaan osiin jakaa päävalmentaja Joonas Rantanen. Vaikka pelaajilla on ollut pitkä päivä, tunnelma on hyvä. Läppä lentää, ja alkulämmittelyjen höynissä nauretaan sattumuksille. Kunnes on aika jälleen keskittyä ja tehdä täysillä harjoitteita.

– Harjoituksiin on aina kiva tulla. Vireystila töiden jälkeen riippuu päivästä, mutta on ihan hyvä, kun on saanut syötyä ja juotua kunnolla, Rantala huikkaa.

Joukkueen pitkäaikainen huoltaja Timo Torniainen muistelee, ettei Klubissa ole hänen aikanaan vielä ollut näin hyvää joukkuehenkeä. Pelaajat järjestävät keskenään brunsseja, käyvät konserteissa ja jotkut jopa yhdessä ulkomailla. Torniainen kiittelee valmennusryhmää, joka on tuonut hyvän kulttuurin joukkueeseen sen jälkeen, kun Rantanen aloitti päävalmentajana kolme vuotta sitten.

Rantalalle hyvä joukkuehenki on tärkeä asia, kun maisema on vaihtunut teinivuosien aikana useasti. Tätä nykyä kaverit löytyvät lähinnä sekä omasta joukkueesta että Hongasta. Heidän kanssaan vietetään se vähä, mitä vapaa-aikaa on.

Jutta Rantala
Jutta Rantala on ollut kiinni maalipörssin voitossa koko kauden, kun ensimmäisessä pelissä syntyi neljä osumaa.Ghadi Boustani/Yle

Päävalmentaja Rantanen jättää Klubin tämän kauden jälkeen. Hän haluaisi kruunata kolmivuotiskautensa Suomen mestaruuteen, joka olisi joukkueen ensimmäinen 14 vuoteen. Mahdollisuudet ovat hyvät. Klubi johtaa sarjaa tappioitta viiden pisteen erolla Honkaan. Yläloppusarjassa olisi kuitenkin tervetullutta, että Rantalan muutaman ottelun kuiva kausi päättyisi. Maalitykin merkitys on kiistaton: hänellä on kasassa 13 maalia, joukkueen toiseksi parhaalla maalintekijällä Essi Sainiolla osumia on kuusi.

– Jutta pystyy laukomaan molemmilla jaloilla läheltä ja kauempaa. Hän viimeistelee yhdellä kosketuksella ja kuljetuksesta, Rantanen kehuu pelaajaansa.

Päävalmentajan mielestä hyökkääjä on maaliahneutensa lisäksi kokonaisvaltainen pelaaja, joka pystyy tulkitsemaan kentälle muodostavia tiloja ja hoitamaan puolustusvelvoitteensa. Kyvyt on huomattu Töölön kuplan ulkopuolellakin. Rantala pääsi jo varasijalle Anna Signeulin seuraavaan maajoukkueryhmään. Valmentaja Rantanen uskoo, että hänen seuraajansa on tulevaisuudessa myös Helmarien maalintekijä.

– Jutalla on ominaisuudet, joilla hän pystyy pelaamaan maaotteluita ja kansainvälisiä pelejä. Askeleita pitää vielä ottaa, mutta suunta näyttää hyvältä, Rantanen sanoo.

Rantalalla itsellään on kaksi tavoitetta. Siirto ulkomaan sarjoihin ja debyytti A-maajoukkueessa. Tai vaihtoehtoisesti ensin maaotteluja ja sitten ulkomaille. HJK:ssa riittää esimerkkejä siitä, että korkeuksia kannattaa tavoitella. Esimerkiksi Anna Auvinen siirtyi joukkueesta Milanoon, tarunhohtoiseen Internazionaleen.

– Naisjalkapalloilijoiden ammatillinen horisontti on muuttumassa. Sarjat muuttuvat ammattilaissarjoiksi, mikä helpottaa valintojen tekemistä. Pelaajat näkevät, että ammattilaisuutta kannattaa tavoitella, Rantanen kertoo.

– On tärkeää, että HJK on paikka, jossa voi kehittyä ja josta voi lähteä eteenpäin.

Rantala on päivän päätteeksi silmin nähden väsynyt. Toimittajan kysymyksiin vastailu ei taida olla hänen luonteelleen ominaista ainakaan vielä. Mutta mediahuomioon joutuu tottumaan, jos Rantalan unelmasiirto Englannin liigaan, mieluiten Chelseaan, joskus toteutuu. Sitä odotellessa on aika mennä kotiin syömään ja nukkumaan pitkän työviikon päätteeksi. Odotettu viikonloppu alkaa Naisten liigan ottelulla.

Jutta Rantala
Rantalan päivät venyvät usein 11-tuntisiksi.Ghadi Boustani/Yle

Lue myös:

HJK:n nuori tähtihyökkääjä painaa pitkää päivää: sylkee viikonloppuisin maaleja ja ohjaa arkisin lapsia – ”Ei voisi asiat paremmin olla”

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat