Asiantuntija selittää, miksi dopingtestejä laiminlyönyt Coleman saa juosta MM-kisoissa – Wadan sääntötulkinta koitui sprintterin pelastukseksi

Wadan sääntötulkinnan mukaan Colemanin laiminlyöntitapaukset eivät sattuneetkaan 12 kuukauden sisällä. IAAF aikoo edelleen seurata tapausta.

Yleisurheilun MM 2019
Christian Coleman tuulettaa medialle kisavoiton jälkeen.
Getty Images

Yhdysvaltain antidopingtoimisto Usada kertoi maanantaina vetäneensä pois pikajuoksija Christian Colemania vastaan nostamansa dopingrikkomussyytteen. Tämän ansiosta satasen maailmantilaston kärkimies saa osallistua Dohassa käytäviin MM-kisoihin.

Usada nosti syytteen, koska Coleman oli jäänyt testaamatta 12 kuukauden aikana kolme kertaa puutteellisten olinpaikkatietojen takia. Yhdysvaltalaisjuoksija ei ollut siis testaushetkellä siellä, missä hän oli etukäteen ilmoittanut olevansa.

Usadan mukaan Colemanin laiminlyöntitapaukset sattuivat 6. kesäkuuta 2018, 16. tammikuuta 2019 ja 26. huhtikuuta 2019. Kolmesta laiminlyöntitapauksesta voidaan antaa vuoden pituinen kilpailukielto.

Urheiluoikeuden asiantuntijan Olli Rausteen mukaan Colemanin pelastukseksi osoittautui Maailman antidopingtoimisto Wadan sääntötulkinta. Sen mukaan Colemanin ensimmäinen laiminlyöntitapaus sattuikin jo 1. huhtikuuta 2018. Tällöin kolme laiminlyöntitapausta eivät mahdu enää 12 kuukauden sisään.

– Urheilijat antavat olinpaikkatietonsa vuosineljänneksittäin. Eli huhti-, touko- ja kesäkuun olinpaikat annetaan 1. huhtikuuta. Ensimmäinen laiminlyönti johtui siitä, että Coleman oli ilmoittanut olinpaikan, mutta unohtanut päivittää tietonsa. Hän ei ollutkaan siinä paikassa, jonka hän oli alun perin ilmoittanut. Wadan tulkinnan mukaan rikkomus katsotaan tapahtuneen silloin, kun alkuperäinen tieto on annettu, jos tietoa ei ole päivitetty, Rauste selvittää.

– Kahdessa jälkimmäisessä tapauksessa hän on saattanut muuttaa olinpaikkatietojaan niinä päivinä, jolloin rikkomuksen on katsottu tapahtuneen. Muutos on tehty niin, ettei se ole pitänyt paikkaansa. Silloin laiminlyöntiä ei ole katsottu tapahtuneeksi vuosineljänneksen ensimmäisenä päivänä.

Rausteen mukaan Colemanin tapaus osoittaa, ettei dopingtestauksen sääntöviidakko ole aukoton. Mikä katsotaan kokonaan väliin jätetyksi testiksi ja mikä olinpaikkatietojen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönniksi?

– Kieltämättä tässä tapauksessa tulee ilmi, että tämä tulkinta on aika horjuvaa. Tässä tapauksessa Wadalta oli kysytty mielipidettä, ja he olivat tulkinneet sääntöjä tällä tavalla.

Tarjoaako sääntötulkinta urheilijoille tarpeettoman porsaanreiän testauksen välttelyyn?

– Ei tämä välttämättä tarjoa porsaanreikää, mutta järjestelmässä on selvästi kehittämisen varaa, jos nämä tulkinnat ovat tällä tavalla häilyviä. Milloin rikkomuksen katsotaan tapahtuneen, jos olinpaikka muuttuu? Ei ole ihan helppo asia näitä tulkita, Rauste pohtii.

Christian Coleman
Christian Coleman on juossut maailman kärkiajan kolmena vuotena peräkkäin.Getty Images

Rauste ei usko, että tapauksessa ehditään nähdä käänteitä enää ennen Dohan MM-kisoja. Coleman siis nähtäneen taistelemassa maailman nopeimman miehen tittelistä. Huippujuristi pitää tapausta harvinaisena.

– En muista tällaista, että rikkomuksen ajankohtaa olisi tulkinnallisesti muutettu ja sillä perusteella dopingrikkomus ei olisikaan täyttynyt. Kyllä tämä on ainakin minulle ensimmäinen kerta tällä perusteella.

Kansainvälisen yleisurheiluliiton IAAF:n hallituksessa istuvan Antti Pihlakosken mukaan lajin kattojärjestö seuraa tilannetta ja puuttuu siihen tarvittaessa. Wadan siunaamaa päätöstä on kuitenkin hyvin vaikeaa kääntää urheilun kansainvälisessä vetoomustuomioistuimessa CAS:ssa.

– Ei tämä ihan hirveän hyvältä kuulosta. Tämä on kuitenkin toistaiseksi USA:n sisäinen juttu. Usada valvoo, että eri urheilumuodoissa noudatetaan Wadan antidopingsäännöstöä. IAAF seuraa, miten asiaa käsitellään USA:n sisällä. Jos näyttää siltä, että se vaatii lisätutkimusta, niin IAAF:lla on oikeus tehdä niin.

Pihlakoski toteaa, että Colemanin tapaus muistuttaa viime vuonna Ruotsissa noussutta kohua. Kestävyysjuoksija Meraf Bahta jäi testaamatta kolmesti, mutta sai kilpailla EM-kisoissa. Bahta juoksi 10 000 metrin pronssille.

– Silloinkin IAAF:ssa pohdittiin, viedäänkö asiaa eteenpäin. Todettiin kuitenkin, että se voi olla CAS:ssa vaikea asia voittaa, Pihlakoski sanoo.

Kesäkuussa Ruotsin yleisurheiluliitto langetti Bahtalle kuitenkin vuoden kilpailukiellon, joka alkoi takautuvasti 1. syyskuuta 2018. Näin ollen hänkin voi olla mukana Dohassa.

Rausteen tavoin Pihlakoski uskoo, että Coleman nähdään viivalla MM-kisoissa. Bahtan tapauksen tavoin jatkoa voi kuitenkin seurata.

– Luulen, että asiaa tutkitaan, mutta pidän todennäköisenä, että Coleman Dohassa juoksee. On vaikea kuvitella, että Usada tekisi Wadan konsultoinnin jälkeen sääntöjenvastaisen ratkaisun.

23-vuotias Coleman on juossut tällä kaudella satasen nopeammin kuin kukaan: aikaan 9,81. Hän teki maailman kärkiajat myös kahdella edellisellä kaudella. Arvokisoissa hän on voittanut matkan MM-hopeaa vuonna 2017.

Dohan MM-kilpailut alkavat 27. syyskuuta.

Lue myös:

Huippuaituri Nooralotta Neziri ihmettelee Colemanin laiminlyöntejä olinpaikkatiedoissa: "Jos se on joskus unohtunut, luulisi, että sen muistaa aika tarkkaan seuraavalla kerralla"

Coleman vapautui dopingepäilyistä – saa juosta MM-Dohassa

Ruotsalaisjuoksija Bahta voi päästä MM-kisoihin – vuoden panna päättyy elokuun lopussa

Ruotsin kohujuoksija Bahta vapautettiin dopingsyytöksistä – "Seuraamme asiaa loppuun saakka"

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat