Suora

  • Rytmisen MM, joukkueiden välinefinaalit
  • Tanssin Grand Slam, lattarit
  • Painin MM, vapaapaini
  • Rytmisen MM, joukkueiden 5 pallon sekä 3 vanteen/2 keilojen loppukilpailut
  • Painin MM: Vapaapaini
  • Urheilukierros
  • Urheiluruutu
  • Huoliteltu puhe
  • Ysäriä ja rillausta

Olympialaisiin tähtäävä Harri Heliövaara avaa tennisammattilaisuuden vaiettua puolta – uran alussa taloudellista tappiota, hintalappu yhä kaudessa kymmeniä tuhansia euroja

30-vuotias Heliövaara aikoo jatkaa uraansa ainakin ensi kesään asti. Suomella on vielä mahdollisuus ottaa maapaikka Tokion olympialaisissa.

tennis
Harri Heliövaara
Harri Heliövaara tavoittelee paikkaa Tokion olympialaisten nelinpelissä.Mark Runnacles / Getty Images

Suomi-tenniksen kärkinimiin kuuluva ja Tokion olympialaisiin tähtäävä 30-vuotias Harri Heliövaara tietää hyvin kuinka isoja taloudellisia panostuksia tennisammattilaisen elämä vaatii. Omasta pussista on kaivettava kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. Rikastuminen pelaamalla on vain kaukainen haave.

ATP:n nelinpelin maailmanlistalla sadan parhaan joukkoa lähestyvä Heliövaara on pitänyt kulunsa minimissä, minkä takia hän pärjää 30 000 eurolla vuodessa. Se tarkoittaa sitä, että kokenut tennismies matkustaa kisoissa yksin. Valmentaja ja fysioterapeutti pysyvät koko ajan Suomessa.

– Jos ottaa valmentajan ja fysiaterapeutin mukaan reissuihin, vuosibudjetti on 100 000 euroa, Heliövaara paljastaa.

– Minulla menee 30 000 euroa pelkästään tennikseen liittyviin kustannuksiin. Suurin osa siivusta menee lento- ja hotellimaksuihin. Ja tuohon summaan ei ole laskettu mukaan elämiskustannuksia reissun päällä, nykyään nelinpeliin keskittyvä tenniskonkari sanoo.

Maailman kärkipelaajat lennättävät valmentajansa ja fysioterapeuttinsa turnauksiin mukaan. Kaksinpelin maailmanlistalla top 150-ryhmän ulkopuolelle jääville pelaajille voi apujoukkojen mukana lennättäminen olla taloudellisista syistä johtuen mahdotonta. Esimerkiksi maailmanlistalla sadan paikkeilla pyörivä pelaaja voi tienata jopa viisi kertaa enemmän kuin kahdensadan paikkeilla oleva pelaaja.

Vuosibudjetti täyttyy palkintorahoilla

Heliövaara on kiertänyt pääosin ATP-haastajasarjan turnauksia, joissa palkintosummat liikkuvat noin 180 euron ja noin 9 000 euron välillä. Palkka riippuu täysin menestyksestä. Heliövaara pelasi elokuussa yhden turnauksen Japanin Yokkaichissa, jossa hän hävisi parinsa kanssa ensimmäisen kierroksen ottelun. Siitä palkintorahaa tuli noin 330 euroa.

– Ja se on bruttosumma. Keskimäärin palkkiosta maksetaan turnausmaahan 15-20 prosentin lähdevero, ja sen jälkeen verot maksetaan Suomeen. Sitten kun vielä muuntaa dollarit euroiksi, niin potti on entistä pienempi.

Tämän jälkeen pelaajien täytyy pystyä maksamaan valmentaja- ja fysiikkavalmennuskustannukset. Jotkut pelaajat toimivat puolestaan yrittäjänä, jolloin verojen lisäksi pitää maksaa vielä palkan sivukulut.

Heliövaara on onnistunut menestymään sen verran hyvin, että hän pystyy elättämään itsensä tenniksellä. Palkintorahaa pitää kuitenkin kerätä vuositasolla 50 000 euroa, jotta täysipainoinen ammattilaisuus on mahdollista. Koko 30 000 euron vuosibudjetti kasataan pelkästään palkintorahoilla.

Heliövaaralla ei yhtäkään sponsoria

Ammattipelaamista voi rahoittaa myös yhteistyökumppanien avulla, mutta esimerkiksi Heliövaaralla ei ole tällä hetkellä yhtäkään sponsoria, vaikka hän on lajissaan Suomen eliittiä.

– Onneksi sentään lupaavimmilla pelaajilla, kuten Otto Virtasella ja Emil Ruusuvuorella on tukijoita. Siinä mielessä tilanne on täällä hyvä, Heliövaara muistuttaa.

– Kylmä totuus on, ettei minulla ole muuta kuin varustediili, ja siinäkin on neuvottelut vielä kesken. Onhan se hauskaa, kun menen maajoukkuetapahtumiin Davis Cupiin, niin muut saapuvat sinne uusilla sponsoriautoilla ja hihassa on yrityksien logoja, mutta minulla ei ole.

Emil Ruusuvuori
Emil Ruusuvuori ja Harri Heliövaara voittivat tenniksen ATP Challenger -turnauksen nelinpelin finaalin heinäkuussa Hollannissa.Suomen Tennisliitto

Tennisliitolta heruu velatonta tukea vain junioritason pelaajille. Olympiakomitea on puolestaan myöntänyt apurahaa vain Virtaselle ja Ruusuvuorelle. Heliövaaran kaltaisten pelaajien täytyy siis rahoittaa toimintaansa menestymällä pelikentillä tai lainarahalla.

Pahimmillaan rahoitus täytyy kerätä lainana joko pankista, yrityksiltä tai yksityishenkilöiltä.

– Tämä on asia, josta monet eivät halua kovaan ääneen puhua, mutta varmasti sitä tapahtuu. Suomessa lainaa voi hakea tenniksen tukisäätiöltä, ja se toimii niin, että laina maksetaan takaisin vain jos menestyy urallaan, Heliövaara kertoo.

Ammattilaisuran alussa olevat pelaajat tekevät tappiota

Pelaamisen kallis hinta selittää hyvin sitä, miksi Suomessa on hyvin vähän tennisammattilaisia. Ammattilaisuran alkuvaiheessa olevat nuoret pelaavat ITF:n Future-turnauksia, jossa menestymällä tie vie ATP-haastajasarjan turnauksiin.

Ongelma on siinä, että Future-turnauksia on tahkottava tovi menestyksekkäästi läpi, jotta hyppy seuraavalle tasolle onnistuu. Se on taas useille liian kallis pala purtavaksi.

Future-turnauksen palkintoarvo on joko noin 14 000 tai 23 000 euroa. Pienemmässä turnauksessa kaksinpelin voittaja saa itselleen vajaat 2 000 euroa ja isommassa turnauksessa reilut 3 000 euroa. Jos pelaaja pääsee turnauksessa pääsarjaan ja häviää ensimmäisen kierroksen ottelunsa, on palkkio joko 140 euroa tai noin 240 euroa.

Vasta semifinaaliin yltäminen saattaa kattaa kaikki hotelli-, matka- ja elämiskulut. Toisin sanoen uran alussa saatetaan tehdä rankasti tappiota, sillä turnaukset ovat lähes poikkeuksetta ulkomailla.

– Voi olla tilanne, että menot ovat kymmenen kertaa suuremmat kuin tulot. Se on hyvä kysymys, miten monet tuhannet pelaajat pystyvät kiertämään turnauksia ympäri vuoden. Siellä on pakko olla erilaisia tukijoita taustalla ja vanhempien rahaa.

Heliövaara oli nuorena lupaava pelaaja, ja hän nousikin ATP:n kaksinpelin maailmanlistalla aina kahdensadan parhaan joukkoon. Miehen ammattilaisuran alun mahdollistivat omat vanhemmat ja setä.

– Vanhemmat ovat varmasti laittaneet paljon rahaa minuun. Setäni auttoi puolestaan osakeyhtiön pyörittämisessä, ja hänen kauttaan sain yrityksiä tueksi.

– Onneksi nuoriin halutaan sijoittaa. Heillä on potentiaalia, ja sen takia uskotaan, että ne rahat voidaan joskus saada takaisin.

Menestystä on pakko tulla

Niin sanotuissa normaaleissa töissä olevat ihmiset pääsevät helpolla siihen nähden, mitä yksilöurheilijat joutuvat kokemaan. Normaali työntekijä voi suoriutua töissä huonosti, mutta palkka tulee silti joka kuukausi tilille. Myös joukkueurheilijalla on helppoa, sillä palkka juoksee peliesityksistä riippumatta.

Monet yksilöurheilijat joutuvatkin täysin poikkeukselliseen henkiseen mankeliin. Menesty tai häviä isoja summia -ajatus ei helpota olennaiseen eli urheilusuoritukseen keskittymisessä. Ajatus siitä, että seuraava asuntolainan lyhennys tai vuokranmaksu johtuu omista peliesityksistä vie helposti keskittymisen muualle.

– Käyn esimerkiksi Finnish Tourin (Suomen kansallisen kiertueen) turnauksissa sillä ajatuksella, että olen siellä töissä. Minun on pakko ottaa sieltä turnausvoitto, jotta voin pelata yhden heikomman turnauksen ulkomailla, Heliövaara naureskelee.

Paineita tulee myös terveenä pysymisestä.

– Jos loukkaannun, tuloja ei tule mistään. Samalla oma sijoitus rankingissa tippuu.

Henri Kontinen ja Harri Heliövaara
Henri Kontinen ja Harri Heliövaara pelasivat nelinpeliä Davis Cupissa Helsingissä huhtikuussa 2018.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Heliövaara rakentaakin rahapottinsa pienistä puroista. Suomen Tennisliiton ja Tennisliigan järjestämien kilpailujen lisäksi hän pelaa Saksan kansallisessa sarjassa, Bundesliigan kolmostasolla.

– Niillä saa rahoitettua omaa toimintaa. Ongelma on siinä, että niistä ei saa ATP-pisteitä, joilla nousee rankingissa.

– Lisäksi maajoukkuetapahtumista saa palkkaa, mistä on iso apu minulle.

Ura jatkuu ainakin olympialaisiin asti

Heliövaara aikoo jatkaa uraansa ainakin ensi kesään asti, sillä miehen tavoitteena on päästä mukaan Tokion olympialaisiin. Suomi saattaa saada paikan miesten nelinpeliin, mutta se ei ole vielä varmaa.

– Sinne asti on rahoitus kunnossa, joten sinne asti myös pelaan. Katsotaan sen jälkeen, missä tilanteessa olen urallani.

Suomi saa varmuudella maapaikan, jos Henri Kontinen on ensi kesäkuussa maailmanlistalla kymmenen parhaan joukossa. Myös kahden parhaan pelaajan yhteisrankingilla voi päästä olympiakentille. Se vaatisi todennäköisesti sitä, että Heliövaara nousisi 147. sijalta lähelle sadan joukkoa. Tämän lisäksi olympiapaikka voi irrota villillä kortilla.

Jos olympiapaikka irtoaa Suomelle, pelannee Kontinen Tokiossa joko Heliövaaran tai Ruusuvuoren kanssa. Heliövaara uskoo, että hänellä on vielä paljon paukkuja annettavana nelinpelissä, joten olympiapaikkaan on hyvät saumat.

– Maailmanlistalla 50 parhaan joukkoon pääseminen ei ole mahdotonta. Olen pelannut sen tason pelaajia vastaan ja voittanut heitä, Heliövaara sanoo ja kertoo loppuun, ettei hän ole pätkääkään katkera tilanteestaan.

– En ole katkera. Olen saanut tehdä sitä, mitä haluan.

Toni Rajamäki

Lue myös:

Tenniksen maailmanlistan nelonen Dominic Thiem tulossa Espooseen – Suomen ja Itävallan Davis Cup -joukkueet nimetty

Kommentti: Vapise Dominic Thiem, Ruusuvuori odottaa!

Rafael Nadal voitti hurjan trillerin – Federerin Grand Slam -ennätys enää yhden mestaruuden päässä

Kontisen US Open tuli päätökseen – tappio huipputasaisessa sekanelinpelin puolivälierässä

Emil Ruusuvuori uskomattoman ylivoimainen Rafa Nadal Openin finaalissa – uran toinen ATP Challenger -turnausvoitto

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat