Suora

  • Urheiluruutu
  • Huuhkajia ja panelistijuoruja
  • Huuhkajia ja panelistijuoruja
  • Urheiluruutu

66-vuotias Arsi Sjögren on hypännyt mäkeä koko ikänsä, ja nyt hänen rakkaat hyppytorninsa aiotaan purkaa – siihen tiivistyy Suomen mäkihypyn koko kuva

Arsi Sjögren on nykyään veteraanien MM-kisojen moninkertainen mitalisti.

mäkihyppy
Arsi Sjögren
Kouvolan Hiihtoseuran 66-vuotias Arsi Sjögren toivoo, että Kouvolan Palomäen toiseksi suurin mäki säästettäisiin tuleville mäkisukupolville. Pyry Sarkiola / Yle

Kouvolan Palomäen kaksi suurinta hyppytornia ovat kaupungin keskustan alueella hiljaisina.

Suurimpaan K-75-mäkeen hyppääjät eivät ole kiivenneet enää vuosiin. 57 vuotta mäkeä hypännyt Arsi Sjögren muistaa vielä kuin eilisen päivän sen, miltä hyppääminen isosta mäestä tuntui. Se oli todellista lentämistä, sillä Sjögrenin mukaan betoninen hyppyrimäki viskaa hyppääjän korkeuksiin.

– Mäen profiili on hyvin vanhanaikainen. Vastaavaa mäkeä ei varmasti ole enää Suomessa. Alkulento on tosi korkea tuon kokoluokan mäeksi, mutta se lentäminenhän tässä hommassa parasta onkin.

Sjögren kiipesi suurimpaan mäkitorniin viimeksi noin kymmenen vuotta sitten. Aikaan, jolloin Janne Ahonen eikä kukaan muukaan suomalainen enää noussut korkeimmille palkintokorokkeille. Mäkihypyn syöksykierre Suomessa oli alkamassa.

66-vuotias Arsi Sjögren on moninkertainen arvokisamitalisti veteraanien MM-kilpailuista. Nyt Kouvolan hyppyritornit – hänen lähimäkensä – aiotaan purkaa. Se on yksi merkki siitä, että suomalaisille tärkeä aikakausi on loppumassa.

Suurimpien mäkien purkaminen käytännössä lopettaisi mäkihypyn kilpaharrastamisen Kouvolassa. Mäkien purkuaikeet ovat herättäneet vastustusta, sillä ne ovat iso osa kaupunkimaisemaa.

Arsi Sjögren on katsonut lajin nousut ja laskut aitiopaikalta.

Arsi Sjögren
Arsi Sjögren laittoi oikeat mäkisukset jalkaan ensi kertaa 9-vuotiaana.Pyry Sarkiola / Yle

Anjalan alueella lapsuutensa viettänyt Sjögren hyppäsi ensimmäisen kerran mäkeä 5-vuotiaana. Mäkenä toimi rinteeseen lapioimalla itsetehty lumihyppyri.

– Mäessä oltiin talvisin kaikki vapaa-aika. Muuta ei oikein osattu edes ajatella.

Ensimmäiset mäkisukset Sjögren sai 9-vuotiaana. Torniin kipuamista hän kuvaa rämäpäisten hommaksi.

– Puomilla ei saa ajatella oikeastaan mitään. Pää tyhjentyy automaattisesti, kun sinne korkealle istahtaa.

Ylämäen laskuasennossa ohjat ottaa Sjögrenin mukaan mäkihyppääjän automatiikka. Mielen pitää olla terävä, mutta lihaksiston rento. Hyppyrin keulalla käsky tulee jostakin selkärangasta: ponnista.

Yhtäkkiä ollaan suksien kanssa tyhjän päällä. Tässä kohtaa Sjögrenillä loppuvat sanat.

Kouvolan mäkihyppytornit
Kouvolan Hiihtoseurassa toivotaan, että K-58-mäki säilytetään. Suurempi betoninen K-75-mäki on selkeästi huonommassa kunnossa. Pasi Tapanainen / Yle

– On vaikeaa selittää, että miten hyppyä ilmassa viedään. Aloittelijoille se pitää näyttää videolta ja se täytyy itse oivaltaa.

Normaalimäessä noin neljän sekunnin ilmalennon aikana Sjögren ei ehdi ajatella mitään. Laskeutumisessa jälleen hyppääjän automatiikka aktivoituu.

– Hyppy otetaan alas, kun ollaan sopivalla etäisyydellä lumesta. Se tulee selkärangasta. Itse otan nykyisin tyylipistevähennykset tasajalka-alastulosta, koska telemarkissa on suurempi riski mennä nurin, Sjögren naurahtaa.

Arsi Sjögrenin mukaan mäkisuksiin ei kannata tarttua, jos tornissa pelottaa.

– Hyppäämisestä ei tule yhtään mitään, jos pelkää.

Kouvolan betoninen mäkihyppytorni
Palomäen mäkitornit ovat näkyvä maamerkki Kouvolan keskustan alueella.Pasi Tapanainen / Yle

Suomalaiset ovat tunteneet aina urheilua kohtaan hyvin voimakkaasti.

Suomen menestyessä mäkihypyssä kisoja keräännyttiin katsomaan sankoin joukoin tv:n ääreen ja mäkimonttuihin. Näin tapahtui myös Kouvolassa. Palomäki ei koskaan isännöinyt maailmancupin kisoja. Normaalimäen SM-mitaleita siellä sen sijaan jaettiin vielä 1990-luvulla.

– 80-luvulla Palomäessä järjestettiin iltamäkikisa aina Salpausselän kisojen jälkeisenä maanantaina. Kaikki huippunimet Matti Nykäsen johdolla tulivat sinne. Itselläni ei niistä kilpailuista ole juuri muistoja. Harvoin pääsin toiselle kierrokselle, mäkihyppääjä Arsi Sjögren muistelee.

Menestyksen hiipumisen myötä suomalainen mäkikansa on ihmetellyt selitystä lajin nykyiseen tilaan. Mäkihyppyjohdon päitä on vaadittu ensin vadille. Sittemmin mäkimontut ovat tyhjentyneet ja suomalaiset siirtyneet seuraamaan muita lajeja.

Televisio nosti mäkihypyn suureksi

Jyväskylän yliopiston sosiologian professori Hannu Itkonen pitää erityisesti television roolia tärkeänä suomalaisen mäkihyppyinnon taustalla. Ensimmäiset televisioidut Suomen suurvoitot tulivat talviurheilun yksilölajeissa.

– 60-luvulla televisio oli aivan vasta tullut Suomeen. Mäkihyppääjä Veikko Kankkosen hypyt Innsbruckin olympialaisista 1964 näytettiin koteihin. Ensimmäiset suurista ikäluokista olivat tuolloin nuoria ja innostuivat mäkihypystä. Omatekoisissa pihamäistä alettiin hypätä ja jäljitellä Kankkosen piponkohotustuuletusta, Itkonen kertaa.

Itkonen luonnehtii, että myöhemmin juuri tv-elämykset ja kokemukset omatekoisista mäistä saivat nämä itse tekemään orientoituneet ikäluokat rakennuttamaan hyppyrimäkiä ympäri Suomen.

– Juuri näistä omakohtaisista kokemuksista kumpuavat ne tuntemukset, että mäkiä ei saisi tänä päivänä purkaa.

Matti Nykänen tuulettaa MM-kultaa palkintopallilla Oslossa vuonna 1982.
Matti Nykänen tuulettaa kultamitalia Oslon maailmanmestaruuskilpailuissa vuonna 1982.Yle

Itkonen kuvaa urheilua suomalaisen identiteettityön rakennusaineeksi. Urheilun seuraajina suomalaiset asettuivat kilpakentillä uuden itsenäisen maan puolelle vahvasti heti 1900-luvun alussa.

Suomen itsenäistymisen kanssa samaan aikaan maassa kehittyi organisoitu kilpaileminen.

– Urheilun seuraaminen on kautta aikain ollut kiinnostava ilmiö, koska se on yllätyksellistä. Siihen sisältyy myös se, että urheilussa asetutaan aina jonkun puolelle, Itkonen kertoo.

Kuppilakarnevalismin aikakausi

Professori Hannu Itkosen mukaan myöhemmin urheilun merkitys suomalaisille on muuttunut. Itkosen mielestä urheilun seuraamisessa on nykyään uusyhteisöllisyyttä.

– Enää emme ole katsomoissa pelkästään perinteisessä nationalismin hengessä. Nyt on uudenlaista nationalismia, joka on karnevalistista.

Tätä uutta tunteita näyttävää tapaa seurata urheilua Itkonen kuvaa kuppilakarnevalismiksi. Siinä Suomen voittaessa jääkiekon maailmanmestaruuden juhlinta päätyy alastomuuteen suihkulähteessä.

Itkonen pitää käyttäytymistä muualta opittuna.

– Ei tarvitse kuin katsoa maahan, jonka jalkapalloseura voittaa ison eurooppalaisen turnauksen. Aikamoiset karnevaalit käynnistyvät myös muissa isoissa kaupungeissa kuin pelkästään seuran kotikaupungissa.

Toinen ääripää urheiluun liittyvissä tunnereaktioissa on lajin hylkääminen, kuten mäkihypylle on käynyt.

Veikko Kankkonen kuvassa
Olympiavoittaja Veikko Kankkonen toi Innsbruckin olympialaisista kulta- ja hopeamitalin henkilökohtaisista kisoista.Kalle Kultala

Harrastajat kadonneet mäkien mukana

Kouvolan Hiihtoseuran Arsi Sjögren toivoo, että Kouvolan suurimman mäen vieressä kohoava K-58-mäki säilytettäisiin harrastusmahdollisuutena nuorille mäkihyppääjille. Mäestä on hypätty vielä viime vuonna.

– Siinä mäessä ei oikeastaan tarvitse tehdä mitään korjauksia. Se on edelleen ihan hyppykuntoinen mäki, Sjögren kertoo.

Alueen nuorten mäkihyppääjien lista on vain kuihtumassa olemattomiin. Viime talvena Kouvolan Hiihtoseuralla oli mäkihypyn harrastajia aikuis- ja juniori-ikäiset yhteen laskettuna alle kymmenen.

Helsingin Sanomat uutisoi alkuvuodesta, että kilpamäkihyppääjiä Suomessa on jäljellä enää 45 (siirryt toiseen palveluun). HS:n artikkelissa kerrotaan, että Suomessa aikuisille tarkoitettuja mäkihyppymäkiä on jäljellä 11 kappaletta, joista yksi on juuri Kouvolassa Palomäen normaalimäki.

– Moni lapsuuden hyppykaveri on lähtenyt pois lajin parista. Toki se on ymmärrettävää, kun ikää tulee ja elämäntilanteet muuttuvat. Siinä ne kaverit taitavat samaa tahtia mäkien kanssa hävitä, Sjögren hymähtää.

Kouvolan kaksi suurinta hyppytornia
Kahden isoimman hyppyrimäen lisäksi Palomäen mäkikeskuksessa on K25-, K10-, ja K5-mäki. Kouvolan kaupunki tuki mäkikeskuksen toimintaa viime vuonna 14 500 eurolla.Antti-Jussi Korhonen / Yle

Kiinnostus riippuu menestyksestä

Mäkihyppääjä Arsi Sjögrenillä ei ole suoraa vastausta siihen minne mäkihypyn harrastajat ja seuraajat ovat kadonneet. Hän arvelee, että mäkihypyn johtoporras unohti juniorityön tärkeyden Janne Ahosen viimeisinä menetyksen vuosina 2004-2008.

– Kaikki laitettiin ikään kuin yhden kortin varaan.

Hannu Itkonen muistuttaa, että lajin seuraaminen on aina kiinni menestymisestä.

– Nyt kun suomalaiset eivät menesty, katsojaluvut tippuvat ja se vähentää myös harrastajamääriä.

Onko mäkihypyn kohtalo sitten meidän menestyksen perässä juoksevien suomalaisten syytä?

Professori Hannu Itkosen mukaan ei ole. Hän muistuttaa, että Suomessa urheileminen on perustunut aina vapaaehtoiseen kansalaistoimintaan. Tämän vuoksi harrastettavien lajien määrä on kasvanut tasaisesti. Joidenkin muiden maiden kohdalla Itkonen muotoilee urheilemisen olleen lajisidonnaisempaa, jolloin jokin tietty urheilulaji on saavuttanut tiukan aseman maassa.

Janne Ahonen istuu puomilla.
Janne Ahonen on viimeisin suomalainen mäkihypyn maailmanmestari aikuisten tasolla. Ahonen voitti kultaa Oberstdorfin suurmäessä vuonna 2005.Tomi Hänninen

Palomäen tornien kohtalo auki

Kouvolassa aiotaan ratkaista Palomäen hyppyrimäkien tulevaisuus tämän syksyn aikana.

Kouvolan liikunta- ja kulttuurilautakunta on ilmoittanut kannattavansa Palomäen hyppyrimäkien purkamista. Purkupäätöstä puoltaa mäkien huono kunto ja vähäinen käyttö. Viimeiset viralliset valtakunnalliset mäkihyppykisat järjestettiin Kouvolassa vuonna 2013.

Sjögren ei ole lopettamassa hyppäämistä. Viime kesältä Sjögrenillä on parikymmentä hyppyä alla Lahden hyppyrimäistä.

– Iltakilpailuita en enää hyppää, koska näköni on mennyt niin huonoksi, mäkimies nauraa.

Urheilulaji on Arsi Sjögrenille rakas. Hyppäämiseen ei hänen mukaansa turru koskaan.

– En osaa sanoa, että mikä sinne torniin vetää aina uudestaan.

Kieltokyltti Palomäen hyppyrimäessä
Kouvolan liikunta- kulttuurilautakunta puolsi Palomäen kahden suurimman mäkitornin purkuesitystä.Jesse Mäntysalo / Yle
Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat