Laaja kysely avaa taitoluistelun ongelmia: lähes puolet urheilijoista pelkää harjoituksissa – "Yllättävän moni pitää tätä todellisena uhkana"

Suomen Taitoluisteluliiton lajikulttuuritutkimuksen mukaan etenkin taitoluisteluvalmentajien kommunikaatiotaidoissa riitää parannettavaa. Tutkimuksessa ilmeni myös paljon lajin hyviä puolia.

taitoluistelu
Taitoluistelu häirintä yleiskuva
Getty Images

Suomalaisen taitoluistelun epäkohdat ovat puhuttaneet viime päivinä. Yle Urheilu uutisoi keskiviikkona entisen SM-tason taistoluistelijan kertomasta valmentajansa seksuaalisesta ahdistelusta. Entinen huippuluistelija Kiira Korpi puolestaan arvosteli torstaina lajin valmennusta siitä, että taitoluistelussa henkinen hyväksikäyttö, vähättely ja kiusaaminen ovat arkipäivää.

Taitoluisteluliitto julkaisi myöhään keskiviikkona oman lajikulttuuritutkimuksensa tulokset. Tutkimuksessa selvitettiin, mikä luistelussa innostaa ja motivoi. Lisäksi kysyttiin harjoitusten ilmapiiristä, valmentajien toiminnasta ja mahdollisesta epäasiallisesta käytöksestä.

Moni koki, että valmennuksessa – etenkin kommunikaatio- ja valmennustaidoissa – on kehitettävää. Luistelijoista 28 prosenttia koki, etteivät valmentajat ole onnistuneet luomaan henkilökohtaista suhdetta urheilijaan.

Lähes joka neljännen vastaajan mielestä valmentajan kanssa ei pysty keskustelemaan vaikeista asioista. Viidennes urheilijoista puolestaan koki palautteen antamisen valmentajalle vaikeaksi, jos on ollut asiasta itse eri mieltä. Kyselyyn vastanneista luistelijoiden vanhemmista lähes joka kolmas koki, että lapsi ei voi kertoa valmentajalle eriävää mielipidettään.

Taitoluisteluliiton toiminnanjohtajan Outi Wuorenheimon mukaan liitto haluaa olla toiminnassaan avoin ja kertoi Yle Urheilulle kyselyn tuloksissa olevan paljon hyvää, mutta myös paljon parannettavaa.

– Rohkaisemme urheilijoita kertomaan ikävistä asioista valmentajalle. Jos valmentajalle ei uskalla kertoa, niin sitten vaikka vanhemmilleen. Jos omille vanhemmillekaan ei uskalla kertoa, niin minulle voi aina soittaa, Wuorenheimo totesi.

Taitoluistelu häirintä yleiskuva
Getty Images

Viime keväänä ja alkukesänä tehtyyn nettikyselyyn vastasi 475 luistelijaa ja 447 huoltajaa. Kysely lähetettiin sähköpostitse kaikille 12 vuotta täyttäneille lisenssiurheilijoille. Kutsuja tutkimukseen lähetettiin 3 269, vastausprosentti oli noin 28 prosenttia.

Lajikulttuuritutkimuksen johtopäätöksissä kerrotaan, etteivät kaikki valmentajat onnistu luomaan riittävän henkilökohtaista suhdetta luistelijoihin.

– Vielä tätäkin tärkeämmäksi kehityskohteeksi nousee luistelijoiden yhdenmukainen kohtelu. Riippumatta siitä, koetaanko valmentajan suosivan muita tai syrjivän itseä, on tämä yhtälailla mielipahaa aiheuttava asia, tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan.

Epäasialliset kokemukset liittyvät tutkimuksen mukaan valmentajan tai toisen luistelijan toimintaan tai käytökseen. Esimerkkinä tällaisesta kokemuksesta on mainittu, että luistelijoiden kesken on puhuttu toisista pahaa tai vähätelty toisen suoritusta. Joka neljäs luistelijoista oli kokenut tällaista käytöstä.

Valmentajien epäasiallista käytöstä

Joka viides kyselyyn vastannut kertoi, että valmentaja on huutanut valmennustilanteissa. Valmentajien epäasiallinen käytös on ilmennyt vähättelynä ja sivuuttamisena, sovittujen ehtojen yksipuolisena muuttamisena ja valta-aseman väärinkäyttönä. Tutkimuksessa todetaan, että valmentaja koetaan usein auktoriteettina, mutta tämän ei kuitenkaan pitäisi sulkea pois muiden mielipiteiden huomioimista ja avointa suhtautumista muiden ehdotuksiin.

– Myös huutaminen ja epäasiallinen kielen käyttö eivät kuulu valmennuskulttuuriin. Palautteen antamisen tulee olla rakentavaa ja sen tulisi tapahtua positiivisen kautta, ei ainoastaan virheisiin keskittyen.

Yksi merkittävä asia oli epäonnistumisen pelko, siellä 46 prosenttia urheilijoista koki pelon olevan usein läsnä harjoituksissa – 32 prosenttia tunsi pelkoa harjoitellessa uutta liikettä tai temppua.

– Ilmapiirin tulisi olla myös avoimempi ja niin luistelijoiden kuin vanhempienkin tulisi voida ottaa esille myös kielteisiä ja vaikeiltakin tuntuvia asioita valmentajan kanssa ilman pelkoa siitä, että sillä on vaikutusta valmennukseen tai se johtaa luistelijan syrjimiseen. Tällä hetkellä yllättävän moni pitää tätä todellisena uhkana, tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan.

Yleiskuva pariluistelusta
EPA

Vajaa kolme prosenttia vastaajista kertoi kokeneensa jonkin asteista seksuaalista häirintää. Häirinnäksi kuvailtiin huutelua jäähallilla, sukupuolisesti vihjailevia ilmeitä, härskejä puheita tai viestejä sosiaalisessa mediassa.

– Vallitseva käytäntö on tällä hetkellä se, että asioista puhutaan kotona vanhemmille ja muille luistelijoille, ei juurikaan valmentajalle, vaikka tämä itse olisi osallisena asiaan. Usein syynä tähän on se, että tilannetta ei haluta pahentaa. Taustalla voi olla pelko syrjityksi joutumisesta.

Taitoluisteluliiton puheenjohtaja Laura Raitio kertoo liiton tiedotteessa, että liitto aikoo pitää eettisen keskustelun vahvasti esillä. Raition mukaan liitossa halutaan, että taitoluistelu koetaan hyväksi ja turvalliseksi harrastukseksi kaikille.

– Turvallisen ympäristön luomisessa meitä ohjaavat luonnollisesti säännöt, mutta tehtävämme on kehittää jatkuvasti avointa lajikulttuuria, jossa epäkohdista rohjetaan kertoa, jotta voimme niihin puuttua. Mitä tulee häirintään, siinä meillä on ehdoton nollatoleranssi, Raitiototeaa.

Taitoluistelua suositellaan silti harrastukseksi

Lajikulttuurissa vallitsevasta huolesta huolimatta 97 prosenttia tutkimukseen vastanneista oli valmis suosittelemaan taitoluistelua harrastuksena. Harrastajat ovat innostuneita ja motivoituneita, mikä saa heidät puhumaan lajin puolesta. Luistelijoita kiehtoo lajissa mahdollisuus kehittyä ja oppia uutta, rakkaus lajiin ja samanhenkiset kaverit.

Tämän lisäksi 75 prosenttia urheilijoista kertoi nauttivansa harjoittelemisesta, ja 71 prosenttia koki harjoittelumotivaation olevan aina kohdillaan. Luistelijoista 96 prosenttia arvioi valmentajien olevan ystävällisiä, ja heitä kuvattiin sanoilla positiivinen, kannustava ja helposti ymmärrettävä. Valmentajaan liitettiin ominaisuutena myös vaativuus, pääasiassa positiivisessa mielessä.

Taitoluistelu
EPA

Puolet luistelijoista kertoo kokevansa paineita ulkonäöstään luistelussa, mutta 83 prosenttia on kuitenkin kokenut, että valmentaja on onnistunut puhumaan kehoon liittyvistä asioista oikealla ja rakentavalla tavalla.

Valmentajat toivoivat kyselyssä tukea työhönsä: 43 prosenttia vastanneista valmentajista piti haasteina työssään luistelijoiden vanhempia ja näiden epärealistisia odotuksia, liiallista puuttumista valmennukseen tai valmentajan päätösten ja osaamisen kyseenalaistamista.

Valmentajat halusivat omalta seuraltaan tukea osaamisensa kehittämiseen, työssäjaksamiseen, työnkuvan selkeyttämiseen ja kohtaamisiin vanhempien kanssa.

– Parannustoimenpiteinä valmentajakoulutuksen ohella on syytä tarkastella myös esimerkiksi keinoja valmentajien työkuorman ja jaksamisen parantamiseksi, liiton toiminnanjohtaja Outi Wuorenheimosanoo.

Taitoluisteluliiton mukaan lajikulttuurin tutkimus toistetaan jatkossa 3–4 vuoden välein.

Päivitetty kello 15.55. Jutun alkuun lisätty Wuorenheimon kommentti.

Lue myös:

Kiira Korpi arvostelee rajusti taitoluisteluvalmennusta ja vaatii liitolta järeitä toimia: "Henkinen hyväksikäyttö, vähättely ja kiusaaminen ovat arkipäivää"

Entinen maajoukkueluistelija Olivia Tuuva oli uransa jälkeen täysin loppu – tuoreena valmentajana hän haluaa varmistaa, ettei muille käy samoin

SM-tason taitoluistelija kertoo valmentajansa ahdistelleen seksuaalisesti – arvostettu valmentaja kiistää ja jatkaa työssään

Kirjeikoni

Tilaa Yle Urheilun uutiskirje ja muita uutiskirjeitä!

Saat Ylen parhaat sisällöt suoraan sähköpostiisi! Tilaa niin monta kirjettä kuin haluat!

Siirry tilaamaan

Suosittelemme

Tuoreimmat